Koronakriisin aiheuttama nälkä saattaa pian tappaa enemmän ihmisiä kuin itse virus, ennustaa tuore raportti - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Nälänhätä

Koronakriisin aiheuttama nälkä saattaa pian tappaa enemmän ihmisiä kuin itse virus, ennustaa tuore raportti

Maailman nälkää näkevien määrä lisääntyy vuodessa yli 80 prosenttia, ennustaa Maailman ruokaohjelma WFP.

Aliravittu lapsi sai hoitoa Al-Sabeenin sairaalassa Jemenissä helmikuussa. Koronavirus on lisännyt Jemenin nälänhätää entisestään.

Julkaistu: 12.7. 16:07

Vuoden loppuun mennessä koronakriisin aiheuttama nälkä saattaa tappaa enemmän ihmisiä maailmassa kuin itse tauti covid-19. Näin ennustaa iso kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam tuoreessa raportissaan.

Oxfamin mukaan tämän vuoden lopussa 6 000–12 000 ihmistä päivässä saattaa kuolla koronakriisin talousvaikutusten aiheuttamaan nälkään joka päivä. Tähän mennessä koronaviruksen tappavimpina päivinä virukseen on kuollut virallisten lukujen mukaan noin 9 000 ihmistä maailmassa, kertoo CNN. On kuitenkin huomattava, että moni pandemiaan kuollut jää tilastoimatta.

Suurimmissa ruokaongelmissa koronaviruskriisin vuoksi ovat jo muutenkin nälästä kärsivät alueet, eli Jemen, Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan, Venezuela, Sahelin alue, Etiopia, Sudanit, Syyria ja Haiti.

Vuonna 2019 kriisiksi luokiteltavaa nälkää näki noin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa. Vuoden 2020 loppuun mennessä Maailman ruokaohjelma WFP ennustaa lukeman kasvavan 270 miljoonaan. Vuodessa lisäystä on siis yli 80 prosenttia.

Oxfamin mukaan ruokatilanne on vaikeutumassa huolestuttavasti esimerkiksi myös Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Monissa maissa yhä useammat ihmiset eivät pysty turvaamaan itselleen tarpeeksi ruokaa, vaikka heidän ei vielä luokitella kärsivän pahimman laatuisesta nälästä.

Pandemia lisää nälkää erityisesti siitä syystä, että tautitilanteen aiheuttamat rajoitukset ja talouden hiljeneminen luovat työttömyyttä ja tulojen menetyksiä. Monissa kehittyvissä maissa ei ole sosiaaliturvaa paikkaamaan tulojen menetystä, joten tulonsa menettäneillä ei ole usein varaa ostaa ruokaa pöytään.

Erityisen haavoittuvaisia ovat harmaan talouden piirissä tai virallisen talouden rajamailla toimivat ihmiset, kuten monet kotiapulaiset, katukauppiaat ja rakennustyömaiden hanttimiehet. Tämän tyylisissä töissä on maailman väestöstä yli 60 prosenttia, Oxfam laskee.

Maanviljelijätkin ovat olleet vaikeuksissa, sillä kulkurajoitusten vuoksi he eivät ole päässeet aina pelloilleen eivätkä markkinoille myymään tuotteitaan.

Kehittyvissä maissa merkittävä tulonlähde ovat ulkomaille muuttaneet siirtotyöläiset, jotka lähettävät rahaa kotijoukoille. Nyt tämäkin virta on maailmanlaajuisen työttömyyden vuoksi vähentynyt. Myös hätäavun jakelu on vaikeutunut pandemian vuoksi.

Lue lisää: Jopa sadan miljardin euron rahalähetykset loppuivat – perheillä ei enää ole varaa asuntolainojen lyhennyksiin tai lasten koulutukseen

Köyhien maiden hallituksilla ei ole varaa jakaa isoja rahallisia apupaketteja yrityksille tai talousvaikeuksista kärsiville kansalaisille kuten länsimaissa on tehty.

Jopa puoli miljardia ihmistä maailmassa uhkaa pudota pandemian vuoksi vuoksi köyhyyteen, Oxfam ennustaa.

Oxfam vertaa nälkäkriisiin hoitoon tarvittavia rahamääriä ruoka-alan yritysten jakamiin osinkoihin: Maailman kahdeksan suurinta ruoka- ja juomayritystä ovat maksaneet tänä vuonna osakkeenomistajilleen noin 16 miljardia euroa. Se on noin kymmenkertainen summa verrattuna siihen mitä YK on pyytänyt covid-19-taudin aiheuttaman nälän hätäapuun.

Rahaa koronaviruksen aiheuttamaan hätään kehittyvissä maissa voi lahjoittaa muun muassa Maailman ruokaohjelma WFP:n, Kirkon ulkomaanavun tai Punaisen Ristin kautta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat