Australia sanoi irti luovutus­sopimuksen Hong­kongin kanssa, Kiina närkästyi – Suomellakin on vastaava sopimus - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Hongkong

Australia sanoi irti luovutus­sopimuksen Hong­kongin kanssa, Kiina närkästyi – Suomellakin on vastaava sopimus

Suomella on rikoksesta epäillyn luovutussopimus Hongkongin kanssa, mutta sen perusteella ei ole koskaan luovutettu ketään. Ulkoministeri Pekka Haavisto aikoo kommentoida Hongkongin turvallisuuslakeja maanantaina EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.

Australian pääministeri Scott Morrison puhui tiedotustilaisuudessa Canberrassa Australiassa torstaina.

Julkaistu: 9.7. 9:20, Päivitetty 9.7. 15:14

Australia sanoo irti rikollisten luovutussopimuksen Hongkongin kanssa, ryhtyy myöntämään erityisalueen kansalaisille viiden vuoden viisumeita ja helpottaa Hongkongista tulleiden opiskelijoiden ja siirtotyöläisten oleskelulupia. Asiasta kertoi Australian pääministeri Scott Morrison tiedotustilaisuudessa Canberrassa torstaiaamuna.

Morrisonin mukaan päätös johtuu ”olosuhteiden perustavanlaatuisesta muutoksesta” Kiinan säätämien Hongkongin turvallisuuslakien vuoksi. Kiinan pikavauhtia säätämä kansallisen turvallisuuden laki tuli voimaan heinäkuun alussa.

”Näkemyksemme mukaan laki heikentää ’yksi maa, kaksi järjestelmää’ -periaatetta, Hongkongin omaa perustuslakia ja suurta itsemääräämisoikeutta, jonka Kiinan ja Britannian yhteisjulistus on Hongkongiin tuonut”, Morrison sanoi SBS-uutiskanavan mukaan.

Kiinan ulkoministeriö vastasi torstaina tuomitsemalla Australian päätöksen ”kansainvälisten suhteiden perusperiaatteiden loukkaukseksi”.

”Kiina varaa itselleen oikeuden jatkotoimiin ja kaikki seuraukset ovat Australian vastuulla”, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian sanaili uutistoimisto AFP:n mukaan. ”Mitkään yritykset Kiinan painostamiseksi eivät tule koskaan onnistumaan.”

Hongkongin erityistalousalue siirtyi Britannian hallinnasta Kiinalle vuonna 1997, jolloin sovittiin kansalaisvapauksien säilymisestä alueella.

Peking vastasi Hongkongin pitkään jatkuneisiin protesteihin tänä keväänä säädetyllä turvallisuuslainsäädännöllä, jonka antaa viranomaisille laajat valtuudet pidättää kansalaisia terrorismista, vallankumouksellisesta toiminnasta ja separatismista epäiltyinä. Epäillyt voidaan viedä tuomiolle Manner-Kiinan puolelle.

”Hongkongin asukkaat tulevat hakeutumaan muualle aloittaakseen uuden elämän, toteuttaakseen kykyjään ja harjoittaakseen liiketoimintaa”, Morrison ennusti.

Pääministerin mukaan Australian uudet ja vapaammat maahanmuuttosäännöt merkitsevät eniten niille 10 000 Hongkongista kotoisin olevalle opiskelijalle ja siirtotyöläiselle, jotka asuvat jo nyt Australiassa.

Australian hallitus ilmoitti samalla tarjoavansa hyvät mahdollisuudet kaikille kansainvälisille yrityksille, jotka haluavat muuttaa alueellisen pääkonttorinsa Hongkongista Australiaan.

”Haluamme, että he tulevat Australiaan ja panevat kioskin pystyyn”, maahanmuuttoministeri Alan Tudge kommentoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Samalla Australian hallitus pyysi noin sataatuhatta Hongkongissa asuvaa australialaista miettimään kahteen kertaan, kannattaako Kiinan vallan alle jäädä vai muuttaa takaisin kotiin.

Australian ulkoministeri Marise Payne kävi Reutersin mukaan puhelinneuvottelun Britannian, Yhdysvaltain, Uuden Seelannin ja Kanadan ulkoministerien kanssa ennen pääministeri Morrisonin tiedotustilaisuutta.

Uusi-Seelanti ilmoitti uutistoimistojen mukaan torstaiaamuna harkitsevansa samantyyppisiä toimia kuin Australiakin.

Kanada sanoi luovutussopimuksen Hongkongin kanssa irti jo viime viikolla. Britannia puolestaan ilmoitti aiemmin myöntävänsä Hongkongista tuleville maahanmuuttajille pitkiä viisumeita.

Suomella on ollut luovutussopimus Hongkongin kanssa jo seitsemän vuotta kuten 19 muullakin maailman maalla.

Hongkongilainen ihmisoikeusaktivisti ja opiskelijaliiton entinen puheenjohtaja Nathan Law julkaisi Twitterissä keskiviikkona avoimen kirjeen luovutussopimuksen tehneille maille, jotta nämä joko jäädyttäisivät sopimuksen tai sanoisivat sen irti.

Law osoitti vetoomuksensa erityisesti niille kahdeksalle maalle, joilla on luovutussopimus mutta jotka protestoivat YK:n ihmisoikeuskomiteassa Kiinan uutta turvallisuuslakia. Kanadan ja Australian sanottua sopimuksen irti ja Uuden-Seelannin harkitessa vastaavaa on tässä joukossa enää viisi maata: Suomi, Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Hollanti.

Sopimuksen irtisanominen on lähinnä poliittinen teko ja sen käytännön merkitys on vähäinen, arvioi sopimusta Suomen puolesta aikoinaan neuvotellut hallitusneuvos Juhani Korhonen oikeusministeriöstä.

Korhosen mukaan neuvottelut aloitettiin jo 2005 Hongkongin aloitteesta. Sopimuksen perusteella ei kuitenkaan ole koko sen voimassaoloaikana luovutettu suuntaan eikä toiseen ketään.

”Jos luovutuspyyntö tulisi, sitä tarkasteltaisiin sopimuksen asettamien edellytysten kautta”, Korhonen huomauttaa. ”Pyynnössä mainitun teon on oltava rangaistava myös Suomen lakien mukaan, sopimuksessa on edelleen luovuttamisen kielto eikä luovutettua saa syyttää rikoksesta, joka ei ole luovutuspyynnön perusteena.”

Korhonen myöntää, että Kiinan Hongkongiin perustama turvallisuusorganisaatio voisi periaatteessa viis veisata sopimustekstistä sen jälkeen, kun olisi saanut Suomen luovuttamaan oikeasta rikoksesta epäillyn kansalaisen Hongkongiin.

”Sellainen mahdollisuus on taustalla olemassa”, Korhonen sanoo. ”Niin voisi tehdä kerran muttei kahta kertaa.”

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) esikunnasta kerrottiin torstaina HS:lle, että suhtautumista Hongkongin turvallisuuslakeihin käsitellään EU:n ulkoministerien kokouksessa maanantaina. Haavisto kommentoi asiaa kokouksen jälkeen, esikunnasta kerrotaan.

Oikaisu 9.7. kello 10.48: Jutussa väitettiin aluksi, että Morrison olisi pitänyt tiedotustilaisuuden Sydneyssä. Oikea paikka on Canberra.

Hongkong|Hongkongin uusi turvallisuus­laki saattaa tuntua Suomessa asti – HS etsi vastaukset viiteen olennaiseen kysymykseen kuohuttavasta laista

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat