Ruotsi on asettamassa pakolaismäärälle ylärajaa, ja se uhkaa hajottaa hallituksen - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Ruotsi on asettamassa pakolaismäärälle ylärajaa, ja se uhkaa hajottaa hallituksen

Kiista maahanmuuttolaeista uhkaa hajottaa Ruotsin hallituksen.

Pakolaisia Bodenin pakolaiskeskuksen luona Ruotsissa syyskuussa 2017.

Julkaistu: 30.6. 19:40

Tukholma

Kun maan poliittinen ilmapiiri muuttuu, voi joskus käydä niin, että muutaman vuoden takainen skandaalilausunto alkaa nykysilmin näyttää keskustelun valtavirralta.

Niin on käynyt Ruotsin maahanmuuttokeskustelussa. Ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä Ruotsissa paheksuttiin poliitikkoja, jotka panivat sanat ”maahanmuutto” ja ”määrä” samaan virkkeeseen.

Nyt kesällä 2020 Ruotsissa on valmistumassa pääministeripuolue sosiaalidemokraattien ja oikeistopuolueiden yhteisen maahanmuuttokomitean lakiehdotus, jossa ollaan asettamassa ylärajaa tulijoiden määrälle.

Keväällä 2013 skandaalin aiheutti Ruotsin kokoomuksen maahanmuuttoministeri Tobias Billström. Hän pohti SVT:n haastattelussa puolueen maahanmuuttotyöryhmän keskusteluja.

”Näemme, että on tilaa keskustelulle siitä, miten voisimme vaikuttaa Ruotsiin saapuvien määriin ja samalla varjella turvapaikkaoikeutta”, Billström sanoi.

Kokoomuspääministeri Fredrik Reinfeldt kiirehti tuomitsemaan Billströmin sanat heti seuraavana päivänä. Billströmiä pidettiin epähumaanina.

Nyt sama puolue vaatii, että Ruotsiin tuleva humanitäärinen maahanmuutto on saatava painettua muiden Pohjoismaiden tasolle ja että tällainen tavoite on kirjattava myös lakiin. Tukea tulee kristillisdemokraateilta ja nyt – mielenmuutoksen jälkeen – myös hallituksen tukipuolue keskustalta.

Maahanmuuttolaeilla on kiire, koska vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana pikavauhtia säädetyt väliaikaiset lait ovat ensi vuonna vanhenemassa.

Tekeillä olevan ehdotuksen mukaan oleskelulupia myönnetään vastedes pääsääntöisesti määräajaksi, pysyvään oleskelulupaan vaaditaan tiettyä kieli- ja tulotasoa ja palautusta odottavien valvontaa kiristetään muun muassa jalkapannoin. Väliaikaiset kriisilait ovat isoilta osin muuttumassa pysyväksi lainsäädännöksi.

Myös ruotsidemokraatit tukevat näitä ajatuksia, vaikka puolue haluaisi vieläkin kovempia kiristyksiä. He ovat muiden puolueiden tapaan mukana lakeja valmistelevassa maahanmuuttokomiteassa, mutta he eivät ole osallistuneet viime päivien neuvotteluihin, joita on käyty sosiaalidemokraattien ja perinteisten porvaripuolueiden välillä.

Neuvotteluista ulos jääminen on ruotsidemokraateille tuttua. Nyt kuitenkin myös ympäristöpuolue on Ruotsin tietotoimiston TT:n mukaan työnnetty kabineteista ulos helteeseen.

Se on erikoista, sillä kyseessä on toinen hallituspuolueista. Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat ympäristöpuolueelle tärkein ydinkysymys heti ilmastonmuutoksen torjunnan jälkeen.

Nyt kuitenkin sosiaalidemokraatit ajavat tahtoaan läpi opposition tuella. Ympäristöpuolueen sivuuttaminen oli kokoomuksen vaatimus.

Enemmistö parlamentissa on olemassa, mutta sen suora hyödyntäminen aiheuttaisi hallituskriisin. Hallituksen hajoaminenkaan ei ole täysi mahdottomuus.

Avaimet ovat sosiaalidemokraattien käsissä. Lopputulos voi vielä muuttua.

Määrätavoite eli volymmål on sana, jota kokoomus nyt käyttää. Sosiaalidemokraatit kallistuvat samalle linjalle, mutta käyttävät lievempää ilmaisua. Heistä käyttöön pitäisi ottaa riktmärke eli viitearvo.

Sosiaalidemokraattien tavoitetaso ei olisi muiden Pohjoismaiden taso vaan 2–3 prosenttia koko EU:n kulloisistakin vastaanottomääristä.

Parlamentti päättäisi joka vuosi, kuinka paljon Ruotsiin halutaan enimmillään ottaa turvapaikanhakijoita tai muita kansainvälisen suojelun perusteella maahan tulevia.

Sitten poliitikot yrittäisivät eri toimilla pitää huolen siitä, ettei yläraja ylity.

Kokoomuksen maahanmuuttovastaava Maria Malme Stenergard selitti hiljattain Aftonbladetin mielipidekirjoituksessaan, miten tämä voisi tapahtua.

”Voi olla kyse raja- tai henkilöllisyystarkastusten laajentamisesta, kiintiöpakolaisten määrän vähentämisestä tai perheenyhdistämisten väliaikaisesta keskeyttämisestä”, hän kirjoitti.

Keinot olisivat siis epäsuoria ja välillä – kuten perheenyhdistämisten vaikeuttamisessa – kotoutumista heikentäviä.

Keskustelusta on saattanut tulla se kuva, että määrätavoitteen ansiosta jollekulle voitaisiin rajalla sanoa, että ”Ruotsi tuli juuri täyteen, sinä et voi enää hakea turvapaikkaa”.

Näin ei kuitenkaan toimi pakolaisoikeus. Turvapaikkahakemukset on käsiteltävä.

Jos Ruotsi haluaisi tällaiseen ryhtyä, pitäisi tämän ”humanitäärisen suurvallan” erota pakolaisoikeutta säätelevistä kansainvälisistä sopimuksista. Sitä se ei tee. Jäljelle jää siis Ruotsin vetovoiman heikentäminen.

Dosentti Karin Borevi Södertörnin yliopistosta Tukholmasta on tutkinut Ruotsin integraatiopolitiikan historiaa.

Hänen mielestään määrätavoite olisi toteutuessaan merkittävä käänne Ruotsin maahanmuuttopolitiikassa.

”Se olisi suuri, radikaali muutos”, Borevi sanoo.

Hän muistuttaa, että pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden yksi peruskivi on aina ollut se, että maahanmuutto on jollain tapaa hallittua ja säädeltyä. Tulijamäärillä ja palveluihin käytössä olevilla voimavaroilla on yhteys.

”Se perusperiaate on ollut olemassa sota-ajoista lähtien”, hän sanoo. 1980-luvulta asti tämä ristipaine on kuitenkin pysynyt Ruotsin keskustelussa taka-alalla.

Jos määristä ja ”mahtumisesta” on puhuttu, se on liittynyt työperäiseen maahanmuuttoon ja työmarkkinoihin.

Nyt määrät ovat nousseet keskustelun keskiöön ja niistä puhutaan nimenomaan hädänalaisten ihmisten yhteydessä.

”Että asetettaisiin humanitääriselle maahanmuutolle määrätavoitteita... sellaista ei Ruotsissa ennen ole tehty.”

Tarkennus 1.7. klo 11.52: Tarkennettu ruotsidemokraattien roolia. Puolue on muiden puolueiden tapaan mukana maahanmuuttokomiteassa, mutta ei ole osallistunut viime päivien neuvotteluihin yksityiskohdista, koska puolue haluaisi vieläkin kireämpää politiikkaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat