Mitä Puolan presidentin­vaalien tulos kertoo ja mitä siitä seuraa? Asian­tuntijat arvioivat - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Puola

Mitä Puolan presidentin­vaalien tulos kertoo ja mitä siitä seuraa? Asian­tuntijat arvioivat

Istuvan presidentin valinnan myötä Puolan hallitus saa jatkossakin ajettua lakialoitteitaan läpi hyvin nopeilla aikatauluilla.

Vasemmalla Kansalaisfoorumin ehdokas Rafal Trzaskowski ja oikealla Laki ja Oikeus puolueen Andrzej Duda.

Julkaistu: 13.7. 19:56, Päivitetty 15.7. 14:32

Sunnuntaina Puolassa käytiin presidentinvaalit, joiden jännittävyyttä voisi verrata jääkiekko-otteluun, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin dosentti Katalin Miklóssy.

Vastakkain olivat liberaaliehdokas Rafał Trzaskowski ja konservatiiviehdokas Andrzej Duda

Istuva presidentti Duda voitti vaalit hiuksenhienolla erolla. Hän sai 51,2 prosenttia äänistä kun taas Dudan vastaehdokas Trzaskowski sai 48,8 prosenttia äänistä.

Presidenttiehdokas Rafal Trzaskowksi.

Vaalilautakunta ilmoitti maanantaina, että äänensä antoi lähes 69 prosenttia äänioikeutetuista.

Miklóssy sanoo, että jo niin korkea äänestysprosentti on Puolalle poikkeuksellinen, eikä yhtä aktiivisia äänestäjiä ole nähty sitten vuoden 1989.

”Tässä on kiihkeästi haluttu ottaa kantaa. Ihmiset todella halusivat sanoa sanansa.”

Myös vaalitulos oli mielenkiintoinen, sillä se oli niin tasainen.

Miklóssy kysyykin: kuinka rehelliset Puolan presidentinvaalit loppujen lopuksi olivat?

Toisella kierroksella ulkomailla asuvien puolalaisten rekisteröityminen etä-äänestykseen vaikeutui, sillä ilmoittautuminen viimeisenä päivänä oli lähes mahdotonta verkko-osoitteen kaatumisen takia.

Pahimmillaan verkkovika on voinut vaikuttaa siihen, että 140 000 Puolan rajojen ulkopuolella äänestäneen kansalaisen ääntä ei ole huomioitu lopputuloksessa.

”Tahallisesti tai tahattomasti, mutta ainakin voidaan olettaa, että osa heistä ei pystynyt osallistumaan toiselle kierrokselle”, tutkija pohtii.

Puolan presidentinvaalit voidaan nähdä merkittävänä Puolan tulevaisuuden suunnan kannalta.

”Dudan voitto voi auttaa Laki ja Oikeus -puoluetta (PiS) betonoimaan valtansa”, Miklóssy sanoo.

Tilanne muistuttaa hänen mukaansa Venäjää. ”Pian Puolassa hallitusta ei voida enää vaihtaa parlamentaarisin keinoin.”

Puolan tilannetta ei tietysti voi suoraan verrata Venäjään, sillä valtioiden välillä on merkittävä ero poliittisissa järjestelmissä.

PiS-puoleen presidentti kuitenkin todennäköisesti lujittaa hallitsevan puolueen asemaa parlamentissa.

Miklóssyn mukaan Duda on käytännössä PiS-puolueen marionetti, joka tuskin tulee käyttämään veto-oikeuttaan jarruttaakseen puolueen lakialoitteita.

Miklóssy näkee, että PiS tulee kiristämään entisestään otettaan mediasta, oikeuslaitoksesta ja tieteestä, niin että Puolaa alkaa muistuttaa lähitulevaisuudessa yhä enemmän Unkaria.

Puolan yleisradioyhtiö valjastettiin jo vuonna 2015 parlamenttivaaleissa PiS-puolueen äänitorveksi, mutta yksityisesti rahoitetut liberaalit tiedotusvälineet ovat tasapainottaneet asetelmaa.

Yksityisten tiedotusvälineiden nähtiin myös presidentinvaalien aikana tukeneen liberaalia ehdokasta, mikä johtuu siitä, että puolalaismedioista 75 prosenttia on ulkomaalaisten omistuksessa.

Miklóssy pitää todennäköisenä, että hallitus tulee muuttamaan kuviota tulevina vuosina, jotta myös yksityinen media toimisi hallitsevan puolueen alaisuudessa.

Toinen instituutio, johon Miklóssy uskoo puolueen iskevän, on tiede.

Todennäköisesti PiS järjestää uudelleen maan tärkeimmän tiedelaitoksen Tiedeakatemian ja tulee rajoittamaan sen toimintaa. Puolassa Tiedeakatemian alaisena toimii lukuisia tutkimuslaitoksia. Puola ottaa todennäköisesti mallia Unkarista, joka on esimerkiksi vaikeuttanut sukupuolen ja maahanmuuton tutkimusta.

PiS on myös säätänyt EU:n kritisoiman oikeusreformin, jonka myötä oikeuslaitokseen on tehty muutoksia. Miklóssy uskoo, että puolueen edustaman presidentin valtakaudella PiS yhä enenevissä määrin tiivistää otettaan oikeuslaitoksesta.

Laki ja Oikeus puolueen jäseniä iloitsemassa Andrzej Dudan voittoa.

Suomen Puolan-suurlähettiläs Juha Ottman sanoo, että Dudan valinta jatkokaudelle tuskin tulee muuttamaan Puolan EU-suhdetta.

”En usko, että tässä tapahtuu minkäänlaista merkittävää poliittisen linjan muutosta esimerkiksi EU:n osalta kriittisempään suuntaan,” hän sanoo.

Eripuraa EU:n ja Puolan välillä on aiheuttanut muiden muassa Puolan oikeuslaitosta koskevat reformit. EU ei pysty vaikuttamaan Puolan lainsäädäntöön muuten kuin rikkomusmenettelyn kautta. Yleisten asioiden neuvosto käsittelee parhaillaan Puolan ja Unkarin oikeusvaltiotilannetta, joka on EU-tuomioistuimesta erillinen prosessi.

Ottman sanoo, että Puola on perinteisesti ollut EU-kriittinen hallituksesta riippumatta.

”Puola haastaa EU:ta arvoyhteisönä, mutta toisaalta tukee erittäin vahvasti esimerkiksi sisämarkkinoiden toimintaa.”

PiS-puolueen Jarosław Kaczyński on esimerkiksi sanonut, että Puola suhtautuu EU:hun vapaakaupan talousalueena, jossa kansallisilla hallituksilla on keskeinen rooli.

EU-jäsenyyden kannatus Puolassa on myös hyvin korkea, mikä johtuu siitä, että Puola on suurimpia EU-tukien saaja ja sen talous on vielä riippuvaisempi viennistä kuin esimerkiksi Suomen talous.

Sen viennistä noin 80 prosenttia suuntautuu EU-sisämarkkinoille.

”Retoriikka ja toisaalta todellisuus eivät välttämättä aina kohtaa. Puola hyötyy EU:sta todella valtavasti”, Ottman sanoo.

Presidenttikisan aikana Trzaskowskin tärkeimpiä vaaliteemoja oli myönteinen EU-suhde.

Duda ei nojautunut EU:hun, vaan haki kannatusta Yhdysvalloista.

Katalin Miklóssy pitää todennäköisenä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lupaukset siirtää amerikkalaisia Nato-sotilaita Puolaan vaikutti erityisesti idässä asuvaan väestöön äänestyspäätökseen.

”On merkittävä tosiasia, että Puola näyttää luottavan ennemminkin Yhdysvaltojen apuun kuin EU:n apuun.”

Ottman sanookin, että Puola on hyvin selkeästi ilmaissut luottavansa turvallisuuspolitiikassaan Yhdysvaltoihin ja Natoon.

”Se ei suinkaan tarkoita sitä, että Puola ei olisi mukana esimerkiksi EU:n pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Puola osallistuisi EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämiseen aktiivisemmin kuin Suomi”, sanoo Ottman.

Kampanjoidessaan presidenttivaaleissa Duda ei puhunut Venäjän pelosta, mutta on sen sijaan nähnyt vihollisia lännessä, kuten Saksassa.

”Tämä johtuu myös osittain saksalaisista tiedotusvälineistä. Saksalaiset ovat ottaneet todellakin kantaa Trzaskowskin puolesta”, sanoo Miklóssy.

PiS on syyttänyt Saksaa siitä, että sen agenda oli ilmiselvästi PiS:n ja Dudan vastainen, ja liian liberaali.

Tosiasiassa jo vuoden 2015 parlamenttivaalien aikaan hallitsevan puolueen retoriikan sävy EU:ta kohtaan koveni. PiS syytti EU:ta moraalisesta rappiosta ja julisti LGBT-liikkeiden uhkaavan Puolan perhearvoja.

Vastaava retoriikka on nähty läpi presidentinvaalien Dudan kampanjatilaisuuksissa varsinkin ensimmäisellä kierroksella.

Puolan istuva presidentti Andrzej Duda puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa vaalipaikalla Krakovassa.

Erityisen huolestuttavana Miklóssy pitää sitä, että EU ei pysty puuttumaan Puolan lainsäädäntöön.

Hän viittaa oikeusvaltiokeskusteluun, joka käytiin jo Suomen puheenjohtajakauden aikana siitä, miten budjettineuvottelut ja rahalliset avustukset voitaisiin sitoa oikeusvaltiokehitykseen.

EU ei ole pystynyt ajamaan aloitetta läpi, sillä se ei ole saanut muiden muassa määräenemmistöä puolelleen.

Syyttävä sormi kääntyy jälleen kohti Saksaa. Miklóssy sanoo, että Saksa on valmis katsomaan oikeusperiaatteen toteutumista läpi sormien, jotta se saisi konsensusta aikaan ja kumppaneita itselleen tärkeään kestävän kehityksen ohjelmaan.

Julkisuudessa jää myös usein vähemmälle huomiolle saksalaisten yritysten valtava merkitys investoijina ja itäeurooppalaisten hallitusten lobbaajina.

Monet eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan, koska sen työvoima on halpaa ja verrattain koulutettua. Se voi olla valtava kilpailuetu.

Yritykset ovat tyytyväisiä autoritaariseen hallintoon, sillä se merkitsee vakautta. Kun autoritaarisen hallituksen kanssa saadaan kerran hyvä sopimus, niin ei tarvitse pelätä, että hallitukset vaihtuisivat.

Miklóssy uskoo, että jos yritykset alkaisivat ottaa myös yhteiskunnallista vastuuta, autoritaarisen hallituksen voisi helposti ajaa nurkkaan. Mutta niin pitkään kun Euroopan talousmahdit ajavat omaa etuaan ja autoritaariset hallinnot elättävät itsensä EU:n tukiaisilla, autoritaariset hallinnot voivat ostaa oman valtansa kansalaisilta.

Puolalaisen arvopohjan näkökulmasta vaalitulos on erityinen.

Taustalla vaikuttaa katolisen kirkon vahva asema puolalaisessa yhteiskunnassa.

Aikanaan kirkko liittoutui näyttävästi Solidaarisuusliikkeen kanssa ja oli kaatamassa kommunismia. Siitä lähtien katolisella kirkolla on ollut poliittinen asema yhteiskunnallisien arvojen muokkaamisessa.

Trzaskowskin kannattajia kadulla juuri ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista.

Vaalituloksen perusteella enemmistö näyttää kannattavan näitä arvoja.

Trzaskowskin korkea kannatus kertoo siitä, että Puolan konservatiivisessa joukossa on niitä, jotka konservatiivisesta arvopohjasta riippumatta näyttävät kannattavan eurooppalaista demokratiaa, ja tämä joukko on ilmeisimmin kasvussa.

Lopullinen tulos kertoo, että enemmistö on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.

Puolan vaaliasetelman vuoksi vaalit menivät tiukille toisella kierroksella.

Varsovan pormestari Trzaskowski lähti vaalitaistoon vasta kuukausi ennen ensimmäistä kierrosta. Kansalaisfoorumi vaihtoi ehdokastaan toukokuussa ja Trzaskowskin kannatus pomppasi nopeasti, vaikka suurille massoille hän oli lähes tuntematon ehdokas.

Liberaaliksi ehdokkaaksi ristitty Trzaskowski puhui vaalikampanjassaan seksuaalikasvatuksen puolesta ja esiintyi suvaitsevana ehdokkaana. Hän pyrki haastamaan PiS:n vallan keskittämisen ja toukokuussa Trzaskowski kritisoi PiS:iä siitä, että se kohteli katolilaista kirkkoa silkkihansikkain, kun kirkko ajautui pedofiilikohuun. Trzaskowski myös muistutti siitä, että Duda oli kautensa aikana armahtanut pedofiliasta tuomitun rikollisen.

Hän ei kuitenkaan varsinaisesti haastanut katolilaisen kirkon asemaa.

Tasainen vaalitulos kertoo siitä, että Trzaskowskin onnistui saamaan taakseen myös konservatiivisia äänestäjiä ja että konservatiivien keskuudessa oli aistittavissa tyytymättömyyttä PiS-puolueen politiikkaan.

Kaikesta huolimatta Duda voitti hiuksenhienolla erolla.

Miklóssy näkee, että tälle on useita selityksiä. Ensinnäkin Duda on nähty enemmän populistisena johtajana, joka on puheillaan pyrkinyt vetoamaan vähemmän koulutettuun kansanosaan.

Todennäköisempänä Miklóssyn pitää sitä, että koko PiS:in puoluekoneisto valjastettiin Dudan tueksi ja verovaroilla ylläpidetty media on toiminut tässä keskeisessä asemassa. PiS esimerkiksi tuki yrityksiä näyttävästi.

Kevään aikana se antoi yrityksille muhkeita tukia välttyäkseen konkursseilta ja työttömyyden kasvulta.

Lisäksi hallitus lupasi sosiaalietuuksia pienituloisille ja eläkeläisille.

”Meni niinkin naurettavaksi, että PiS ja Duda lupasivat hankkia paloautoja todella pienille paikkakunnille, joissa on alle 20 000 asukasta. Tämä on osoitus siitä, että valtapuolue käytännössä pystyi ostamaan ääniä lupaamalla myönnytyksiä ja rahallista avustusta. ”

Katolisen kirkon pedofilia väännettiin sateen­kaari­järjestöjen syyksi – Puolassa lytättiin tuomarit, ja nyt tähtäimessä ovat homot ja media

Puola|Puolan presidentinvaaleissa tiukka kamppailu: presidentti Andrzej Duda valittiin jatkokaudelle, oppositio selvittää vilppiepäilyjä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat