Ruotsalaisselvitys löysi viitteitä vanhusten hoitamatta jättämisestä koronaepidemiassa – Ylilääkäri: ”Kansallinen katastrofi” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Ruotsalaisselvitys löysi viitteitä vanhusten hoitamatta jättämisestä koronaepidemiassa – Ylilääkäri: ”Kansallinen katastrofi”

Viranomaisselvitys huomasi suuren kuolleisuuden keskittyvän tiettyihin kuntiin.

Danderydin sairaala on yksi suurimmista koronapotilaita hoitaneista sairaaloista Ruotsissa. Sairaalassa on ollut epidemian ajan vierailukielto.

Julkaistu: 10.7. 15:07

Tukholma

Ruotsissa terävöityy keskustelu iäkkäiden koronaviruspotilaiden hoitamatta jättämisestä. Ruotsissa on kuollut koronavirukseen liittyen 5 500 ihmistä eli yli nelinkertainen määrä verrattuna muihin Pohjoismaihin yhteensä.

Iso osa kuolleista on ollut hoivakotien asukkaita.

”Uskon, että jatkoselvitykset tulevat valitettavasti osoittamaan, että tämä on kansallinen katastrofi”, sanoi torstaina SVT:n haastattelussa Tukholman lääkäriyhdistyksen puheenjohtaja ja Danderydin suursairaalan ylilääkäri Johan Styrud.

Styrud viittaa viranomaistutkintaan, jonka teki Ruotsin hoito- ja hoivalaitoksia valvova viranomainen Inspektionen för vård och omsorg (IVO).

IVO selvitti tiistaina julkaistussa raportissaan, minkälaiset edellytykset maan 1 700:ssa vanhusten asumisyksikössä oli koronaviruspotilaiden yksilölliseen hoitoon.

Selvitystä varten haastateltiin 329 vastaavaa sairaanhoitajaa ja 21 sairaanhoitoalueiden johtajaa. Lisäksi IVO kävi läpi dataa sille tehdyistä valituksista.

Lopputulos oli, että valtaosassa vanhainkodeista yksilöllinen hoito näyttää toteutuneen.

Kuoro esiintyi parkkipaikalta käsin kesäkuun alussa Nackassa sijaitsevan hoivakodin Villa Tollaren asukkaille. Koronavirus löysi tiensä myös Villa Tollareen, vaikka hoivakoti on ollut suojatoimissaan Tukholman alueen parhaimmistoa. Kesäkuun alussa Villa Tollaressa oli kuollut vain yksi koronavirustartunnan saanut asukas.

Löytyi kuitenkin myös suuri joukko vanhainkoteja, joiden riskit täytyy viranomaisen mukaan ottaa käsittelyyn ”mitä suurimmalla vakavuudella”.

Viranomainen aikoo nyt käydä läpi hoitokertomuksia 91:stä vanhusten hoitoyksiköstä. Niistä 15 sijaitsee Tukholman läänissä, jota epidemia on koetellut pahiten.

”On kuntia ja hoivakoteja, joista olemme saaneet viitteitä siitä, että hoitoa ei aina ole tehty oikealla tavalla”, sanoo IVO:n johtaja Sofia Wallström tiedotteessa.

Muun muassa ruotsalaislehti Dagens Nyheter on kirjoittanut tapauksista, joissa lääkäri on määrännyt vanhainkodissa asuvalle iäkkäälle ihmiselle hoitolinjan, joka tähtää enää kipujen lievittämiseen hoivakodissa pysyen, vaikka sairaalahoito olisi voinut vielä pelastaa potilaan hengen.

Yhdessä artikkeleista kerrottiin 81-vuotiaan Jan Anderssonin tarina. Hän selvisi covid-19-taudista sen jälkeen, kun hänen poikansa oli vaatinut lääkäreitä antamaan isälleen morfiinin sijaan nesteytystä ja ravintoa.

IVO:n selvitys antaa ymmärtää, että mediassa esillä olleet tapaukset eivät ole yksittäistapauksia. IVO kirjoittaa tiedotteessaan, että potilaiden oikeus yksilölliseen hoidontarpeen arviointiin ei selvästikään aina ole toteutunut varsinkaan epidemian kiireisimmässä vaiheessa.

Ruotsin sairaala- ja tehohoito oli huhtikuussa valtavan paineen alla, ja esimerkiksi Tukholmassa tehohoitopaikkojen määrä jouduttiin nopeasti nelinkertaistamaan. Vaikuttaa siltä, että joissakin hoitopäätöksissä määrittävinä tekijöinä on ollut yksilöllisen kunnon sijaan potilaan ikä ja hänen asuinpaikkansa hoitolaitoksessa.

”IVO katsoo alueiden priorisointeihin perehdyttyään, että jotkut sairaanhoitoalueet tekivät yleisluontoisia hoitopäätöksiä siitä, että iäkkäitä ihmisiä ei hoideta sairaalassa vaan vanhusten asumisyksiköissä, vaikka sairaalahoidon tarvetta olisi ollut”, valvova viranomainen kirjoittaa.

Danderydin ylilääkäri Styrudin mukaan IVO:n johtopäätökset ovat skandaali.

”Meidän täytyy hoitaa kaikkia potilaita, ja sitä emme ole tehneet”, hän totesi.

Danderydin sairaalassa koronapotilaita hoidetaan kokonaan omalla osastollaan. Potilaiden huoneista poistutaan ulkokautta ja vaatteet vaihtaen, jotta tartunta ei leviäisi sairaalassa.

Vanhusten koronaviruskuolleisuudessa on suuria eroja maan eri hoivakotien välillä. Ylilääkäri Styrudin mukaan ratkaisevaksi tekijäksi on voinut muodostua se, onko potilaalla ollut hoivakodissa mahdollisuutta saada lisähappea ja suonensisäistä nesteytystä.

Myös IVO:n raportti kiinnittää huomiota suuriin eroihin hoivakotien välillä. Ne eivät selity pelkästään taudin levinneisyyden eroilla. ”On olemassa kuntia, joissa virus levisi yleisenä mutta hoivakotien asukkaiden kuolleisuus oli matalaa”, raportissa todetaan.

Ylilääkäri Styrudin linjoilla oli myös Ylelle puhunut suomalaissairaanhoitaja Sonja Aspinen, joka on hoitanut covid-tautia sairastavia vanhuksia Tukholman läänin alueella.

Myös Aspinen koki, että hoitopäätökset eivät aina ole olleet yksilöllisiä. ”Käytössä on ollut palliatiivinen yleismääräys, jolla helpotetaan kuolevan potilaan viimeisiä hetkiä lääkityksellä”, Aspinen sanoi Ylelle.

Lääkitykseen on kuulunut muun muassa morfiinia, joka vaikeuttaa hengitystä entisestään.

”Tällä lääkityksellä ja ilman lisähapen antamista koen, että iäkkäiden potilaiden kuolemia on joudutettu. Sillä nimellähän tätä hoitoa ei tietenkään ole kutsuttu”, Aspinen totesi.

Koronavirus|Ruotsin terveyden­hoitoa pyöritetään nyt kriisi­vaihteella, mutta kauanko niin jaksetaan jatkaa? Kaksi lääkäriä kertoo, minkälaisen paineen alla Tukholmassa tehdään töitä

HS-analyysi|Eniten koronakriisissä on yllättänyt Ruotsin kyky katsoa pois päin kuolleistaan

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat