Neljä sanaa seinässä paljastivat, miksi Kiina pelottaa – HS:n uusi kirjeenvaihtaja luotaa Kiinan vaikutusvallan kasvua maailmalla - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Silkkitien kirjeenvaihtaja

Neljä sanaa seinässä paljastivat, miksi Kiina pelottaa – HS:n uusi kirjeenvaihtaja luotaa Kiinan vaikutusvallan kasvua maailmalla

Ulkomaantoimittaja Ville Similä, 43, on Helsingin Sanomien uusi teemakirjeenvaihtaja, joka keskittyy vuoden mittaisella kaudellaan seuraamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua maailmalla.

Ulkomaantoimittaja Ville Similä on Helsingin Sanomien uusi Silkkitien-kirjeenvaihtaja.

Julkaistu: 1.7. 2:00, Päivitetty 1.7. 6:20

Graffiteja oli ympäri Pireuksen satama-aluetta, ja niissä toistuivat samat neljä sanaa:

Satama ei koskaan kiinalaiselle.

Oli tammikuu 2010, ja ulkomaantoimittaja Ville Similä kirjoitti sanat muistiin lehtiöönsä. Similä oli tekemässä reportaasia Kreikan talousvaikeuksista, ja juttumatkan kohteena oli Pireuksen satama noin kymmenen kilometriä Ateenasta.

Sataman tullityöntekijät olivat lakossa, koska Kreikan hallitus oli päättänyt säästövimmassaan leikata työntekijöiden palkkoja. Velkakriisi ei kuitenkaan ollut satamajätkien murheista päällimmäinen.

Huolena oli etenkin Kiina ja kiinalainen satamajätti Cosco, joka oli pala palalta ostamassa koko Pireuksen satamaa.

”Satamajätkät olivat huolissaan, että huonosti käy, jos kiinalaiset ostavat sataman. Lopulta vuonna 2016 Cosco osti enemmistön satamasta ja suuri osa sataman duunareista irtisanottiin”, Similä sanoo.

”Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin panin merkille, millaisella asenteella Kiina on maailmalla liikenteessä: ostohousut jalassa.”

Similä, 43, on Helsingin Sanomien uusi teemakirjeenvaihtaja, joka keskittyy vuoden mittaisella kaudellaan seuraamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua maailmalla.

Puhutuin osa Kiinan suunnitelmaa on niin sanottu uusi Silkkitie, hanke, jonka presidentti Xi Jinping julkisti vuonna 2013.

Uutta Silkkitietä rakentaessaan Kiina aikoo investoida 900 miljardia dollaria lukuisiin hankkeisiin 65 maassa. Projektia on pidetty ihmiskunnan suurimpana infrastruktuurihankkeena. Se tarkoittaa muun muassa uusia rautateitä, satamia ja merireittejä, joiden avulla Kiina pyrkii saamaan yhä suurempaa vaikutusvaltaa maailman politiikassa ja taloudessa.

Uusi Silkkitie kulkee vain osin samoja Keski-Aasian reittejä kuin muinainen Silkkitie: hankkeet ulottuvat nyt kaikkialle maailmaan arktiselta alueelta Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan saakka.

Similän suunnitelmana oli aloittaa kirjeenvaihtovuosi matkustamalla kohteisiin uuden Silkkitien varrella, mutta sitten tapahtui jotain, mihin Kiinakaan ei ollut varautunut: koronavirus.

Matkasuunnitelmat menivät uusiksi, mutta se, miten virus lopulta vaikuttaa Kiinaan, selviää vasta myöhemmin. Koronavirus jos mikä on kuitenkin myös konkreettinen esimerkki Kiinan vaikutuksesta: yhdestä kiinalaiskaupungista lähtenyt virus levisi nopeasti koko maailmaan.

”Vaikka virus sotkee Kiinan suunnitelmia ja taloutta, se ei tarkoita, että Kiina rupeaisi vetäytymään tai käyttäytymään kiltimmin maailmalla. Sen vaikutus voi olla ihan päinvastainen, ja Kiina saattaa liikkua yhä syvemmälle nationalismin ja populismin tiellä”, Similä sanoo.

Ensimmäisessä jutussaan Similä luotaa Kiinan muutosta 2000-luvulla. Kuinka Hyvästä Kiinasta tuli Paha Kiina, kysyy otsikko.

Voit lukea jutun tästä linkistä.

Kiinan valtapyrkimykset näyttäytyvät valtavien investointien lisäksi koventuneena diplomaattisena kielenkäyttönä, Similä sanoo.

”Jos katsoo Suomen naapurimaita, niin onhan se hurjaa, miten Kiina on hyökännyt Ruotsin ja Norjan kimppuun.”

Kun Nobel-komitea myönsi Nobelin rauhanpalkinnon kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle vuonna 2010, Kiina katkaisi suhteet Norjaan seitsemäksi vuodeksi. Ruotsin ja Kiinan välit ovat viilenneet, kun kiinalaiset agentit sieppasivat vuonna 2015 kiinalaistaustaisen Ruotsin kansalaisen, kirjakauppias Gui Minhaon. Helmikuussa kiinalainen tuomioistuin tuomitsi Guin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

”Voi olla vaikea kuvitella, että tällaiset aiheet olisivat jättivaltiolle niin tärkeitä, mutta Kiina näyttää olevan valmis tosi rajuihin keinoihin asioissa, jotka liittyvät sen kasvojen säilyttämiseen. Kiinan vaikutusvallan kasvu koskee tietenkin myös Suomea. Ruotsin ja Norjan esimerkit ovat varmasti olleet jokaisen Suomen ulkoministerin mielessä.”

Silkkitien kirjeenvaihtajan asemapaikkana on Helsinki. Similän tavoitteena on lähteä juttukeikoille heti, kun koronatilanne sen sallii.

Helsingin Sanomilla on pysyvä kirjeenvaihtaja myös Pekingissä. Nykyisen Pekingin-kirjeenvaihtajan Katriina Pajarin kausi päättyy syksyllä, minkä jälkeen kirjeenvaihtajana aloittaa toimittaja Mari Manninen.

Similä tekee yhteistyötä Pekingin-kirjeenvaihtajan kanssa mutta keskittyy työssään enemmän Kiinan toimintaan maan rajojen ulkopuolella.

Silkkitien kirjeenvaihtaja jatkaa HS:n teemakirjeenvaihtajien sarjaa. Viime vuonna toimittaja Piia Elonen työskenteli ilmastokirjeenvaihtajana, ja häntä edelsi Heikki Aittokosken kausi tulevaisuuskirjeenvaihtajana.

”Jatkamme teemallisia kirjeenvaihtajuuksia lukijoiden pyynnöstä. Keskeinen ideamme on tarjota HS:n tilaajille konkreettisia näkymiä ja syviä kokemuksia megatrendeistä, jotka helposti jäisivät etäisiksi”, kertoo vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

”Kiinan vaikutusvallan kasvu näkyy sekä hiipien että rytisten kaikkialla maailmassa. Kun teemme aiheesta juttuja sekä Kiinan sisältä että sen ulkopuolelta, tuotamme HS:n lukijoille kolmiulotteisen kuvan yhdestä aikamme suurimmista muutoksista.”

Ville Similä on ollut töissä HS:ssa vuodesta 2003 ja ulkomaantoimituksessa vuodesta 2010. Hän on työskennellyt myös Nyt-liitteessä ja featuretoimituksessa. Similän yhdessä Mervi Vuorelan kanssa kirjoittama Ultra Bra -kirja Sokeana hetkenä oli vuonna 2018 Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Koulutukseltaan Similä on filosofian ylioppilas.

Viime aikoina Similä on muistellut usein juttukeikkaansa Pireuksen satamassa. Se oli hänen ensimmäinen juttukeikkansa ulkomaantoimittajana. Ulkomaanuutisia tehdään usein minuuttiaikataululla, mutta Pireuksen sataman päätyminen kiinalaisille osoittaa, kuinka hitaasti asiat voivat kehittyä.

Vuonna 2018 Kreikka liittyi virallisesti Kiinan ohjelmaan. Viime vuonna Pireuksen satamassa vieraillut Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti tavoitteena olevan nostaa Pireus Euroopan suurimmaksi konttisatamaksi. Kiinan houkuttelua on vaikea vastustaa.

”Xillä oli mukanaan 600 miljoonan euron kehittämissopimus. Onko ihme, että velkakriisissä rämpinyt Kreikka tarttuu sellaiseen?”

Voit lähettää Ville Similälle kysymyksiä ja juttuvinkkejä osoitteeseen ville.simila@hs.fi tai Twitterissä @villesimila.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat