Maailman etsityimpiin ihmisiin lukeutuva Wirecard-johtaja saattoi paeta Valko-Venäjälle, kertoo Bellingcat - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Rikosepäilyt

Maailman etsityimpiin ihmisiin lukeutuva Wirecard-johtaja saattoi paeta Valko-Venäjälle, kertoo Bellingcat

Tiedusteluyhteyksistä epäilty Jan Marsalek teki kymmenen vuoden ajan outoja pikavierailuja Venäjälle.

Kolme passikuvaa Marsalekin itävaltalaisista passeista. Ruutukaappaus Bellingcatin raportista.

Julkaistu: 19.7. 14:05, Päivitetty 19.7. 14:32

Tutkivan journalismin verkosto Bellingcat väittää tuoreessa raportissaan, että maailman etsityimpiin ihmisiin kuuluva maksupalveluyhtiö Wirecardin entinen kakkosjohtaja Jan Marsalek saattoi paeta kuukausi sitten Münchenistä Valko-Venäjälle.

Aluksi Marsalekin uskottiin lentäneen Filippiinien kautta Kiinaan. Filippiinien rajaviranomaiset kertoivat myöhemmin, että korttiyhtiöjohtajan matkustustiedot ovat väärennettyjä.

Bellingcatin, saksalaislehti Der Spiegelin ja venäläisen tutkivan journalismin ryhmän Insiderin selvityksen mukaan Marsalek on lähettänyt ystävilleen väärennettyjen matkustustietojen tueksi hämäysviestejä, joiden mukaan hän olisi jossain Aasiassa.

Menestynyt ja nopeasti kasvanut saksalainen maksupalveluyhtiö Wirecard ajautui aiemmin tänä vuonna vaikeuksiin, kun sen kirjanpidosta paljastui merkittäviä epäselvyyksiä.

Yhtiön entinen toimitusjohtaja Markus Braun pidätettiin kesäkuussa epäiltynä yhtiön taseen ja liikevaihdon paisuttelusta ja markkinoiden manipuloinnista. Münchenissä päämajaansa pitävä yhtiö haki juhannuksen jälkeen itseään konkurssiin, kun yhtiön markkina-arvosta oli kadonnut skandaalin myötä 90 prosenttia.

Kirjanpidon mukaan yhtiöllä olisi ollut vajaan kahden miljardin varat aasialaispankeissa, mutta tilintarkastajat eivät rahoja löytäneet. Katseet kääntyivät Aasian-toiminnoista vastanneeseen 40-vuotiaaseen itävaltalaiseen Marsalekiin. Hänet hyllytettiin kesäkuun 18. päivänä ja sanottiin irti neljä päivää myöhemmin.

Marsalek ei jäänyt odottelemaan kohtaloaan hyllytyspäätöksen jälkeen. Hän katosi Münchenistä kesäkuun 18. päivänä eikä kansainvälinen etsintäkuulutus ole tuottanut tulosta.

Tapausta alusta lähtien tarkasti seurannut talouslehti Financial Times julkaisi viime viikon perjantaina laajan artikkelin, josta paljastui koko joukko outoja piirteitä Marsalekissä ja hänen puuhissaan. Maksupalveluyhtiön johtaja on muun muassa levitellyt Lontoossa kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n salaisia raportteja venäläisloikkari Sergei Skripalin myrkytyksestä.

Financial Timesin mukaan Marsalek on touhunnut venäläisjoukkojen vieraana ja apuna Syyriassa ja Libyassa, ja ainakin kolme tiedustelupalvelua on kiinnostunut hänestä ja hänen olinpaikastaan. Itävaltalainen Die Presse puolestaan kertoi samaan aikaan Marsalekin vuotaneen Itävaltalais-Venäläisen ystävyysseuran kautta Itävallan salaisia asiakirjoja oikeistopuolue FPÖ:lle.

Bellingcatin Venäjä-tutkija Christo Grozev kirjoittaa raportissaan verkoston mielenkiinnon suuntautuneen Valko-Venäjälle talouslehti Handelsblattin artikkelin jälkeen. Saksalaislehden jutussa Marsalekin entinen kollega kertoo karkurin viestittäneen olevansa maassa, jossa ”samat ihmiset ovat olleet vallassa 25 vuotta”.

Presidentti Aljaksandr Lukašenka on tänään sunnuntaina ollut Valko-Venäjän johdossa tasan 26 vuotta.

Valtioliitossa olevien Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen maahantulotiedoston mukaan Marsalek on saapunut Valko-Venäjälle yksityisellä suihkukoneella muutama minuutti puolen yön jälkeen kesäkuun 19. päivänä eli juhannusaattona eikä ole poistunut maasta.

Lentokenttä- ja lennonseurantatietojen mukaan torstaina 18. kesäkuuta Minskin kentälle saapui vain yksi yksityinen liikelentokone. Embraer 650 Legacy oli lähtenyt iltapäivällä Itävallan Klagenfurtista Tallinnaan, jatkanut sieltä illalla Minskiin ja edelleen yöllä Vitebskiin Valko-Venäjän koillisosaan, lähelle Venäjän rajaa.

Selvityksen mukaan lentokone kuuluu wieniläiselle liikelentoyhtiölle, joka ei kommentoinut asiaa. Raportti ei ota kantaa siihen, olisiko Marsalek voinut jatkaa matkaa Venäjälle jälkiä jättämättä.

Jos Marsalek on ollut itävaltalaisessa liikelentokoneessa, hän tuskin on tullut kyytiin Klagenfurtissa – sinne hän ei katoamispäivänään olisi Münchenistä ennen koneen lähtöä ehtinyt. Hän olisi voinut ehtiä Münchenistä Lufthansan lennolla Tallinnaan ja edelleen kentällä jo olleeseen Embraeriin, Bellingcatin raportti arvioi.

Toisaalta Marsalekin maahantulotieto Valko-Venäjälle voi periaatteessa olla yhtä väärennetty kuin Filippiinienkin tiedot olivat. Venäjän ja Valko-Venäjän maahantulotietojen väärentäminen edellyttäisi todennäköisesti yhteistyötä sikäläisten turvallisuuspalveluiden kanssa, ja siitäkin on Marsalekin kohdalla epäilyjä.

Marsalek on nimittäin Bellingcatin selvityksen mukaan erittäin ahkera Venäjän-matkustaja. Hän on käynyt kymmenen vuoden aikana maassa ainakin 60 kertaa. Lentomatkojen kohteet ovat vaihdelleet, ja perillä Marsalek on yleensä viihtynyt hyvin lyhyen aikaa, joskus vain muutamia tunteja.

Lisäksi Bellingcat kertoo hankkineensa raporttiinsa Marsalekia koskevat seurantatiedot Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n tiedostosta. Näiden tietojen mukaan turvallisuuspalvelu on ollut erittäin kiinnostunut paitsi Marsalekin Venäjän-matkoista myös hänen matkoistaan muualla maailmassa. Mielenkiinto on lopahtanut yllättäen pari vuotta sitten.

Kansalaisjournalismilla mainetta niittäneen Bellingcatin kyky onkia tietoja venäläisistä rekistereistä on parantunut huomattavasti raportti raportilta, mutta pääsy FSB:n sisäiseen rekisteriin on ennennäkemätöntä. Raportti ei kerro, miten rekisteriin on päästy.

Venäjä on toistuvasti kyseenalaistanut Bellingcatin löydökset ja syyttänyt sitä läntisten tiedustelupalvelujen osaksi. Bellingcat on kiistänyt syytökset.

Rahoitusala|Wirecard-skandaali paisuu: Ex-johtaja levitti salaisia tietoja Itävallassa ja Britanniassa

Rahoitusala|Wirecardiin liittyvä rikostutkinta laajenee Saksassa, epäilyjä myös rahanpesusta

Rahoitusala|Brittien jäädyttämät Wirecard-kortit alkavat toimia jälleen – koskee myös suomalaisia käyttäjiä

Rahoitusala|Kaksi miljardia euroa hukannut saksalaisyhtiö aloitti toimintansa pornosta ja uhkapeleistä – Näin sijoittajien lempilapsi putosi markkinoiden roskaluokkaan

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat