Putin käynnisti perustus­laki­uudistuksen turvatakseen asemansa, mutta pinnan alla kuplii ja uhkan luonne on muuttunut - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|HS-analyysi

Putin käynnisti perustus­laki­uudistuksen turvatakseen asemansa, mutta pinnan alla kuplii ja uhkan luonne on muuttunut

”Kansalaisten arvokkuuden tunteesta ei olla enää kiinnostuneita”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine.

Ääntenlaskua Moskovassa keskiviikkona tuoreen äänestyksen yhteydessä.

Julkaistu: 3.7. 18:48, Päivitetty 3.7. 19:14

Keskiviikkona Venäjällä päättyi äänestys, jossa sinetöitiin presidentti Vladimir Putinin valta.

Torstaina Putin kiitti kansalaisia tuesta ja luottamuksesta. Putin myös totesi, että Neuvostoliiton romahtamisesta on kulunut vasta hyvin vähän aikaa ja että nyky-Venäjä on edelleen vasta muodostumisen vaiheessa.

Perjantaina Putin aikoo vielä keskustella perustuslakiuudistusta suunnitelleen ryhmän kanssa uudistusten toteuttamisesta, mutta käytännössä mikään ei voi estää uuden perustuslain käyttöönottoa.

Virallisten tulosten mukaan lähes 78 prosenttia äänestäneistä kannatti muutoksia perustuslakiin. Lähes 21 prosenttia taas äänesti muutoksia vastaan. Venäjän keskusvaalilautakunta kertoi torstaina, että äänestysprosentti oli 67.

Perjantaina duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin sanoi, että venäläiset poliitikot voivat unohtaa loma-aikeensa, sillä virkamiehet alkavat työskennellä lakiluonnosten parissa saman tien.

Pian tulosten jälkeen aktivistit toimittivat Moskovan kaupungintaloon ilmoituksen mielenosoituksesta perustuslain muutoksia vastaan, kertoo venäläinen Interfax. Mielenilmaus on määrä pitää 15. heinäkuuta.

Myös epäilyjä laajamittaisesta vaalivilpistä on esitetty. Esimerkiksi oppositio on syyttänyt tuloksia valheellisiksi.

Venäjän keskusvaalilautakunta julkaisi äänestyksen tulokset jo ennakkoon 1. heinäkuuta pian vaalipaikkojen sulkeutumisen jälkeen. Vasemmalla näkyy äänestysprosentti ja oikealla perustuslakia kannattavien osuus ennakkotietojen mukaan.

Uusi perustuslaki sallii Putinin jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 saakka.

Valtion eheyden, jatkuvuuden ja ennustettavuuden kanssa perustuslakiuudistuksella tuskin on tekemistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine. Vaikka Putin pysyisikin presidenttinä, perustavanlaatuiset hallinnon ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään.

”Perustuslakiuudistuksella haetaan liikkumavaraa Putinille, jotta sitäkin korttia voidaan käyttää, kun mietitään muita vaihtoehtoja matkan varrella.”

Viime vuosina kansalaisten tyytymättömyys hallintoon on kasvanut.

”Esimerkiksi talouden uudistuminen ei ole edennyt Venäjällä odotetusti. Viime aikoina Venäjällä on ollut havaittavissa vahvaa ihmisten arkielämään liittyvää tyytymättömyyttä.”

Tyytymättömyyttä on esimerkiksi terveydenhuollon ja perusinfrastruktuurin tilasta. Osa ihmisistä pelkää hintojen nousua.

Myös tyytymättömyyttä paikallisviranomaisiin on ilmennyt. Esimerkiksi jätteidenkäsittelyyn tai ympäristönsuojeluun liittyvät huolet ovat johtaneet useilla alueilla mielenilmauksiin.

Lisäksi koronavirus on ravistellut Putinin suosiota. Laineen mukaan on vielä aikaista sanoa, millaisia vaikutuksia pandemialla on Venäjälle. Hän kuitenkin näkee sen vahvistaneen alueellista eriytymistä, joka oli Venäjällä iso ongelma jo ennestään.

Kun tyytymättömyys kuplii ihmisten keskuudessa, Kreml ja sen keskiössä oleva Putin eivät voi loputtomiin lakaista kansalaistensa ongelmia maton alle ilman seurauksia.

Putinin suosio on heikentynyt jo jonkin aikaa. Toukokuussa se sukelsi ennätyksellisen matalalle, kun enää 59 prosenttia kannatti kyselyssä Putinia.

Viime vuosina Putin on hakenut kansalta tukea korostamalla konservatiivisia arvoja. Samaan aikaan politiikassa on tehty muutoksia, jotka takaavat, että Putin voi pysyä vallassa ilman suurta kannatustakin.

”Sisä- ja ulkopoliittisesti katsottuna Venäjän tämän hetkinen konservatiivisuuspuhe pohjaa ajatukseen, että maailma on epäjärjestyksen ja vaaran tilassa. Hallinto luo kuvaa siitä, että jokin uhkaa jatkuvasti Venäjää, sen eheyttä ja suvereniteettia.”

Laine tarkentaa, että ajatus uhkasta on ollut läsnä Putinin retoriikassa jo hänen valtakausiensa alkuajoista.

Värivallankumoukset 2000-luvulla Euroopassa ja erityisesti Ukrainassa vuonna 2004 kiihdyttivät varautumista sisältä ja ulkopuolelta kumpuaviin uhkiin. Ne muistuttivat Putinia siitä, että Venäjälläkin kansalaisten tyytymättömyys voi kaataa autoritaarisena pidetyn hallinnon.

”Pelko realisoitui jossain muualla, mutta sen jälkeen Venäjällä on tehty paljon uudistuksia, jotta vastaavaa ei tapahtuisi Venäjällä.”

Uhkan luonne on muuttunut. Nyt Putinille on sisäpoliittisesti erityisen tärkeää saada erimielisiä ryhmiä kontrolloitua. Ulkopoliittisesti tärkeää on nostaa esille, että Venäjä mieltää itsensä suurvallaksi.

Koronaviruspandemian vuoksi äänestysaikaa pidennettiin. Äänestys kesti kaikkiaan seitsemän päivää.

Venäläiset oppositioliikkeet ovat olleet kovan painostuksen alla vuosien 2011–2012 protestien jälkeen. Tiukentunut lainsäädäntö on käytännössä heikentänyt niiden toimintamahdollisuudet olemattomiin.

Yleinen tyytymättömyys Venäjällä on kuitenkin lisääntynyt, sillä ihmiset ovat pettyneet valtiovallan toimettomuuteen.

”Vaikka tyytymättömyys ei mobilisoituisi poliittiseen toimintaan, niin se voi jossain muussa muodossa alkaa horjuttaa hallinnon asemaa,” Laine sanoo.

Laine pitääkin perustuslakiuudistusta keinona ohjata kansalaisten huomio hetkeksi muualle. Ajan mittaan se tuskin onnistuu vakuuttamaan venäläisiä, mutta Laine muistuttaa, että Venäjällä on myös niitä, jotka puoltavat Putinin presidenttiyttä ja pitävät uutta perustuslakia tärkeänä uudistuksena.

Venäjän uusi perustuslaki on suomalaistutkijoiden mukaan ristiriitainen. Sen uskotaan olevan Putinille henkilökohtaisesti tärkeä projekti.

Putin on perustellut, että uudistusta tarvitaan, koska vanhassa perustuslaissa oli osia, jotka eivät ole enää linjassa todellisuuden kanssa.

”Jos aikaisemmin tilanne oli se, että perustuslaki ei kuvannut Venäjän poliittista todellisuutta ja moni laki oli ristiriidassa perustuslain hengen kanssa, niin uudistuksien jälkeen tilanne on se, että perustuslaki itsessään on ristiriitainen dokumentti, joka ei edelleenkään kuvaa poliittista todellisuutta.”

Suomalaistutkijoiden mukaan Venäjän uusi perustuslaki on sekava kokoelma lakeja.

”Perustuslain ristiriita on se, että vuonna 1993 muotoiltu perustuslaki on hyvin liberaali sananmuodoissaan. Nyt liberaalin lain joukkoon tuodaan uudistuksia, joissa selvästi vahvistetaan hyvin konservatiivista arvopohjaa.”

Perustuslain ensimmäinen ja toinen osa pidetään entisellään, joten uuteen perustuslakiin jää liberaaleja perusperiaatteita. Mutta lakiin on ujutettu uusia yksityiskohtia – kuten se, että avioliitto on naisen ja miehen välinen instituutio ja usko Jumalaan määrittää Venäjän kansaa.

Perustuslakiuudistus voidaan nähdä myös yhtenä ilmentymänä siitä, kuinka hallinto suhtautuu kansalaisiin. Perustuslakiäänestyksessä nähtiin, ettei Venäjän hallinto enää välitä siitä, että se polkee ihmisten oikeuksia näkyvästi.

”Ihmisille tämä saattaa näyttäytyä sillä tavalla, että kansalaisten arvokkuuden tunteesta ei olla enää kiinnostuneita. Hallinnossa ajatellaan, että tällainenkin sekava esitys menee läpi,” sanoo Laine.

Parlamentin molemmat huoneet hyväksyivät muutokset perustuslakiin, ja Putin vahvisti ne jo ennen varsinaista kansanäänestystä. Laki ei edellyttänyt kansalta kysymistä, mutta Putinille oli tärkeä saada kansalta oikeutus vallan keskittämiseen.

Tiistaina kesken äänestyskauden Putin piti lyhyen puheen, jossa hän muistutti venäläisiä äänestämisen tärkeydestä. Puheen keskiössä oli vetoomus: äänestäkää oikein, koska nämä asiat ovat tärkeitä meille kaikille.

Laine näkee ongelmia tällaisessa puheessa.

Kremlin vallankäyttö voikin heijastua venäläisten kokemukseen siitä, kuinka he haluavat osallistua yhteisten asioiden hoitoon.

Vaalilautakunnan jäsenet tyhjensivät vaaliuurnan äänestyksen päätyttyä äänestyspaikalla Moskovassa.

HS-analyysi|Venäjä äänestää perustuslaki­uudistuksesta, joka sallii Putinin jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 – HS listasi kolme huomiota äänestyksestä

Venäjä|”Rehellisesti sanottuna, en näe ketään muuta presidenttinä” – HS kysyi moskovalaisilta, mitä he ajattelevat perustuslain muutoksista, jotka sallivat Putinin jatkon presidenttinä

Essee|Vielä 16 vuotta Putinia? Venäjä on aivan liian merkittävä Euroopalle ja Suomelle, jotta tämän viikon tapahtumiin voisi suhtautua yliolkaisesti, kirjoittaa professori Vladimir Gelman

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat