Venäjän suurlähettiläs DN:n haastattelussa: Putinin jatkokaudet ovat Ruotsin etu ja vaaliasioissa ”Ruotsin ja ruotsalaisten pitäisi katsoa peiliin” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

Venäjän suurlähettiläs DN:n haastattelussa: Putinin jatkokaudet ovat Ruotsin etu ja vaaliasioissa ”Ruotsin ja ruotsalaisten pitäisi katsoa peiliin”

Venäjän Tukholman-suurlähettiläs ilmaisi turhautumisensa Dagens Nyheterin haastattelussa.

Paikallisen vaalikomitean jäsenet keskustelivat äänestyslipukkeen pätevyydestä Venäjän perustuslakiäänestyksen äänestyspaikalla Pietarissa keskiviikkona.

Julkaistu: 3.7. 12:40

Tukholma

Venäjällä ei olla tyytyväisiä siihen, miten Ruotsin mediat Venäjästä kirjoittavat. Vielä enemmän Moskovaa ärsyttää se, että Ruotsi edelleenkin välttelee korkean tason kontakteja Venäjän kanssa.

Tämä tuli selväksi Venäjän Tukholman-suurlähettilään Viktor Tatarintsevin haastattelusta, joka julkaistiin perjantaina ruotsalaislehti Dagens Nyheterissä.

Tatarintsev kommentoi keskustelua, joka Ruotsissakin on vellonut Venäjän perustuslakiuudistuksen ja siihen liittyneen kansanäänestyksen jälkeen.

Ruotsissa on Suomen tapaan keskitytty puhumaan siitä, että perustuslain muutokset antavat Vladimir Putinille mahdollisuuden jatkaa Venäjän presidenttinä vuoteen 2036 asti.

Tatarintsevin mielestä tämä ei ollut perustuslakimuutoksissa pääasia. ”Siellä on sosiaalisia asioita, perheiden suojaa, alueellista koskemattomuuttamme”, Tatarintsev sanoi.

”Kaikista näistä asioista ulkomaailma on keskittynyt yhteen ainoaan: siihen hypoteettiseen mahdollisuuteen, että presidentti Putin voisi jatkaa vallassa vuoden 2024 jälkeen.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin sai läpi haluamansa perustuslain muutokset. Nyt hänen on mahdollista hallita vuoteen 2036 asti.

Dagens Nyheter kuitenkin halusi kysyä suurlähettiläältä juuri tästä ”hypoteettisesta mahdollisuudesta”. Tatarintsevin mukaan Putin esiintyy edukseen kansainvälisissä yhteyksissä, koska hän on ”luotettava, vakavasti otettava ja lukenut” mies.

”On maalle hyväksi, että on sellainen johtaja. Jos hän pysyy vallassa niin pitkään, se on Venäjälle suuri etu. Eikä ehkä vain Venäjälle vaan koko Euroopalle ja koko maailmalle. Jos olisin ruotsalainen, ajattelisin niin”, Tatarintsev pohdiskeli.

Dagens Nyheterin mukaan suurlähettiläs antoi haastattelun lähes täydellisellä ruotsilla. Tatarintsev aloitti työnsä suurlähettiläänä vuonna 2014 eli samana vuonna, kun Venäjä otti Ukrainalta Krimin niemimaan. Krimin valtausta seurasivat EU:n pakotteet Venäjää vastaan. Ruotsi seisoo Suomen tapaan pakotteiden takana.

Lisäksi Ruotsi on pitänyt Suomea tiukempaa linjaa siinä, että ministeritason saatikka valtiojohdon tapaamisia Venäjän kanssa ei ole Krimin valtauksen jälkeen juuri järjestetty. Poikkeus tähän sääntöön tehtiin huhtikuussa 2019, kun Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tapasi Vladimir Putinin Pietarissa arktisen foorumin yhteydessä.

Tatarintsev työskenteli suurlähetystön leivissä Tukholmassa jo neuvostoaikana. Silloin Ruotsia johti vasemmiston maailmantähti Olof Palme ja keskusteluyhteys maiden välillä oli Tatarintsevin mukaan parempi. Neuvostoliiton suurlähettiläät seurustelivat ruotsalaisen poliittisen ja kulttuurisen eliitin kanssa tiuhaan.

Tatarintsev puolestaan ei ole saanut kutsua edes vuosittain Sälenin tunturimaisemissa järjestettävään Folk och Försvar -järjestön turvallisuuskonferenssiin, johon sentään kutsutaan lähes kaikki, joilla on turvallisuusasioissa Ruotsin valtakunnassa jotakin merkitystä.

Tatarintsevin mielestä Ruotsin ja Venäjän pitää alkaa taas puhua keskenään, vaikka Krimistä vallitsee pysyvä erimielisyys. ”Jos Ruotsi ei ole Venäjän kanssa normaaleissa väleissä, ei sen paremmin Ruotsissa kuin Euroopassakaan voida puhua normaalista turvallisuustilanteesta”, hän totesi.

Putinin jatkokausien lisäksi Ruotsin median kirjoittelu on perustuslakiuudistuksen yhteydessä keskittynyt vaalin näytösluonteisuuteen.

Venäjän Tukholman-suurlähettilään mielestä Ruotsi ei kelpaa tässä asiassa Venäjän opettajaksi.

”Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa kutsuitte maahan ulkomaisia tarkkailijoita ensi kertaa 12 vuoteen, ja se tapahtui sen jälkeen, kun Venäjä oli puuttunut asiaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä”, Tatarintsev sanoi.

Etyjin tarkkailijat eivät antaneet Ruotsille täysin puhtaita papereita. Raportissaan he suosittelivat, että Ruotsi parantaisi vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ja varmistaisi paremmin vaalisalaisuuden säilymisen äänestyspaikoilla. Ruotsin vaaleissa jokaista puoluetta vastaa oma vaalilipuke ja lipuke otetaan mukaan telineestä muiden katseiden alla.

Venäjän vaaleja leimaavasta opposition tukahduttamisesta ja tulosten vääristelystä ei Ruotsissa sen sijaan ole nähty merkkejä. Yhdysvaltalaisen demokratiajärjestön Freedom Housen pisteytyksessä Ruotsi saa demokraattisuudestaan täydet sata pistettä. Venäjän pisteluku on 20.

Silti suurlähettiläs halusi näpäyttää Ruotsia.

”Ruotsin ja ruotsalaisten pitäisi katsoa peiliin vähän useammin. Oletteko te todella niin täydellisiä? Pieni itsekritiikki ei tekisi pahaa.”

Venäjä|Kaikki äänet on laskettu: Vladimir Putinin jatkon salliva perustus­laki­uudistus hyväksyttiin selvin luvuin

Venäjä|Perustuslaki­äänestyksen tulos ei yllättänyt, mutta se paljasti viisi asiaa nyky-Venäjästä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat