YK:n erityisraportoija: Köyhyys ei ole vähentynyt maailmalla sitten 1990-luvun, vaikka maailmalla on puhuttu jopa köyhyyden voittamisesta - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Köyhyys

YK:n erityisraportoija: Köyhyys ei ole vähentynyt maailmalla sitten 1990-luvun, vaikka maailmalla on puhuttu jopa köyhyyden voittamisesta

Erityisraportoija Philip Alston pitää YK:n käyttämää äärimmäisen köyhyyden rajaa harhaanjohtavana.

YK:n erityisraportoija, australialainen kansainvälisen oikeuden tutkija ja ihmisoikeusasiantuntija Philip Alston on työskennellyt YK:ssa äärimmäisen köyhyyden parissa 1980-luvulta lähtien.

Julkaistu: 7.7. 16:00, Päivitetty 7.7. 16:15

Viime vuosina taloustieteilijät, valtioiden johtajat ja kansainväliset järjestöt ympäri maailmaa ovat hehkuttaneet köyhyyden vähentyneen maailmanlaajuisesti. Jopa köyhyyden voittamisesta on puhuttu laajalti ja viisi vuotta sitten, vuonna 2015, YK juhli maailmanlaajuisen äärimmäisen köyhyyden puolittumista.

Kaikki eivät ole köyhyyden vähentymisestä kuitenkaan täysin samaa mieltä. Heidän joukossaan on hiljattain tehtävänsä jättänyt YK:n erityisraportoija Philip Alston. Australialainen Alston toimi YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksien erityisraportoijana vuodesta 2014 tämän vuoden toukouuhun saakka. Alstonin raportista uutisoi yhdysvaltalainen uutisjulkaisu Foreign Policy.

Alston väittää maanantaina julkaistussa raportissaan, että tosiasiassa köyhyys maailmalla ei olisi juurikaan laskenut sitten 1990-luvun. Väitteensä hän perustaa YK:n käyttämän äärimmäisen köyhyyden rajan epämääräisyyteen. Alstonin mukaan YK:n käyttämä Maailmanpankin äärimmäisen köyhyyden rajana käyttämä 1,90 dollaria on ”skandaalimaisen epämääräinen”.

”Viimeisen kymmenen vuoden ajan YK ja maailman johtajat ovat jakaneet kehuskelevaa viestiä köyhyyden voittamisesta. Kaikki nämä viestit nojaavat kuitenkin Maailmanpankin 1,90 dollarin köyhyysrajaan, joka on täysin soveltumaton tällaista seurantaa varten”, Alston täsmentää väitettään tiedotteessaan.

”Realistisempia mittareita käyttämällä maailmanlaajuinen köyhyys on huomattavasti korkeampi.”

Tiedotteessaan Alston toteaa 1,90 dollarin päivittäin käytettävissä olevan rahamäärän rajan antavan harhaanjohtavan positiivisen kuvan maailman tosiasiallisesta köyhyystilanteesta. Hänen mukaansa kyseinen summa ei tosiasiassa riittäisi kattamaan elämisen välttämättömiä kustannuksia monessakaan maassa. Hänen mukaansa jos tarkastelurajaksi otettaisiin 1,90 dollarin sijaan vaikkapa 5,50 dollaria päivässä, ei tilanne näyttäisi aivan niin ruusuiselta.

”Jo ennen [koronavirus]pandemiaa 3,4 miljardia ihmistä, lähes puolet maailmasta, eli alle 5,50 dollarilla päivässä. Tämä määrä ei ole juurikaan vähentynyt vuodesta 1990”, Alston sanoo tiedotteessaan.

Alstonin mukaan 1,90 dollarin rajan alapuolellä elävien määrän puolittuminen johtuu pitkälti Kiinan talouden kasvusta.

”Köyhyyden vähentyminen johtuu pääasiassa tulojen noususta yhdessä maassa, Kiinassa. Se peittää naisten ja usein virallisten tutkimusten ulkopuolelle jäävien, kuten siirtotyöläisten ja pakolaisten, köyhyyden”, Alston toteaa.

Koronavirustilanne uhkaa raportin mukaan viedä tilanteen vielä huonompaan suuntaan.

”Covid-19:n ennustetaan työntävän satoja miljoonia työttömyyteen ja köyhyyteen ja lisäävän akuutin nälänhädän piiriin kuuluvien määrää yli 250 miljoonalla”, Alston sanoo tiedotteessaan.

Alstonin mukaan pelkän talouskasvun pitäminen köyhyyden poistamisen avaintekijänä on ongelmallinen käsitys. Hänen mukaansa viime vuosien talouskasvun edunsaajia ovat olleet pääasiassa jo valmiiksi varakkaita.

”Köyhyyden lopettamisen sijaan hillitsemätön talouskasvu on tuonut epätasa-arvoa, laajalle levinnyttä epävarmuutta ja pahentanut ilmastonmuutosta, mikä vaikuttaa kaikista eniten kaikista köyhimpiin”, Alston toteaa.

Mistä tuo 1,90 dollarin raja on sitten lähtöisin?

Ensimmäistä kertaa äärimmäisen köyhyyden raja määriteltiin vuonna 1990, jolloin Maailmanpankki määritteli sen yhteen dollariin. Perusteena luvulle olivat kaikkein köyhimpien maiden omat, vaihtelevat määritelmät äärimmäiselle köyhyydelle. Niiden pohjalta tehty yhteenveto pyöristettiin lopuksi tasalukuun.

Sittemmin rajaa on inflaation myötä korotettu 1,90 dollariin.

Rajan relevanttiudesta ollaan keskusteltu jo pitkään. Muun muassa viime vuonna, kun Katajanokalla sijaitseva YK-yliopiston tutkimuslaitos Wider piti konferenssin aiheesta.

Lue lisää: Onko köyhyys kiinni rahasta? Kaikkein kurjimmissa oloissa elävien tilanne ei ole parantunut, sanoo tutkija

Köyhyyttä tutkinut Turun yliopiston strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja Olavi Kangas pitää äärimmäisen köyhyyden rajaan kohdistuvaa kritiikkiä tiedostettuna ongelmana.

”Kyseinen 1,9 dollarin raja on pikemminkin sovittu tilastollinen raja”, hän toteaa.

Kangas sanoo, että jotakin lukua, oli se sitten 1,90 tai 5,50 dollaria, on joka tapauksessa käytettävä tilastoissa. Vaikka se tosiasiallisesti ei äärimmäistä köyhyyttä kuvaisikaan.

”Johonkin se raja on joka tapauksessa vedettävä. YK:n määritelmä kenties antaa liian hyvän kuvan, sillä absoluuttinen raja on aina lopulta suhteellinen, sidottu aikaan ja paikkaan.”

Kankaan mukaan rajoja tulisi aika-ajoin tarkistaa ylöspäin, kuten Alstonkin on ehdottanut. Myös muiden mittarien painoarvoa olisi Kankaan mukaan syytä korostaa.

”Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Tulisi puhua myös toimintamahdollisuuksista: koulutuksesta, itsemääräämisoikeudesta sekä osallisuudesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin”, hän toteaa.

Kangas muistuttaa kuitenkin siitä, että kansainvälisen äärimmäisen köyhyyden lisäksi mitataan myös kansallista suhteellista köyhyyttä. Suhteellinen köyhyysraja lasketaan asuinvaltion mediaanitulojen pohjalta. Esimerkiksi Euroopassa rajana pidetään 60 prosenttia mediaanituloista.

”Euroopassa suhteellisesti köyhä on siis silloin, kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 prosenttia asuinvaltion mediaanituloista”, Kangas toteaa.

Puolittuiko maailman köyhien määrä oikeasti? Köyhyyden rajanveto on mielivaltaista

Maailma on nyt parempi paikka – köyhyys puolittui, lapsikuolleisuus väheni, naiset nousivat päättäjiksi

Onko köyhyys kiinni rahasta? Kaikkein kurjimmissa oloissa elävien tilanne ei ole parantunut, sanoo tutkija

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat