Venäjällä koronavirus on monille uskon asia – pietarilaiset tympääntyivät rajoituksiin ennen niiden lieventämistä - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Venäjä

Venäjällä koronavirus on monille uskon asia – pietarilaiset tympääntyivät rajoituksiin ennen niiden lieventämistä

Venäläisistä kolmannes kyseenalaistaa koronaviruksen. Luotettavan tiedon puute ja vallanpitäjien ristiriitainen toiminta valavat epäluuloa, arvioi Pietarin eurooppalaisen yliopiston sosiologi Anastasia Novkunskaja.

Pietarilaisia viettämässä aikaa Palatsiaukiolla kesäkuussa.

Julkaistu: 10.7. 2:00, Päivitetty 10.7. 6:39

Pietarissa massatapahtumat on koronaviruksen vuoksi kielletty, mutta se ei ole estänyt vallanpitäjiä järjestämästä niitä.

Kaupungissa marssittiin kesäkuussa voitonpäivän paraati. Suljetussa Mariinski-teatterissa järjestettiin kaksi Valkeiden öiden konserttia. Kesäkuun lopussa katsojat kannustivat Zenitiä jalkapallo-ottelussa ja koulunsa päättäneet saivat vuotuisen Alyje parusa -juhlansa.

Näin kaupunki testaa massatapahtumien järjestämistä tauon jälkeen, selitti varakuvernööri Jevgeni Jelin pietarilaismedian mukaan.

Samaan aikaan esimerkiksi kaupungin puistot on pidetty kiinni, vaikka Pietaria hellivät ennätyshelteet. Kaupunginhallinnon ristiriitaiset toimet ovat vieneet monelta pietarilaiselta, kuten Jevgeni Mironenkolta, 32, viimeisenkin uskon koronarajoitusten mielekkyyteen.

”Tunnustan jonkinlaisen infektion olemassaolon. Sille on annettu nimeksi covid-19, mutta se on kuin flunssan yksi muoto. Sille ei pitäisi alistaa koko maan turvallisuutta ja taloutta”, Mironenko sanoo puhelimitse Pietarista.

Jevgeni Mironenko suhtautuu kriittisisesti koronavirukseen ja kaupunginhallinnon rajoitustoimiin.

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Pietarissa avattiin viimein suurin osa puistoista, mutta kaupunkilaiset olivat ehtineet vallata ne sakon uhasta ja lukituista aidoista huolimatta jo sitä ennen.

Esimerkiksi Pietarin 300-vuotispuiston hiekkarannalla maattiin kesäkuun hellepäivät kylki kyljessä turvaväleistä välittämättä. Mariinski-teatteri avattiin tällä viikolla.

Pietarilaisen radiokanavan somemarkkinoinnista vastaava Mironenko ei ole koronakriittisine ajatuksineen yksin. Venäläisistä kolmannes kyseenalaistaa koko taudin, ilmenee toukokuun lopussa julkaistusta tutkimuksesta.

Moskovan talouskorkeakoulun tekemän kyselytutkimuksen mukaan 23 prosenttia venäläisistä pitää koronavirusta mielikuvituksen tuotteena ja kymmenen prosenttia sen vaarallisuutta liioiteltuna.

Kriittisesti koronavirukseen suhtautuvista yli 40 prosenttia kertoo esimerkiksi kyläilleensä karanteenin aikana sukulaistensa luona, kun taas koronavirusepidemian tunnustavista näin oli toiminut vain alle viidennes. Eniten koronaskeptikkoja löytyi Etelä-Venäjältä.

Muun muassa talouslehti RBK:n uutisoima kyselytutkimus toteutettiin internetissä maalis–toukokuun aikana, ja siihen vastasi yli 30 000 iältään 20–60-vuotiasta venäläistä ympäri maan.

Pietarin eurooppalaisen yliopiston tutkija, sosiologi Anastasia Novkunskaja arvioi, että kriittisyys kumpuaa tiedonpuutteesta mutta vaihtelee paljon myös alueittain.

Esimerkiksi Pietarissa osa kaupunkilaisista on noudattanut rajoituksia jopa tarkemmin kuin olisi pitänyt, kun taas osa ei ole välittänyt niistä lainkaan.

”Informaatiota on, mutta on vaikea päättää, mihin uskoa. Valtion tarjoama tieto on epäjohdonmukaista ja muuttuu usein. Ihmisten on vaikea muodostaa käsitystä epidemiasta”, Novkunskaja kertoo puhelimitse Pietarista.

Venäjällä koronavirustiedotuksesta vastaa kuluttaja- ja terveystarkastusviranomainen Rospotrebnadzor, joka julkaisee muun muassa päivittäiset luvut koronavirukseen sairastuneista ja kuolleista. Näiden tilastojen todenperäisyys on herättänyt epäilyksiä niin tutkijoiden, kansalaisten kuin mediankin parissa.

”Emme ymmärrä, miten valtion esittämät luvut kerätään. Se ei ole läpinäkyvää. Tilasto voi heijastaa nykytilannetta, mutta epäusko siihen luo perustan kaikille muille epäluuloille koronaviruksen riskeistä”, Novkunskaja sanoo.

”En itsekään tiedä, miten kauan pitäisi noudattaa rajoituksia ja milloin voi rentoutua.”

Koronavirukseen epäilevästi suhtautuvan Mironenkon mielestä valtio vääristelee tautilukuja omien tarkoitusperiensä mukaan. Kesäkuun viimeisinä viikkoina uusien tautitapausten määrä oli vähenemään päin.

Mironenko näkee tässä yhteyden voitonpäivän paraatiin ja perustuslakiäänestykseen – ei pandemian laantumiseen.

”Pietarin tautilukuja on pienennetty, ettei olisi paniikkia ja ihmiset menisivät katsomaan paraatia ja äänestämään.”

Erilaisia koronarajoituksia, kuten karanteenikehotusta ja julkisen liikenteen harvennettua liikennöintiä, hän pitää kansalaisten kiusaamisena. Pietarissa metro suljetaan pandemian vuoksi jo kymmeneltä, jolloin kesäillan vietto on vasta alkamassa.

Karanteenin olisi pitänyt Mironenkon mielestä koskea vain riskiryhmiä, kuten vanhuksia. Hänestä koko kaupunkia ei pitäisi kehottaa istumaan kotona.

”Pietarissa vallitsee kaksinaismoraali. Kaupunkilaisilta kielletään kaikki. Mediassa uutisoidaan sairaalapaikkojen loppumisesta, mutta samaan aikaan kuvernööri ilmoittaa massatapahtumien järjestämisestä”, Mironenko päivittelee.

Pietarissa on edelleen voimassa suositus suojamaskin ja hanskojen käytöstä, mutta sitä noudattaa vain hyvin harva. Kuvernööri Aleksandr Beglov on itse ollut edustustehtävissä ilman maskia.

”On tekopyhää edellyttää sitä muiltakaan”, Mironenko linjaa.

Pietarilaiset nauttivat helteestä koronaviruspandemian vuoksi suljetun 300-vuotispuiston rannalla kesäkuussa. Puisto avattiin lopulta kesäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Sosiologi Novkunskaja väitteli viime vuonna tohtoriksi Helsingin yliopistosta ja seuraa kiinnostuneena naapurimaan tapahtumia. Mieleen on jäänyt suomalaisministereiden lapsille järjestämä tiedotustilaisuus koronaviruksesta.

”Pääministeri kertoi koronasta sellaisella kielellä, että lapsikin ymmärtää. Meillä ei ole samanlaista avointa ja suoraa dialogia vallanpitäjien ja kansalaisten välillä. Se johtaa uskonpuutteeseen”, Novkunskaja sanoo.

Epäluottamus on molemminpuolista. Eurooppalainen yliopisto ja yksityinen Skandinavia-klinikka tutkivat, kuinka moni pietarilainen kantaa covid-19:n vasta-aineita veressä. Ne kertovat taudin sairastamisesta hiljattain tai parhaillaan.

Kesäkuun puolivälissä julkaistun tutkimustuloksen mukaan jopa 200 000 täysi-ikäistä pietarilaista olisi sairastanut koronaviruksen, mikä on virallista lukua monta kertaa suurempi. Rospotrebnadzorin mukaan Pietarissa oli sairastuneita torstaihin mennessä yli 26 600.

Pietarissa kaupunginhallinto on ilmoittanut pitävänsä yliopiston tutkimusta virheellisenä.

Pietarilaisia viettämässä kesäkuussa hellepäivää yksityisellä rannalla Krestovskin saarella.

Tutkimusryhmään kuulunut epidemiologi Anton Bartšuk vastaa kännykkäänsä Tampereella, jonka yliopistossa hän valmistelee väitöskirjaansa.

Venäläisessä mediassa on esitelty mielipiteitä, joiden mukaan koronaan kriittisesti suhtautuvat ja rajoituksista piittaamattomat kansalaiset pitkittäisivät pandemiaa.

Bartšuk ei halua vierittää vastuuta pandemiasta kansalaisille.

”Vastuu on vallanpitäjillä ja valtiolla. Heidän toimenpiteensä voivat olla oikeita tai vääriä, tehokkaita tai tehottomia. Sillä ei ole niin väliä, kuinka ihmiset koronavirukseen suhtautuvat.”

Uusien koronavirustartuntojen määrä Pietarissa on ollut heinäkuun alusta lähtien jälleen kasvussa. Torstaina kaupungissa todettiin 292 uutta tartuntaa ja 36 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa. Uusia tartuntoja on toiseksi eniten Moskovan jälkeen.

Pietarilaisia teinejä kesäkuun loppupuolella hyppimässä sillalta Suomenlahteen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat