Perustuslaki­äänestyksen tulos ei yllättänyt, mutta se paljasti viisi asiaa nyky-Venäjästä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

Perustuslaki­äänestyksen tulos ei yllättänyt, mutta se paljasti viisi asiaa nyky-Venäjästä

Virallisen tuloksen pohjalta ei kannata vetää johtopäätöksiä siitä, miten venäläiset ajattelevat, kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen.

Maskeihin pukeutunut mies osallistui Venäjän perustuslakiäänestykseen Venäjän lähetystössä Valkovenäjän pääkaupungissa Minskissä keskiviikkona.

Julkaistu: 2.7. 11:30, Päivitetty 2.7. 12:11

Venäjän presidentin Vladimir Putinin tammikuussa käynnistämä hanke perustuslain muuttamisesta sai virallisen päätöksensä keskiviikkona päättyneessä äänestyksessä.

Keskusvaalilautakunnan mukaan muutoksia kannatti 78 prosenttia äänestykseen osallistuneista, kun lähes kaikki äänet oli laskettu.

Virallinen tulos ei ollut yllätys. Pitkän prosessin aikana paljastui kuitenkin monia asioita nyky-Venäjästä.

Vallanpitäjätkin myöntävät Putinin suosion laskun

Putinin suosio on laskenut viime aikoina selvästi. Levada-keskuksen kesäkuun mittauksessa hänen toimintansa hyväksyi 60 prosenttia. Toukokuussa niin ajatteli 59 prosenttia. Luvut ovat historiallisen alhaisia, vaikka länsimaisittain yhä korkeita. Esimerkiksi vielä kesällä 2017 osuus oli 81 prosenttia.

Syitä on useita. Reaalitulot ovat supistuneet pitkään. Putin on menettänyt tefloniaan ja yhteiskunnalliset ongelmat näkyvät nyt myös hänen kannatuksessaan. Epidemian aikana hän näytti monen silmissä pakoilevan vastuuta.

Toive muutoksesta on voimistunut muutenkin. Yhä useampi on myös kyllästynyt Putiniin, vaikka arvostaisikin useita hänen aiempia toimiaan. Ärtymyksen on ennustettu lisääntyvän, kun koronaepidemian talousvaikutukset alkavat näkyä laajemmin.

Niinpä jo kerran lykätty äänestys päätettiin järjestää nyt, vaikka epidemiatilanne on yhä vakava. Virallisesta viestinnästä uupui myös lähes kokonaan muutoksista tärkein eli Putinin mahdollisuus jatkaa presidenttinä vielä kaksi kautta nykyisen kautensa päätyttyä.

Vallanpitäjät eivät halunneet edes esittää järjestävänsä reilun äänestyksen

Mitään äänestystä ei olisi ollut pakko järjestää. Putin kuitenkin ilmoitti, että kansaa kuunnellaan. Niin pyritään osoittamaan, että hänen toimensa ovat legitiimejä ja niillä on kansan tuki.

Vallanpitäjät eivät kuitenkaan halunneet järjestää virallista kansanäänestystä, vaan ”yleisvenäläisen äänestyksen”. Sen laillinen asema on epäselvä, joten säännöt olivat joustavia. Niinpä viranomaiset esimerkiksi saattoivat keskiviikkona julkaista ensimmäisiä Kaukoidän tuloksia äänestyksen ollessa muualla yhä kesken.

Valtiollinen viestistä on ollut yksipuolisesti muutosten puolella. Erilaista vilppiä on raportoitu, samoin työntekijöihin kohdistunutta painostusta äänestää niin julkisella sektorilla kuin monissa yrityksissäkin.

Navalnyin rooli oppositiossa on vahva

Useimmat Venäjän oppositiovoimat kehottivat joko boikotoimaan äänestystä tai äänestämään muutoksia vastaan. Toiminta on kuitenkin ollut varsin näkymätöntä, keskiviikkoillan mielenosoituksetkin olivat pieniä.

Opposition asema on yleisestikin tukala. Nyt lisäksi koronaepidemia vaikeutti mielenosoittamista. Äänestyksessä sai myös äänestää vain koko paketin puolesta tai sitä vastaan, joten muutoksia vastustavat saattoi helposti leimata esimerkiksi eläkkeiden indeksikorotusten ja sodan muistelun vastustajiksi.

Iso merkitys on sillä, että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi selvästi päätti panna paukut muuhun. Navalnyillä on ympäri maan kattava kannattajaverkosto, joten hänen järjestämänsä mielenosoitusaallot saavat huomiota.

Navalnyi on kutsunut Putinin muutoksia vallankaappaukseksi, mutta sanonut kiistelyn muutoksista olevan turhaa, koska parlamentti on jo aikoja sitten hyväksynyt muutokset ja Putin vahvistanut ne.

Venäjä on nyt virallisesti aiempaa konservatiivisempi

Muutoksia on pitkä lista. Mukana oli useita sosiaalietuisuuksiin liittyviä kohtia, kuten eläkkeiden indeksikorotukset. Ne ovat monelle hyvin tärkeitä, joten muutosten puolesta aidosti äänestäneitä oli iso joukko.

Lisäksi perustuslaissa mainitaan nyt Jumala, Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona, venäläiset valtion muodostavaksi kansaksi, avioliitto vain miehen ja naisen väliseksi, Venäjän lait ensisijaisina suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin ja historiallisen totuuden tärkeys. Monelle jokin niistä oli myös tärkeä.

Kaikille oli siis jotakin. Monet asiantuntijat ovat kuvanneet listaa savuverhoksi merkittäville poliittisille muutoksille ja yritykseksi saada ihmiset äänestämään.

Niin voi olla, mutta joka tapauksessa kaikki nämä asiat ovat nyt perustuslaissa. Vaikka osa niistä on julistuksenomaisia, ne vaikuttavat Venäjällä pitkään. Venäjä on uuden perustuslain myötä julkisesti autoritäärinen mutta myös virallisesti konservatiivinen maa.

Virallinen tulos ei kerro tunnelmista

Äänestyksen virallinen tulos oli odotettu, mutta sen pohjalta ei kannata vetää johtopäätöksiä venäläisten ajatuksista. Venäläiset kyllä tunnistavat poliittisen teatterin ja tietävät, miten lähipiiri oikeasti äänesti.

Putinille muutokset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä hyödyllisiä. Hän sai siirrettyä spekulaatiota seuraajastaan eteenpäin. Hän voi jatkaa presidenttinä halutessaan, mutta sai muitakin vaihtoehtoja vallan säilyttämiseen.

Äänestyksen tavoite oli hankkia Putinille itselleen ja hänen ajamilleen muutoksille legitimiteetti, luoda uusi yhteiskuntasopimus Putinin ja venäläisten välille. Sen hän voi esitellä myös eliitille. Koko hanketta ympäröinyt yleinen innottomuus ei kuitenkaan ole antanut viitteitä siitä, että Putinin suosio olisi kääntymässä selvään kasvuun.

Putinin hanke kirjoittaa itsensä perustuslakiin sen sijaan ärsytti ja jopa loukkasi monia.

Venäjä|Kaikki äänet on laskettu: Vladimir Putinin jatkon salliva perustus­laki­uudistus hyväksyttiin selvin luvuin

HS-analyysi|Venäjä äänestää perustuslaki­uudistuksesta, joka sallii Putinin jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 – HS listasi kolme huomiota äänestyksestä

Venäjä|”Rehellisesti sanottuna, en näe ketään muuta presidenttinä” – HS kysyi moskovalaisilta, mitä he ajattelevat perustuslain muutoksista, jotka sallivat Putinin jatkon presidenttinä

Essee|Vielä 16 vuotta Putinia? Venäjä on aivan liian merkittävä Euroopalle ja Suomelle, jotta tämän viikon tapahtumiin voisi suhtautua yliolkaisesti, kirjoittaa professori Vladimir Gelman

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat