Pelkkiä etäopintoja tekevät ulkomaalaiset eivät saa jäädä Yhdysvaltoihin – Suomalais­opiskelija: ”Olemme jonkun sortin limbossa” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Yhdysvallat

Pelkkiä etäopintoja tekevät ulkomaalaiset eivät saa jäädä Yhdysvaltoihin – Suomalais­opiskelija: ”Olemme jonkun sortin limbossa”

Yhdysvaltain yliopistot ovat kovassa paineessa, kun niiden täytyy päättää, järjestetäänkö syksyn opetus etä- vai lähiopetuksena. Presidentti Donald Trump vaatii koulujen avaamista, mutta opettajat pelkäävät tartuntaa kuhisevilla kampusalueilla.

Zixuan Wang ja Jiyai Ma kävelivät heinäkuun alussa yliopiston kampusalueella Los Angelesissa.

Julkaistu: 7.7. 21:25

Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomainen ICE ilmoitti maanantaina, että kansainväliset opiskelijat eivät saa jäädä maahan, jos heidän kurssinsa järjestetään syksyllä ainoastaan verkko-opetuksena.

Maahanmuuttoviranomaisen mukaan ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettujen F-1- ja M-1-viisumien haltijoiden tulee joko vaihtaa sellaiseen yliopistoon, jossa annetaan lähiopetusta, tai lähteä maasta.

Pahimmassa tapauksessa opiskelija voidaan jopa karkottaa Yhdysvalloista.

Myös uusilta opiskelijoilta on evätty pääsy maahan, jos heidän opintonsa tapahtuvat ainoastaan verkossa.

Harva suomalaisopiskelija on jäänyt Yhdysvaltoihin kesän yli odottamaan syksyn lukukautta, selviää soittokierroksesta opiskelijastipendejä ja -viisumeja Yhdysvaltoihin järjestäville tahoille.

Moni on myös muuttanut syksyn opintosuunnitelmiaan Yhdysvaltain huolestuttavan koronatilanteen takia.

”Nykytilanteessa suurin osa syksyllä Yhdysvaltoihin lähtöä tehneistä stipendiaateista on esimerkiksi siirtänyt matkustusta paikan päälle alkuvuoteen tai päättänyt hakea opinnoilleen lykkäystä vuodella”, kertoo Mirka McIntire Fulbright Suomi -säätiöstä.

Samaa sanotaan Kilroylta. Heidänkin kautta Yhdysvaltoihin lähtevät opiskelijat ovat siirtäneet opintojaan ensi vuoteen.

Koronavirus ehti muuttaa opintosuunnitelmia niin paljon jo aiemmin, että tämä uusi linjaus ei juurikaan uusiin suomalaisopiskelijoihin enää vaikuta, sanoo Kilroyn opintoneuvoja Rosanne Seppänen.

Sen sijaan Yhdysvalloissa oleskelevien opiskelijoiden tilanne on epävarma.

”Yhdysvalloissa jo olevien opiskelijoiden tilanne on kuitenkin epäselvä vielä monin osin, sillä tämä uusin linjaus on julkaistu vasta maanantaina”, Seppänen sanoo.

”Osa partneriyliopistoistamme on jo ilmoittanut, että he pyrkivät järjestämään ainakin yhden kurssin lähiopetuksena kansainvälisille opiskelijoille ja näin mahdollistaa maahan jäämisen.”

Uusin linjaus tuli yllätyksenä yliopistoille, joiden on määrä aloittaa lukukautensa noin kuukauden päästä. Päätös on herättänyt runsaasti hämmennystä ja kritiikkiä.

Opetusalan järjestöt pelkäävät, että linjaus monimutkaistaa entisestään yliopistojen hankalaa päätöksentekoa siitä, miten opetus tulisi syksyllä järjestää.

”Instituutiomme kamppailevat nyt sen kanssa, miltä syksy tulee näyttämään, kuinka parhaiten palvella opiskelijoita pitäen heidät samalla turvassa. Tämä tekee asioista vain monimutkaisempia”, sanoo yliopistoja edustavan American Council on Educationin hallintosuhteista vastaava Sarah Spreitzer Washington Postin artikkelissa.

American Council of Educationin johtaja Ted Mitchell sanoo, että linjaukset ovat ”hirvittäviä”, ja että ne aiheuttavat enemmän harmia kuin hyvää.

Yhdysvalloissa on noin miljoona ulkomaista opiskelijaa, mutta linjaus koskee siis ainoastaan heitä, joiden opinnot olisi tarkoitus järjestää kokonaan verkossa.

Suurin osa, eli noin 60 prosenttia Yhdysvaltain yliopistoista suunnittelee tarjoavansa syksyllä lähiopetusta.

Yhdeksän prosenttia on ilmoittanut tarjoavansa ainoastaan etäopetusta, kertoo The Chronicle of Higher Education.

Kokonaan etäopetukseen siirtyvien yliopistojen joukossa ovat muun muassa Harvard ja Bowdoin.

Noin neljäsosa yliopistoista sanoo ottavansa käyttöön hybridimallin, joka tarjoaa sekä lähi- että etäopetusta.

Yliopistoilla on viikko aikaa lyödä lukkoon suunnitelmat opetuksen järjestämisestä ensi lukukauden aikana.

Harvardissa arkkitehtuurin maisterinopintoja suorittava Fulbright-stipendiaatti suomalainen Henrik Ilvesmäki on yksi heistä, joita hallinnon uusi linjaus todennäköisesti koskettaa. Hänen oli määrä palata Yhdysvaltoihin syksyllä suorittamaan tutkintonsa loppuun.

”Nyt vaikuttaa siltä, että olemme jonkun sortin limbossa ennen kuin tiedetään pääseekö sinne takaisin”, Ilvesmäki kuvailee tuntojaan.

Hän ei vielä tiedä, saako hän palata Yhdysvaltoihin syksyllä, tai saako hän edes opiskella tutkintonsa loppuun etänä.

Ilvesmäki palasi Suomeen keväällä omien sanojensa mukaan ”käytännössä viimeisellä lentokoneella” viikkoa ennen kuin Yhdysvallat otti käyttöön koronarajoituksia.

”Tulin käymään kevätlomalla Suomessa ja jäinkin tänne sitten kokonaan”, hän sanoo.

Hän ei vielä tiedä, saako hän palata suorittamaan opintonsa loppuun Massachusettsin osavaltioon.

Ilvesmäellä on J-1-viisumi, joka oikeuttaa häntä opiskeluun Yhdysvalloissa, mutta sen kanssa ei voi tehdä töitä.

F-1-viisumi, josta hallinto on puhunut, oikeuttaa opiskeluun ja työntekoon USA:ssa.

Hän pitää hallinnon päätöstä yllättävää ja sanoo sen tekevän elämästä hieman hankalampaa.

Ilvesmäki sanoo, että apurahalla opiskelevalle suomalaiselle ei ole itsestään selvää, mikäli opiskelu siirtyy vuodella.

”Jos tässä menee mahdollisuus opiskella, niin siinä menee myös tämän vuoden apurahat”, hän sanoo.

Ilvesmäki kuitenkin toivoo, että yliopisto järjestäisi lähiopetusta, sillä hänen mukaansa koko Harvardissa opiskelun idea perustuu siihen, että siellä tapaa erilaisia ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Hän sanoo kuitenkin hyväksyneen viime kevään aikana, että opetusta saattaa joutua käymään etänä, mutta toivoo, että ensi keväänä asiat palautuisivat normaaliksi.

Twitterissä leviää asiasana #StudentBan, eli opiskelijakielto. Sen alla ihmiset arvostelevat päätöstä ja jakavat tietoa, kuinka häätöä vastaan voi taistella.

Arvostelijoiden mukaan uusi linjaus on osoitus presidentti Donald Trumpin hallinnon muukalaisvihamielisyydestä, ja vahingoittaa Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisessä kilpailussa huippuopiskelijoista.

Arvostelijoita huolestuttaa myös opiskelijoiden tilanne, sillä paluun järjestäminen omaan kotimaahan voi olla erittäin vaikeaa, kun iso osa maailmasta on yhä tiukkojen rajoitusten sulkema.

Trump itse on vaatinut yliopistojen avaamista syksyllä. Trumpin mukaan ”demokraatit haluavat pitää koulut kiinni poliittisista, ei terveydellisistä syistä”.

Yliopistoilla on jo ryhdytty pohtimaan, miten hallinnon päätöstä etäopiskelijoiden karkottamisesta voisi kiertää ilman riskiä koronaviruksen leviämisestä kampuksilla.

Esimerkiksi Irvinen yliopiston politiikan tutkimuksen professori Sara Wallace Goodman ilmoitti Twitterissä järjestävänsä yksityisiä lähiopetustunteja jokaisen opiskelijansa kanssa, joita häätö uhkaa.

Samaa lupasi Texasin Austinin yliopiston retoriikan ja kirjoittamisen apulaisprofessori Casey Boyle, joka sanoi valmistautuvansa 5 000 yksityistuntiin ensi vuoden aikana.

Lähiopetuksen järjestäminen on hankala päätös yliopistoille. Koronavirustilanne Yhdysvalloissa on vain kiihtynyt monissa osavaltioissa viime viikkojen aikana.

Vaatimus lähiopetukseen osallistumisesta tuntuukin ristiriitaiselta maassa ankarasti riehuvan epidemian torjunnan näkökulmasta.

Yliopistot ovat tehneet päätöksen etäopetuksen järjestämisestä suojellakseen opiskelijoitaan, mutta hallinnon päätös saattaakin nyt ohjata yliopistoja järjestämään lähiopetusta auttaakseen opiskelijoita pysymään maassa. Monet opettajat pelkäävät yliopistojen avautumisen mukanaan tuomaa tartuntariskiä.

Sanomalehti The New York Timesin viime perjantaina julkaiseman artikkelin mukaan tuhansia opettajia Yhdysvaltain korkeakouluissa on ilmoittanut haluttomuudestaan palata töihin pandemian takia.

”En aio astua jalallanikaan kampukselle ennen kuin rokote on keksitty. Luokkaan meneminen on venäläisen ruletin pelaamista”, sanoo 70-vuotias emeritusprofessori Dana Ward sanomalehdelle.

Etäopetuksen järjestäminen takaisi monelle mielenrauhan, mutta nyt se tarkoittaisi myös korkeita yliopistomaksuja maksavien opiskelijoiden potkaisemista ulos maasta.

Opiskelija saattaa pohtia, onko kymppitonnien lukukausimaksujen maksamisessa järkeä ilman kokonaisvaltaista opetusta. Samaan aikaan opettajat ovat huolissaan siitä, että yliopistot avaavat oviaan liian nopeasti varmistaakseen lukukausimaksujen saamisen.

Keskustelu lukukausimaksuista on käynyt kuumana. Toisten mielestä opintojen laatu ja sisältö ei muutu etäopintojen takia, ja siksi lukukausimaksujakaan ei ole syytä alentaa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että etäopintoihin siirtyminen muuttaa sekä koulujen kuluja että kokonaisvaltaista kokemusta niin, että täyttä hintaa ei tarvitsisi maksaa.

Harvardin yliopisto ei aio antaa alennuksia lukukausimaksuista etäopetukseen siirtymisestä huolimatta.

Princetonin yliopisto sen sijaan antaa opiskelijoille 10 prosentin alennuksen. Se perustelee päätöstä sillä, että viruksen takia oppimisympäristö on rajoittunutta, ja yliopistolla uskotaan sen vaikuttavan myös jossain määrin tuloksiin.

Yliopistot myös järjestelevät uudelleen kampusten turvatoimenpiteitä. Osassa yliopistoja suunnitellaan maskipakkoa.

Monet yliopistot aikovat päästää vain osan opiskelijoista yliopistojen asuntoloihin.

Ruokalat ovat todennäköisesti suljettuja, sosiaaliset tapahtumat ja urheilusarjat on peruttu, ja asuntoloissa täytyy vältellä kontaktia muiden ihmisten kanssa.

Sääntöjen rikkomisesta voi saada rangaistuksen.

Tavallisesti yliopistojen kampusalueet kihisevät elämää. Kuten apulaisprofessori Robert Kelchen kirjoittaa Twitterissä, amerikkalainen yliopistoelämä näyttää syksyllä hyvin erilaiselta kuin ennen.

”Luulen, että asuntolaelämä tulee olemaan yhdistelmä luostaria ja matalan turvallisuusluokituksen vankilaa”, Kelchen kirjoittaa.

Yhdysvallat|Yhdysvaltain tuore viisumipäätös iskee tieteeseen ja teknologiaan maailmanlaajuisesti – Suomalaisfirman työntekijät eivät pääse maahan eivätkä uskalla poistua maasta

Koronavirus|Jopa tuhannet suomalaiset jumittavat rajoitusten vuoksi Yhdysvalloissa – tai Suomessa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat