Korkein oikeus julisti puolet Oklahoman osavaltiosta alkuperäisväestön reservaatiksi - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Yhdysvallat

Korkein oikeus julisti puolet Oklahoman osavaltiosta alkuperäisväestön reservaatiksi

Osavaltio ja viisi heimoa antoivat julkilausuman yhteisen lainsäädännön valmistelusta.

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden rakennus Washingtonissa.

Julkaistu: 10.7. 9:30, Päivitetty 10.7. 9:51

Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi torstai-iltana Suomen aikaa 71-vuotiaan Jimcy McGirtin vuonna 1997 saaman tuhannen vuoden raiskaustuomion, koska rikos tapahtui oikeuden mukaan alkuperäisväestön reservaatissa eli Oklahoman osavaltion lain ulottumattomissa. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Oikeuden päätös syntyi äänin 5–4 konservatiivituomari Neil Gorsuchin yhdyttyä liberaalituomareiden kantaan. Sen mukaan Yhdysvaltain hallituksen 1800-luvulla tekemä päätös Oklahoman alueen reservaattien kuulumisesta ”ikuisesti” alkuperäisväestölle on edelleen pätevä.

Päätös merkitsee, että lähes puolet osavaltiosta ja suurin osa sen itäisistä osista mukaan lukien koko Arkansasin-vastainen raja kuuluvat ”viidelle sivistyneelle heimolle”.

Uudisasukkaiden tapoja omaksuneet creekit eli muscogeet, cherokeet, chickasawit, choctawit ja seminolit nimettiin ”sivistyneiksi”, ja heidät pakkosiirrettiin reservaattialueille 1800-luvulla.

Alueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä, ja siihen kuuluu muun muassa 400 000 asukkaan Tulsan kaupunki. Osavaltion lait ja verotus eivät oikeuden päätöksen mukaan ole enää voimassa tällä alueella. Liittovaltion lainsäädäntö sen sijaan on.

Liittovaltion lupaukset alkuperäisväestöön kuuluvien heimojen ”ikuisista” oikeuksista jäivät nopeasti sanahelinäksi, ja uudisasukkaat siirtyivät luvattujen reservaattien alueille. Osavaltion kannan mukaan 1800-luvun päätökset kumottiin juridisesti, kun Oklahoma perustettiin vuonna 1907. Tuomareiden enemmistö oli nyt siis toista mieltä.

”Kysymys kuului, ovatko nämä sopimuksilla luvatut maat yhä intiaanien reservaatteja ja liittovaltion rikoslain alaisia”, tuomari Corsuch kirjoittaa päätöksen perusteluissa.

”Koska kongressi ei ole muuta päättänyt, määräämme hallituksen pitämään sanansa.”

Seminole-heimoon kuuluva McGirt tuomittiin vuonna 1997 neljävuotiaan tyttölapsen raiskauksesta, eikä syytetty kiistänyt tekoa. Rikos tapahtui Wagonerin piirikunnassa Itä-Oklahomassa. Alue kuului alun perin creek-alkuperäisväestölle luvattuun alueeseen.

Alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajat nostivat McGirtin tapauksen esiin ja haastoivat osavaltion selvittääkseen, mitkä maat heimoille kuuluvat.

Oklahoma voitti oikeudenkäynnin valitustuomioistuimessa viime vuonna, mutta korkeimmassa oikeudessa kävi toisin.

McGirtille päätös tuskin merkitsee mitään. Hänen vankilatuomionsa käsitellään liittovaltion tuomioistuimessa, joka melko varmasti päätyy samaan tulokseen kuin osavaltiokin: McGirt on syyllinen ja pysyy vangittuna.

Liittovaltion tuomioistuimia pidetään kuitenkin yleisesti alkuperäisväestön kannalta suosiollisempina kuin osavaltioiden raastupia.

Poliittinen vääntö tapauksesta on ollut osa laajempaa sanasotaa alkuperäiskansojen oikeuksista. Presidentti Donald Trumpin hallinto on ollut täysin rinnoin osavaltion puolella. Hallinnon näkemyksen mukaan creekeillä ei koskaan mitään reservaattia ole ollutkaan, ja jos oli, se on kumottu moneen kertaan.

”Osavaltion kyky syyttää vakavista rikoksista on vaarantunut, ja tuomiot vuosikymmenien ajalta on heitetty menemään”, valitti vähemmistöön jääneeseen tuomariryhmään kuulunut John G. Roberts lausunnossaan.

”Ja lisäksi tämä tuomioistuin heikentänyt koko itäisen Oklahoman hallintoa.”

Aktivistit ja heimopäälliköt kiittelivät päätöstä, mutta riemu ei ollut aivan rajaton.

”Tuumakaan maata ei vaihtanut tänään omistajaa”, kommentoi creekien edustaja Jonodev Chaudhuri The New York Timesille.

”Selvyyttä tuli vain creekien mahdollisiin tuleviin oikeudenkäynteihin”, Chaudhuri jatkoi viitaten reservaattialueilla voimaan tuleviin liittovaltion lakeihin.

Oklahoman pääsyyttäjä Mike Hunter ilmoitti oikeuden päätöksen jälkeen, että viisi heimoa ja osavaltio ovat jo ryhtyneet laatimaan oikeusministeriölle ja kongressille yhteistä esitystä reservaattialueiden lainsäädännöstä.

”Jatkamme työtämme ja olemme vakuuttuneita, että yhdessä pystymme saavuttamaan enemmän kuin yksikään pystyisi saavuttamaan yksin.”

Korkeimman oikeuden päätös kasvattaa Yhdysvaltain 326 reservaatin yhteispinta-alan lähes Suomen kokoiseksi.

Yli viiteensataan Yhdysvaltain alueella asuvaan heimoon kuuluu yhteensä lähes kolme miljoonaa ihmistä. Reservaateilla on oikeus muun muassa omiin alkoholia ja uhkapelejä koskevaan lainsäädäntöön.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat