Tuhannet uhmasivat mielenosoitus­kieltoa Hongkongissa, poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua – 370 pidätetty, joista kymmenen rikkonut uutta turvallisuuslakia - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Hongkong

Tuhannet uhmasivat mielenosoitus­kieltoa Hongkongissa, poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua – 370 pidätetty, joista kymmenen rikkonut uutta turvallisuuslakia

Asiantuntijan mukaan uusi turvallisuuslaki vaarantaa myös Hongkongiin matkaavia ulkomaalaisia, jotka ovat puhuneet pahaa Kiinasta kotimaassaan.

Julkaistu: 1.7. 8:51, Päivitetty 1.7. 21:28

Tuhannet ihmiset uhmasivat keskiviikkona mielenosoituskieltoa Hongkongissa huolimatta uudesta turvallisuuslaista, kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters. Keskiviikon aikana pidätettiin noin 370 ihmistä, joista ainakin kymmentä epäillään rikkoneen tiistaina myöhään illalla voimaan tullutta lakia.

Poliisin mukaan pidätetyillä oli ollut Hongkongin itsenäisyyttä kannattavia lippuja, tarroja ja lehtisiä. Yksi poliisi loukkaantui, kun häntä puukotettiin olkapäähän pidätyksen yhteydessä.

Mieltä osoittavat joukot huusivat ”Hongkongin itsenäisyys” ja ”Vastarintaa loppuun asti”. Osa myös riehui ja rikkoi ikkunoita, South China Morning Post (SCMP) kertoi. Poliisi pidätti joitain henkilöitä muun muassa aseen kaltaisten esineiden hallussapidosta.

Mielenosoittajat liikkuivat Hongkongin keskustassa eri kaduilla, ja poliisi käytti vesitykkejä, kyynelkaasua ja pippurisumutetta mielenosoittajaryhmien hajottamiseen.

Hongkongissa jännitettiin, paljonko ihmisiä osallistuu mielenosoitukseen, joka on järjestetty vuosittain 1. heinäkuuta. Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle sillä päivämäärällä vuonna 1997. Yleensä marssille on osallistunut kymmeniätuhansia ihmisiä, kertoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Nyt tilanne oli erilainen kuin koskaan aiemmin: viranomaiset olivat kieltäneet mielenosoituksen koronarajoituksiin vedoten, ja juuri voimaan tullut turvallisuuslaki antaa viranomaisille ja myös kiinalaisille viranomaisille laajat valtuudet.

Hongkongin poliisi ilmoitti keskiviikkona, että se pidättää ja asettaa syytteeseen uuden lain nojalla alueen itsenäisyyttä vaativien viestien esittäjät, Reuters kertoi.

Demokratia-aktivisti Tsang Kin-shing sanoi ennen mielenosoitusta BBC:lle, että mielenosoittajilla on suuri riski tulla pidätetyksi.

”Tuomiot eivät ole kevyitä, joten olkaa ystävällisiä ja arvioikaa itse seurauksia”, Tsang viestitti hongkongilaisille.

BBC myös kertoi keskiviikkona, että hongkongilaiset poistavat nyt sosiaalisesta mediasta vanhoja postauksia, joiden he pelkäävät johtavan ongelmiin. Edellisenä päivänä ainakin yksi demokratialiike lakkautti itsensä.

Tiistaina voimaan tullut turvallisuuslain mukaan esimerkiksi vallankumouksellisesta toiminnasta, terrorismista, ulkovaltojen kanssa liittoutumisesta ja separatismista voi saada jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen. Terroriteoksi voidaan lukea jopa julkisten liikennevälineiden vahingoittaminen.

Kiina perustaa lain nojalla kansallisen turvallisuusviraston Hongkongiin. Jos virasto pidättää lain nojalla ihmisiä, heidät asetetaan syytteeseen Manner-Kiinassa, Kiina ilmoitti Reutersin mukaan. Hongkongilla on perinteisesti ollut itsenäinen oikeuslaitos.

Hongkongia koskeva turvallisuuslaki säädettiin Pekingissä, mikä on Pekingin tähänastisista Hongkongin itsemääräämisoikeutta kaivertavista toimista selvästi voimakkain.

Kiina on korostanut, että laki ei vähennä hongkongilaisten vapauksia, vaan auttaa vain hillitsemään riidankylväjiä. Tätä demokratia-aktivistit ja monet länsimaat ovat kovin epäilleet. Hongkongissa on ollut Manner-Kiinaa huomattavasti laajemmat ilmaisunvapaudet.

Uutistoimisto AFP pyysi asiantuntijoilta kommentteja lain sisällöstä, joka julkaistiin vasta myöhään tiistaina. Haastateltujen mukaan laki on vielä pahempi kuin pelättiin.

Antony Dapiran, hongkongilainen juristi ja tietokirjailija, moitti lain löysiä muotoiluja. Niiden perusteella lievätkin teot voidaan hänen mukaansa luokitella terroriteoksi, esimerkiksi julkista liikennevälinettä rikkovan mielenosoittajan väkivallaton auttaminen. Tällaista on tapahtunut paljon Hongkongin mielenosoituksissa.

Laki kohdistuu myös ulkomaalaisiin ja jopa heidän Hongkongin ulkopuolella tekemiin ”kansallisen turvallisuuden rikkomuksiin”, sanoi kiinalaisen lain asiantuntija Donald Clark George Washingtonin yliopistosta AFP:n mukaan.

”Jos olet ikinä sanonut mitään mikä voi loukata Kiinaa tai Hongkongia, pysy pois Hongkongista”, Clark opasti.

Taiwan ja Kanada ovat jo varoittaneet kansalaisiaan Hongkongin matkustamisen vaaroista. Kanadan mukaan Hongkongissa ulkomaalainenkin voi tulla mielivaltaisesti pidätetyksi ja tuomituksi Manner-Kiinan puolella, AFP kertoi.

Britannia ilmoitti keskiviikkona mahdollistavansa maan kansalaisuuden hakemisen noin kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle, joilla on tähän asti ollut ulkobritannialaisille myönnetty erikoispassi. Passia on myönnetty sen jälkeen, kun Britannia luovutti kaupungin Kiinalle.

Kiina sääti kansallisen turvallisuuden lait, kun Hongkong ei sitä tehnyt Kiinan pitkäaikaisista toiveista huolimatta. Kiinan erityisenä toiveena on saada lopetettua Hongkongissa pitkään jatkuneet mielenosoitukset ja levottomuudet, jotka kohdistuvat Kiinan käyttämään valtaan Hongkongissa.

Keskiviikkona Pekingissä tiedotustilaisuudessa korkea-arvoiset virkamiehet kuvasivat lakia niin, että se on kääntöpiste, josta Hongkongissa palataan ”normaaliin uomiin”, kertoi uutistoimisto AFP.

Pekingin Hongkongin ja Macaon asioiden toimiston johtaja Zhang Xiaoming puolestaan kutsui lakia syntymäpäivälahjaksi Hongkongille, Reuters kertoi. Hän myös sanoi, että lakia ei voida käyttää taannehtivasti tapahtumiin ennen lain voimaantuloa.

Useat länsimaat, kuten Yhdysvallat, Hongkongin entinen emämaa Britannia ja EU, ovat vahvasti arvostelleet turvallisuuslakia. Ne ovat vaatineet Kiinaa harkitsemaan lakia uudestaan. Britannian ulkoministeri Dominic Raab sanoi keskiviikkona Reutersille, että uusi laki rikkoo selvästi Britannian ja Kiinan aikanaan tekemää yhteisjulistusta, joka takasi Hongkongin itsehallinnon Kiinan vallan alla.

Britannia myös tarjoaa lähes kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle mahdollisuuden saapua elämään Britanniaan, pääministeri Boris Johnson kertoi. Pääministeri Johnsonin mukaan Britannia aikoo muuttaa siirtolaislakejaan, jotta British National Overseas -erityisstatuksen omistavat hongkongilaiset pääsevät helpommin maahan. Tällainen status on 2,9 miljoonalla hongkongilaisella.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian vaati ulkomaita olemaan puuttumatta Hongkongin asioihin.

Taiwan perusti keskiviikkona erillisen toimiston, joka auttaa halukkaita hongkongilaisia pois Hongkongista, eri viestimet kertoivat.

Haaviston mukaan Hongkongissa liikkuvien kannattaa huomioida uusi laki, presidentti Halonen näki riskit jo vallanvaihdoksessa 1997

Anniina Luotonen STT

Presidentti Tarja Halonen toivoo ympäröivän maailman reagoivan Hongkongin turvallisuuslakiin. Kanssakäymistä Kiinan kanssa on hänen mukaansa kuitenkin tärkeää jatkaa.

Vallanvaihdoksen juhlallisuuksiin vuonna 1997 osallistunut Halonen kertoo STT:lle seuranneensa huolestuneena viime päivien uutisia. Hänen mukaansa jo vallanvaihdoksen yhteydessä tiedettiin, että mahdollisuudet positiiviseen ja vähemmän positiiviseen kehitykseen ovat olemassa.

Hongkong siirtyi tuolloin näyttävin menoin Britannialta Kiinalle, joka lupasi turvata erityishallintoalueen oikeudet ja vapaudet.

Halonen, joka oli mukana juhlissa yhtenä EU:n ulkoministereistä, kertoo seuranneensa viimeaikaisia uutisia huolestuneena.

”Se oli kyllä mieleenpainuva tilaisuus sen vuoksi, että kyllä ne riskit olivat olemassa, mitä nyt on sitten osittain toteutunutkin. Toisaalta 90-luvun loppu oli puolivälistä lähtien optimismin ja toiveikkuuden aikaa”, Halonen muistelee STT:lle puhelimitse.

Hongkongin, joka on yksi finanssimaailman keskittymistä, odotettiin Halosen mukaan pärjäävän taloudellisesti hyvin. Aluetta pidettiin myös tärkeänä kohtaamispaikkana Kiinalle muun maailman kanssa.

”Ehkä kuvaavaa on kuitenkin se, että kun sopimuksia pitkään valmisteltiin”, muutti Hongkongista jo silloin aika paljon asukkaita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Mahdollisuudet positiiviseen ja vähemmän positiiviseen kehitykseen olivat tässä mielessä olemassa.

”Toisaalta se on vähän sama kuin Euroopan unionin laajentumisen suhteen. Kyllä kaikki tiesivät, että siinä on riskejä kun laajennutaan sillä vauhdilla. Toisaalta jos sitä ei olisi tehty, siinä olisi ollut ainakin yhtä isot riskit”, Halonen vertaa.

Alueella on järjestetty tänä ja viime vuonna isoja mielenosoituksia, joissa on ajettu hongkongilaisille parempaa asemaa.

Halonen arvioi, että koronaepidemia on vahvistanut kansallisvaltioiden ideologiaa, mikä ei ole omiaan tukemaan Hongkongin irtaantumispolitiikkaa.

”Kun ihmiset ovat tottuneet aika pitkälle menevään itsenäiseen, demokraattiseen päätöksentekoon, niin kyllähän se mitä siitä vielä puuttuu”, se tuntuu.

”Autonomia on aina vähän sellainen elävä tilanne. Sitä pitää hyvin taitavasti osata hoitaa, jos se aiotaan puolin ja toisin pitää siinä autonomiassa”, Halonen sanoo.

Hän ei sen enempää ennusta, miten tilanne kehittyy. Ympäröivän maailman on hänen mukaansa tärkeää reagoida, mutta kuitenkin niin, että kanssakäyminen Kiinan kanssa jatkuu.

”Toivon todella, että asiat menevät hyvin”, Halonen sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Hongkongissa liikkuvien ulkomaalaistenkin on hyvä ottaa turvallisuuslain pykälät huomioon.

Eilen hyväksyttyyn lakiin perehdytään Haaviston mukaan parhaillaan edustustoissa eri puolilla maailmaa, sillä sitä on valmisteltu poissa julkisuudessa.

”Uudessa laissa on kovat pykälät, ja ne täytyy jokaisen sillä alueella liikkuvan ottaa huomioon. Se on varmasti yksi tämän lain tarkoituskin, että pelotevaikutus on olemassa”, Haavisto sanoi keskiviikkona STT:lle.

Turvallisuuslain mukaan valtion vastaisesta toiminnasta, eron lietsomisesta, terrorismista tai salaliitosta vieraiden valtojen kanssa voi saada elinkautisen vankeustuomion. Laki antaa Kiinan keskushallinnolle erityistapauksissa mahdollisuuden siirtää syytetty tuomioistuimeen Manner-Kiinan puolelle.

”Totta kai tämä herättää huolen, minkälaisessa tapauksessa tätä on tarkoitus käyttää ja voisiko tulla vastaan tilanne, jossa tämä kohdistuisi ulkomaalaiseen”, Haavisto sanoo.

Laki näyttää hänen mukaansa koskevan myös ulkomailla tapahtuneita rikoksia, jollainen olisi esimerkiksi Hongkongin itsenäisyyden vaatiminen.

EU:n johtajat ovat ilmaisseet kehityksestä vakavan huolensa, sillä alueen vahva autonomia ja periaate ”yhdestä maasta ja kahdesta järjestelmästä” saattaa vakavasti vaarantua.

Ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell ilmaisi jälleen keskiviikkona huolen EU-maiden puolesta.

EU tukee hänen mukaansa Hongkongin vahvaa autonomista asemaa.

”Kiinan menneisyydessä antaman vakuutuksen mukaisesti Euroopan unioni pitää välttämättömänä, että hongkongilaisten olemassa olevat oikeudet ja vapaudet varmistetaan”, Borrell toteaa lausunnossaan ja viittaa muun muassa sanan- ja lehdistönvapauteen sekä kokoontumisvapauteen.

Haaviston mukaan on hyvä, että EU on ilmaissut huolensa.

”Laki on selvästi tehty mittatilauksena Hongkongissa nähtyjä mielenosoituksia ja mielenosoittajia vastaan. Laki antaa viranomaisille hyvin laajat valtuudet”, Haavisto arvioi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on uhannut, että alue voisi menettää asemansa erityistalousalueena, mikä voisi vaarantaa sen paikan kansainvälisenä rahoitusmaailman keskittymänä.

Haaviston mukaan elintilan kapeneminen voisi näivettää taloudellista toimeliaisuutta. Ainakaan vielä yritysten massamuuttoa ei hänen mukaansa ole näkyvissä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat

Luetuimmat

Uusimmat