Hongkongissa tapahtui vuodessa paljon – eikä juuri mitään hyvää - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kolumni

Hongkongissa tapahtui vuodessa paljon – eikä juuri mitään hyvää

Peking runttasi läpi Hongkongin kansallisen turvallisuuslain, joka tuli voimaan välittömästi. Jo sitä ennen hongkongilaisten luottamus poliisiin oli romahtanut, kirjoittaa HS:n Pekingin-kirjeenvaihtaja Katriina Pajari.

Julkaistu: 4.7. 2:00, Päivitetty 4.7. 10:37

Kahdentoista viime kuukauden aikana hongkongilaiset ovat menettäneet paljon. Toki Hongkongia kuristava Kiinan kehityskulku on jatkunut jo vuosikausia, mutta tällä viikolla koettiin suuri ja historiallinen hetki, kun Peking runttasi läpi Hongkongin kansalliset turvallisuuslait.

Luovatko ne enemmän turvaa vai turvattomuutta, riippuu vastaajasta.

Kun Peking puhuu laeista, se puhuu terrorismin torjunnasta ja separatismista, jota nyt estetään.

Tavalliset hongkongilaiset ovat huolissaan kansalaisvapauksien kaventumisesta, mielivallan lisääntymisestä ja omasta tulevaisuudestaan. Onko sitä edes, moni kysyy.

Kun suurmielenosoitukset alkoivat Hongkongissa kesäkuussa 2019, paikalliset suhtautuivat virkavaltaan vielä kuin suomalaiset konsanaan.

Runsas vuosi sitten hongkongilaisille tehtiin kysely poliisiin liittyen. Moni yhä luotti – silloin vain 6,5 prosenttia vastaajista totesi, ettei luota poliisiin lainkaan. Lokakuussa niin ajatteli jo puolet vastaajista.

Olen itsekin kirjoittanut siitä, miten järkyttyneitä kaupunkilaiset olivat poliisin voimankäytöstä ja kyynelkaasun määrästä.

Onko siitä tosiaan vain vuosi?

Vielä viime kesän alussa kyynelkaasu oli Hongkongissa melko tavatonta. Nyt siitä on kokemuksia liki jokaisella hongkongilaisella.

Kun vuoden 2014 suurmielenosoituksissa poliisi käytti 87 ammusta kyynelkaasua, kaupungin johto järjesti erillisen tiedotustilaisuuden, jossa perusteltiin poliisin poikkeuksellista voimankäyttöä.

Vuonna 2019 Hongkongin poliisi ampui kyynelkaasua yli 16 000 kertaa. K u u s i t o i s t a t u h a t t a .

Monelle hongkongilaisille oikeus mielenosoittamiseen on ydinarvo.

Vaikka Manner-Kiinaan verrattuna Hongkong on vapaa, demokratian mallikolkka se ei ole. Kun äänestämällä voi vaikuttaa vain vähän, ihmiset ovat lähteneet kaduille. Osoittaneet mielipiteensä jaloillaan.

Tulevaisuudessa todennäköisesti yhä harvempi uskaltaa tehdä niin. Uusi laki on muotoiltu niin löyhästi, että pienistäkin rikkeistä voi saada ison tuomion. Aiemmin keväällä säädetty laululaki pitää huolen, ettei Kinan kansallislaulusta vitsailla.

Pekingissä asuvalle toimittajalle Hongkong on edustanut henkireikää. Siellä työ on helpompaa, ja ihmisten peruskäsitys mediasta on manteretta modernimpi. Itselleni se on ollut Aasian ehkä paras paikka.

Nyt uusi turvallisuuslaki sanoo, että kansainvälisten medioiden hallintaa vahvistetaan Hongkongissa. Toimittajat ilman rajoja -järjestö ehti jo todeta, että jokainen Kiinasta ja Hongkongista kriittisesti kirjoittava on potentiaalisessa vaarassa.

On vielä näkemättä, miten Kiina uutta lakia soveltaa, mutta tämä tuntuu selvältä: täysin huolettomat ajat ovat joka tapauksessa ohi.

Hongkong|Hongkongin uusi turvallisuus­laki saattaa tuntua Suomessa asti – HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen kuohuttavasta laista

Hongkong|Hongkongin demokratialiikkeen johtohahmo pakeni tuntemattomaan maahan, pakolaisparlamentti suunnitteilla

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat