Kiina haluaa, että lakeja pelätään - Ulkomaat | HS.fi

Mielenosoittajat vastustivat uutta kansallisen turvallisuuden lakia Hongkongissa 1. heinäkuuta.

Kiina haluaa, että lakeja pelätään

Hongkong menetti vapauttaan, kun Pekingin läpi runnoma turvallisuuslaki astui voimaan alkuviikosta. HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen. ”Kuka tahansa Kiinan silmissä lakia rikkonut voidaan saattaa vastuuseen teoistaan”, arvioi professori Matti Nojonen.

Julkaistu: 3.7. 2:00, Päivitetty 3.7. 12:06

Hongkongissa eletään nyt uutta aikaa. Kiinan pikavauhtia säätämä kansallisen turvallisuuden laki astui voimaan tiistai-iltana.

Mitä se tarkoittaa Hongkongin kannalta?

Aiemmin Manner-Kiinan kupeessa sijaitseva Hongkong on ollut tunnettu vapaudestaan. Siellä on voinut ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa, lehdistö on vapaata ja oikeuslaitos riippumaton. Hongkongin erityishallintoalue on ollut laajalti autonominen, vaikka se onkin osa autoritaarista Kiinaa.

Pekingiä tukevat hongkongilaiset nostelivat samppanjamaljoja Hongkongissa tiistaina, kun laki vietiin läpi Pekingissä.

Uusi turvallisuuslaki käsittelee vallankumouksellisesta toimintaa, terrorismia ja separatismia. Pykälien sekaan uppoaa kuitenkin myös perinteisen sananvapauden piiriin kuuluvia asioita. Rikoksista voi saada jopa elinkautisen vankeusrangaistuksen.

HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen uudesta kansallisen turvallisuuden laista.

Miten lait vähentävät hongkongilaisten ilmaisunvapautta?

Kokonaisuutena lait rajoittavat hongkongilaisten sanan- ja ilmaisunvapautta merkittävästi, arvioi Lapin yliopiston Kiinan kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen professori Matti Nojonen.

Siinä ei sinänsä ole mitään yllättävää, sillä siihen Kiinan aiemmatkin toimet ovat tähdänneet.

”Tämä on lopullinen niitti keskustelulle, voiko yksi maa, kaksi järjestelmää -systeemi toimia.”

Uusien lakien perusteella voidaan kieltää paljon sellaista, mikä aiemmin on ollut Hongkongissa sallittua.

Esimerkiksi keskiviikkona pidätettiin uuteen lakiin vedoten 15-vuotias tyttö, joka heilutti Hongkongin itsenäisyyslippua. Laki kieltää käytännössä vaatimasta Hongkongille (tai Tiibetille tai Taiwanille) laajempaa itsehallintoa tai itsenäisyyttä. Poliisi pidätti useita muitakin henkilöitä, joilla oli itsenäisyyttä vaativia kylttejä tai rintamerkkejä.

Poliisit pidättivät lähes 400 ihmistä heinäkuun ensimmäisen päivän mielenosoituksissa Hongkongissa.

Turvallisuuslaki on muotoiltu niin löysästi, että tilanteesta riippuen niiden voidaan tulkita koskevan hyvin monenlaisia asioita.

Hongkongilainen juristi ja tietokirjailija Antony Dapiran antoi esimerkin uutistoimisto AFP:lle: Lain nojalla terroriteoksi voidaan luokitella julkisen liikennevälineen rikkominen – ja myös teon väkivallaton avustaminen. Tällaista on tapahtunut paljon Hongkongin mielenosoituksissa.

Pian nähdään, paljonko hongkongilaiset joutuvat varomaan sanojaan uuden lain vuoksi. Vähentääkö se Hongkongissa perinteisesti laajaa lehdistönvapautta? Mistä kaikesta aktivistit uskaltavat julkisesti puhua?

Mitä valtaa Kiina saa lain nojalla Hongkongissa?

Kiina perustaa Hongkongiin uuden kansallisen turvallisuusviraston, joka voi tutkia uuden lain loukkauksia. Kiinalaisen lain asiantuntija Donald Clarke George Washingtonin yliopistosta kirjoitti blogipostauksessaan, että hän pitää tällaista Kiinan valtaa oikeusjärjestelmään lain huolestuttavimpana kohtana.

Uuden turvallisuusviraston työntekijät ovat lain mukaan koskemattomia. Heitä ei voi syyttää rikoksista Hongkongin lain mukaan.

Donald Clarken mukaan turvallisuuslain sanamuodoilla ei ole juurikaan merkitystä, koska lain tulkinta on joka tapauksessa Pekingin käsissä. Clarken mukaan se tarkoittaa, että mikä tahansa teko voidaan venyttää Kiinan haluamaan suuntaan. Hän lainaa kiinalaista sananlaskua: ”Jos olet päättäväinen tuomitsemaan, sinun ei tarvitse välittää perusteiden puutteesta.”

Kiinan presidentti Xi Jinping äänesti turvallisuuslakiäänestyksessä Kiinan kansankongressin kokouksessa kesäkuussa.

Peking runnoi Hongkongin turvallisuuslait läpi myös siksi, että maata johtavan puolueen johdossa eletään epävarmaa aikaa, toteaa Matti Nojonen.

”Presidentti Xi Jinping on saanut kritiikkiä koronan alkuvaiheen hoidosta, hän epäonnistui kauppasodan ratkaisussa, puolue epäonnistui Taiwanin vaalitulokseen vaikuttamisessa. Hongkong on sellainen asia, johon Kiina voi yksipuolisesti vaikuttaa, ja siihen on selkeästi panostettu.”

Miten käy Hongkongin riippumattoman oikeuslaitoksen?

Professori Nojonen uskoo, että kaupalliseen toimintaan liittyvät oikeudenkäynnit säilyvät nykyisen kaltaisina Hongkongissa. Esimerkiksi välimiesoikeudenkäynnit ovat hänen mukaansa pitkälle kehittyneitä.

Iso kysymys kuitenkin on yleinen luottamus Hongkongin oikeusjärjestelmään.

”Uskon, nimenomaan se tässä kärsii.”

Hongkongin johto on Peking-mielistä. Turvallisuuslain myötä Hongkongin johtajalla on valta päättää, kuka tuomari käsittelee kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tapaukset. Se on suora siirtymä Manner-Kiinasta, sanoo Nojonen.

Siinä mielessä oikeuslaitos siis mannerkiinalaistuu.

Kesäkuussa mielenosoittajat kunnioittivat protesteissa kuolleen miehen muistoa. Mies tippui ripustaessaan mielenosoittajien lakanaa korkealle seinään viime kesänä.

Jatkossa myös ”hankalat” tapaukset voidaan viedä Kiinan puolelle oikeudenkäyntiä varten. Niin on toki tapahtunut ennenkin, Nojonen huomauttaa.

”Mutta nyt Kiinalla on sille myös juridinen peruste.”

Donald Clarke muistuttaa, että oikeudenkäyntejä voidaan uuden lain mukaan käydä salaisesti, jos kyse on muun muassa valtionsalaisuudesta tai ”muista perusteista”. Laki ei anna maksimiaikaa sille, kauanko epäiltyjä saa pitää kiinniotettuina, BBC kertoi.

Miten laki vaikuttaa suomalaisiin ja muihin ulkomaalaisiin?

Manner-Kiina ja Hongkongin johto ovat toistuvasti todenneet, että turvallisuuslaki koskee vain pienen pientä osaa hongkongilaisista. Lain voimaan tulon jälkeen julkistetut lakitekstit eivät tue väitettä.

Professori Nojosen näkemys on, että lakien avulla Kiina pyrkii luomaan oikeudellisen perusteen ”mustien listojen” kokoamiselle. Lain 38. artiklassa todetaan, että lait koskevat kaikkia toimijoita ja tekoja kaikkialla – hongkongilaisten lisäksi siis myös ulkomaalaisia.

”Jos joku järjestää mielenilmauksen Helsingissä, jossa poltetaan esimerkiksi Kiinan lippu ja vaaditaan Hongkongin itsenäisyyttä, se voidaan uuteen turvallisuuslakiin perustuen tulkita rikokseksi.”

Silloin Hongkongiin matkustaessa saattaisi joutua tuomiolle. Tulevaisuudessa nähdään, miten Kiina lakia soveltaa, mutta laki ainakin mahdollistaa synkän tulkinnan, Nojonen näkee.

”Kansalaisuudella ei ole väliä. Kuka tahansa Kiinan silmissä lakia rikkonut voidaan saattaa vastuuseen teoistaan.”

Turvallisuuslakia vastustettiin eri tavoin eri puolilla Hongkongia keskiviikkona.

Se voi vaikuttaa esimerkiksi suomalaisiinkin toimijoihin, ainakin välillisesti, ja aiheuttaa suomettumista tai itsesensuuria, Nojonen arvioi.

”Uskaltavatko Suomessakaan kansalaisjärjestöt, journalistit ja tutkijat tehdä työtään samoin kuin ennen, kun on riski joutua mustalle listalle?”

Myös Donald Clarken tulkinnan mukaan laki kohdistuu ”jokaiseen planeettamme asukkaaseen” eli myös ulkomaalaisiin ja heidän muualla kuin Hongkongissa tekemiinsä lainrikkomuksiin.

Clarke kertoo esimerkin: Jos yhdysvaltalainen kolumnisti kirjoittaa Yhdysvalloissa Tiibetin itsenäistymisen puolesta, hän syyllistyy Hongkongin turvallisuuslain rikkomukseen.

”Jos olet ikinä sanonut mitään mikä voi loukata Kiinaa tai Hongkongia, pysy pois Hongkongista”, Clarke varoitti.

Ainakin Taiwan, Kanada ja Britannia ovat varoittaneet Hongkongiin matkustavia kansalaisiaan. Kanadan mukaan Hongkongissa ulkomaalainen voi joutua mielivaltaisesti pidätetyksi ja tuomituksi Manner-Kiinan puolella.

Miksi lain seurauksia on vaikea vielä tietää tarkasti?

Monet lain pykälät on kirjoitettu niin, että niiden sisältö ei ole täysin selvä. BBC antoi pari esimerkkiä:

Pykälä 29 kieltää yhdessä ulkomaalaisen kanssa juonittelun, joka yllyttää vihaan Kiinan hallitusta tai Hongkongin viranomaisia kohtaan. Kieltääkö se käytännössä myös Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen arvostelun? Kiinan turvallisuuspalvelu saa ottaa tutkivakseen tapauksia, jotka ovat ”monimutkaisia, vakavia tai vaikeita”.

Vielä ei tiedetä, miten lakia sovelletaan käytännössä.

Kuluneen vuoden aikana hongkongilaisten luottamus poliisiin on horjunut. Kuva on kesäkuulta Mong Kokista.

Laeilla on Matti Nojosen mielestä selkeä pelotetarkoitus. Lakiteksti on laadittu siten, että tulkinnan varaa jää paljon.

”Kiinassa lait ovat usein ympäripyöreästi laadittuja, mikä antaa mahdollisuuden poliittiselle tulkinnalle. Se on suunniteltua.”

Kyseessä on samalla jälleen uusi askel Kiinan suurvaltapyrkimyksissä.

”Turvallisuuslakien kautta Kiina pyrkii vahvistamaan omaa intressiään myös merten takana.”

Hongkong|Useat valtiot aikovat ottaa vastaan Hongkongista mahdollisesti pakenevia ihmisiä

HS-analyysi|Heinäkuun ”musta keskiviikko” polkee demokratiaa: Yksi keskeisistä syistä on Yhdysvallat

Hongkong|Tuhannet uhmasivat mielenosoitus­kieltoa Hongkongissa, poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua – 370 pidätetty, joista kymmenen rikkonut uutta turvallisuuslakia

Pääkirjoitus|Hyväksymällä Hongkongin kiistellyn turvallisuuslain Kiina jättää hyvästit ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteelle

Hongkong|Hongkongin turvallisuuslaki hyväksyttiin Kiinassa, Yhdysvallat uhkaa ryhtyä toimiin – ”Tämä on loppu Hongkongille sellaisena kuin maailma sen ennen tunsi”

Hongkong|Pikavauhtia ja pikkuisen piilotellen – Peking pani Hongkongin turvallisuuslait ohituskaistalle, ja ne voivat tulla voimaan jo alkuviikosta

Luetuimmat - Ulkomaat