Ruotsissa annettiin tuomio mutkikkaassa jutussa, jossa yhdistyvät Kiinan ja Ruotsin jäiset välit ja Oulun yliopiston entinen työelämäprofessori - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Kiina

Ruotsissa annettiin tuomio mutkikkaassa jutussa, jossa yhdistyvät Kiinan ja Ruotsin jäiset välit ja Oulun yliopiston entinen työelämäprofessori

Ruotsalais-kiinalaisen kustantajan Gui Minhain tapaus on hiertänyt Kiinan ja Ruotsin välejä jo viiden vuoden vuoden ajan. Ruotsin entinen Pekingin-suurlähettiläs Anna Lindstedt sai perjantaina vapauttavan tuomion.

Ruotsin entinen Pekingin-suurlähettiläs Anna Lindstedt saapui oikeuteen Tukholmassa kesäkuussa.

Julkaistu: 10.7. 17:36, Päivitetty 10.7. 17:56

Ruotsin entinen Kiinan-suurlähettiläs Anna Lindstedt vapautettiin perjantaina syytteistä, jotka koskivat ”omavaltaisuutta neuvotteluissa vieraan vallan kanssa”.

Lindstedtiä syytettiin käytännössä vehkeilystä Kiinan kanssa ulkoministeriön selän takana. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ruotsissa ketään on edes syytetty tällä rikosnimikkeellä.

Tuomion antoi perjantaina Tukholman käräjäoikeus.

Tuomio on merkittävä, sillä se liittyy Ruotsin ja Kiinan suhteiden arimpaan kipupisteeseen. Maiden välit ovat olleet jäiset vuodesta 2015.

Syy ei ole vähäinen: Kiina mitä ilmeisimmin sieppasi Hongkongissa asuneen Ruotsin kansalaisen Gui Minhain vuonna 2015 ja uudestaan kolme vuotta myöhemmin. Helmikuussa 2020 Gui tuomittiin Pekingissä kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen vakoilusta.

Ruotsi ja useat ihmisoikeusjärjestöt pitävät Gui Minhain vankeustuomiota poliittisena. Kiinan mukaan tapaus liittyi Guin vanhaan liikennerikokseen.

Gui työskenteli Hongkongissa kustantamossa, joka tehtaili Kiinan politiikkaa arvostelevia roiseja kirjasia. Gui ehti kynäillä jopa parisataa Manner-Kiinassa kiellettyä kirjaa, jotka yhdistivät juoruilua poliittisiin johtajiin. Guilla oli tekeillä esimerkiksi presidentti Xi Jinpingin rakastajattarista vihjaillut kirja.

Samaan aikaan kuin Gui katosi Thaimassa 2015, myös neljä tämän kollegaa katosi. Heistä yksi kertoi myöhemmin, miten hänet oli siepattu ja painostettu hiljaiseksi.

Perjantaina ratkenneen oikeusjutun ytimessä oli tapaaminen Tukholman ydinkeskustassa Sheraton-hotellissa tammikuussa 2019.

Silloisen Kiinan-suurlähettilään Anna Lindstedtin katsotaan järjestäneen tapaamisen, jossa Gui Minhain tytärtä Angela Guita painostettiin vaikenemaan julkisuudessa. Vastineeksi Gui Minhai olisi selvinnyt lyhyemmällä, ehkä viiden vuoden tuomiolla.

Lindstedt pyysi Lontoossa asuvaa Angela Guita lentämään Tukholmaan tapaamista varten.

Lindstedtin järjestämässä tapaamisessa oli paikalla myös kiinalainen professori ja suurliikemies Kevin Liu ja Oulussa asuva srilankalais-australialainen liikemies John Meewella.

Kymmenen vuotta Oulussa asunut Meewella on työskennellyt Oulun yliopiston tutkijana ja työelämäprofessorina ja ollut näkyvä hahmo Oulun startup-maailmassa. Hän on yhdistänyt oululaisyrityksiä Nanjingiin, jossa hän myös työskentelee Liun yrityksen toimitusjohtajana.

Tukholman neuvotteluissa kesti kaksi päivää. Angela Gui kuvaa eriskummallisen tapahtumaketjun: vip-tiloissa parveili väkeä, kuten tunnettuja Kiina-tutkijoita, mutta aluksi ei ollut selvää, mistä oli kysymys.

”Siellä oli paljon viiniä, paljon ihmisiä ja paljon yhä kummallisempia kysymyksiä”, Angela Gui kirjoitti blogikirjoituksessaan, jonka voi lukea tästä.

Tilaan oli vain yksi avainkortti, jota piti pyytää vessassa käydäkseenkin.

Pikku hiljaa Liu ja Meewella pääsivät asiaan, ja Lindstedt kuunteli vieressä. Aluksi Guita imarreltiin, ja hänelle esitettiin houkuttelevia työtarjouksia Kiinaan.

”Leikin mukana – vitsailin, nauroin ja vastailin heidän kysymyksiinsä”, Gui kirjoitti.

Hiljalleen ”suunnitelma” alkoi selvitä: Guin pitäisi lopettaa julkisuuskampanjansa isänsä puolesta. Näin Gui Minhai voisi selvitä lyhyemmällä tuomiolla.

Tapaaminen muuttui painostavammaksi, kun Gui ei vaikuttunut ehdotuksista. Guin mukaan erityisesti John Meewella käyttäytyi tapaamisten edetessä yhä törkeämmin.

”Minun tehtäväni on selvittää, oletko sinä luotettava, eli voitko ajatella olevasi hiljaa isäsi tapauksesta – ja onko isäsi hiljaa, jos hän pääsee pois vankilasta”, Angela Gui sanoi oikeudessa Meewellan hänelle sanoneen.

Blogikirjoituksen mukaan Lindstedt nyökkäili vieressä vaatimuksille, joiden mukaan Angela Guin pitäisi vaieta julkisuudessa. Osa suunnitelmaa oli, että mikäli Gui olisi suostunut ehdotukseen, Lindstedt olisi mennyt Ruotsin televisioon puhumaan Ruotsin ja Kiinan suhteiden ”valoisasta tulevaisuudesta”.

Angela Guin mukaan häntä vaadittiin tekemään voitavansa, jotta myös muut tahot lakkaisivat pitämästä hänen isänsä tapausta esillä. Tilaisuudessa siis koplattiin vankeustuomio vaikenemiseen epämääräisiä lupauksia vastaan.

Gui kieltäytyi ja palasi Lontooseen.

Ruotsalaislehdet kertoivat Guin blogikirjoituksen jälkeen Liun läheisistä suhteista Kiinan kommunistiseen puolueeseen. Expressen-lehti nimitti Meewellaa jopa Kiinan agentiksi.

Sanomalehti Dagens Nyheter paljasti pian tapaamisen jälkeen, että Lindstedt, Liu ja Meewella olivat tuttuja jo entuudestaan. Meewella itse julkaisi Twitterissä valokuvia, joissa kolmikko oli hilpeissä tunnelmissa hassut hatut päissään.

Suomalainen Long Play -julkaisu (LP) on kertonut Meewellasta viime vuonna ilmestyneessä artikkelissaan Oppi tulee idästä.

LP:n jutussa Meewella kiisti painostaneensa Guita Sheratonissa ja sanoi tämän itse pyytäneen työtarjouksia.

”Minä en ole poliitikko Kiinassa, enkä ole poliitikko Ruotsissa. Olen Piilaakson toimitusjohtaja, ja jos joku haluaa työskennellä minulle, minulla on oikeus sanoa, miten hänen pitää Kiinassa käyttäytyä ja mitä hän voi ja ei voi tehdä” , hän sanoi LP:n mukaan.

LP:n jutussa Meewella ei lainkaan piilotellut yhteyksiään Kiinan kommunistiseen puolueen kanssa, vaan päinvastoin puhui Kiinan epädemokraattisen hallintojärjestelmän puolesta.

HS ei tavoittanut Meewellaa perjantaina.

26-vuotias Angela Gui on ollut hyvin pettynyt siihen, miten kaikki kävi. Hän on sanonut uskoneensa, että tapaamisen taustalla oli ulkoministeriön ja Ruotsin elinkeinoelämän tuki.

Hän kokee, että tuolloinen suurlähettiläs Lindstedt petti hänen luottamuksensa, kun tämä taivutteli hänet tulemaan Lontoosta Tukholmaan. Guin mukaan Lindstedt otti häneen yhteyttä henkilökohtaisesta numerostaan eikä suurlähettilään työnumerostaan.

Gui uskoo, että suurlähettiläällä oli aito halu auttaa. Hän kuitenkin järkyttyi siitä, mitä Sheratonissa tapahtui.

Syyttäjän mukaan Lindstedt järjesti Ruotsin Kiina-suhteiden kannalta merkittävän tapaamisen hakematta sille riittävää hyväksyntää esimiehiltään ulkoministeriössä. Lindstedt kertoi tapaamisesta ulkoministeriölle, mutta syyttäjän mukaan hän jätti pois olennaista tietoa.

Syyttäjän mukaan suurlähettiläs Lindstedt luotti naiivisti ja kritiikittömästi miehiin, jotka edustivat Kiinan valtion etuja.

Lindstedt ja hänen asianajajansa Conny Cedermark kiistivät, että tapaukseen olisi liittynyt rikosta. Heidän mielestään suurlähettilään toimintavapauteen kuuluu tunnustelevien tapaamisten järjestäminen.

”Lindstedtin ei olisi ollut pakko kertoa tapaamisesta mitään ulkoministeriölle, mutta hän kuitenkin teki sen. Puolustus ihmettelee, miten tämä voidaan tulkita piilotteluksi”, Cedermark sanoo.

Lindstedt ja Cedermark myös väittävät, että ”vieras valta ei ollut tapaamisessa läsnä” ja että mitään ”julkilausuttuja vaateita” Angela Guin toimintaan liittyen ei olisi esitetty.

Sheratonin kokous vaikuttaa malliesimerkiltä Kiinan vaikuttamisesta. Diplomaattinen, kaupallinen ja valtiollinen menevät sekaisin. Kaikki on osin julkista, mutta yhteyksiä on vaikea todistaa.

Laajemmin Gui Minhain tapaus on esimerkki Kiinasta, joka on valmis käyttämään hurjaa voimaa myös pieniä Pohjoismaita vastaan.

Välit Norjaan olivat poikki vuosia, kun Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin vuonna 2010 Liu Xiaobolle. Tanska taas joutui 2009 kiistämään julkisesti Tiibetin itsenäisyystoiveet sen jälkeen, kun pääministeri Lars Løkke Rasmussen oli tavannut dalai-laman.

Viesti on selvä, ja viestintävälineenä on yksittäinen ihminen. Gui Minhai pysynee vangittuna.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat