Koronavirustorjunnan mallimaa Uusi-Seelanti valvoo tiukasti rajojaan – Aucklandissa asuva suomalaislehtori jäi kuukausiksi jumiin Suomeen, palattuaan kotimaahan hän sai vihat niskaansa - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Koronavirustorjunnan mallimaa Uusi-Seelanti valvoo tiukasti rajojaan – Aucklandissa asuva suomalaislehtori jäi kuukausiksi jumiin Suomeen, palattuaan kotimaahan hän sai vihat niskaansa

Tiukasti rajojaan koronavirusaikana valvovassa Uudessa-Seelannissa monet suhtautuvat ulkomaille jumiin jääneisiin pikemminkin vihollisina kuin oman maan kansalaisina.

Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardernia on kehuttu koronaviruskriisin onnistuneesta hoitamisesta.

Julkaistu: 22.7. 13:41

Aucklandin teknillisen yliopiston (Auckland University of Technology) yliopistonlehtori Merja Myllylahden isä kuoli alkuvuodesta. Helmikuussa Myllylahti, Uudessa-Seelannissa 11 vuotta asunut Suomen ja Uuden-Seelannin kaksoiskansalainen, lähti Kajaaniin valmistelemaan isänsä hautajaisia. Tuolloin hän totesi ystävilleen ja perheelleen, että hautajaismatkasta oli tulossa raskas.

Hän ei kuitenkaan osannut arvata, kuinka raskas matkasta todellisuudessa tulisi.

Uudessa-Seelannissa koronavirukseen suhtauduttiin alusta alkaen suurella vakavuudella. Siinä vaiheessa kun maaliskuun lopussa maassa oli todettu hieman alle 300 tartuntaa, oli rajat jo suljettu ulkomaalaisilta. Koko maa myös asetettiin viideksi viikoksi tiukkaan karanteeniin, jonka aikana kotoa ei saanut poistua kuin kauppaan tai ulkoilemaan kodin lähistölle. Töissäkäynti oli sallittua vain välttämättömille työntekijöille.

Tällä hetkellä lähes 4,9 miljoonan asukkaan maassa on todettu vahvistettuja koronavirustartuntoja yhteensä 1 205 ja siihen on kuollut 22. Vertailun vuoksi vastaavat luvut hieman yli 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa ovat 7 362 tartunnan saanutta ja 328 kuollutta.

Kesäkuun toiseen viikkoon mennessä maassa oli jo palattu lähes normaaliin arkeen: kotimaan matkailua tai kokoontumisia ei enää rajoitettu ja töissä sai käydä normaalisti. Maansisäisten koronavirusrajoitusten keventymisestä huolimatta ulkomailta maahan on yhä huomattavan vaikea päästä: päivittäin maahan saapuu noin 400 ihmistä, joista suurin osa on Myllylahden tapaan palaavia kansalaisia.

Jos maahan saapuu ulkomailta, on vietettävä kaksi viikkoa hotellissa eristyksissä. Eristyksestä saa poistua vasta kahden negatiivisen koronavirustuloksen jälkeen. Uuden-Seelannin terveysministeriön tietojen mukaan 16. kesäkuuta jälkeen maassa on todettu 51 uutta koronavirustartuntaa. Kaikki uudet tartunnat ovat olleet eristyksissä olleilla ulkomailta palanneilla.

Käytännössä maassa esiintyy koronavirusta siis vain niissä hotelleissa, joihin ulkomailta palaavat on sijoitettu. Tällä hetkellä aktiivisia taudinkantajia maassa on 27. He ovat kaikki karanteenissa.

Uusi-Seelanti on koronaviruksen torjunnassa onnistunut Suomea paremmin, mikäli katsoo tartunta- ja kuolintilastoja. Myös talouden suhteen maalla on mennyt hyvin. Uutistoimisto Reutersin mukaan Uuden-Seelannin valtiovarainministeri totesi maanantaina, että maan talous on elpynyt koronaviruskriisistä huomattavasti odotettua paremmin.

Maan pääministeri Jacinda Ardern on saanut paljon suitsutusta maan kansalaisilta koronavirustilanteen hyvästä hoitamisesta.

Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

Merja Myllylahti sanoo olevansa yllättynyt erityisesti uusiseelantilaisten asenteista maahan palaavia kohtaan.

Kun Merja Myllylahti oli palaamassa hautajaisista, hän sai kokea kotimaansa Uuden-Seelannin tiukat rajoitukset. Aluksi ongelmana oli se, että koko maailman lentoliikenne halvaantui koronavirustilanteen puhjettua. Uuteen-Seelantiin ei yksinkertaisesti kulkenut lentoja. Myllylahden alkuperäinen paluulento oli varattu maaliskuun lopulle, mutta sekä se, että Myllylahden koronavirustilanteen pahentumisen vuoksi ostama toinen paluulento, peruuntuivat tuntien sisään toisistaan.

Peruuntuneiden lentojen vuoksi Myllylahti asui ensin äitinsä luona ja sen jälkeen kesämökillään. Arki kului muista ihmisistä erillään ja töitä tehden. Toukokuussa yksinäinen arki helpottui hieman, kun hän muutti Helsinkiin, jossa myös hänen sisaruksensa ja useat ystävät asuivat.

Vaikka töitä joutui tekemään täysin toiselle aikavyöhykkeelle ja olemaan erossa perheestään, hankalinta Myllylahden mukaan oli kuitenkin paluumahdollisuuksien selvittäminen.

”Lentojen ja paluumahdollisuuksien selvittelemiseen käytetty aika oli ihan järjetön ja jonot palveluihin todella pitkiä”, Myllylahti toteaa.

”Pahimpaan aikaan palveluihin ei edes päässyt läpi. Vaikka lentoyhtiöillä on nykyään vaikka mitä viestintäkanavia, mitkään näistä eivät toimineet ruuhka-aikana. Odotan edelleen rahanpalautuksia kahdesta eri lentolipusta.”

Vaikka koko kevään odotuksen jälkeen Myllylahti pääsi matkaan kohti Uutta-Seelantia, vaikeudet eivät olleet vielä ohi. Vaikein pala nimittäin oli matkan haasteista huolimatta uusiseelantilaisten asenteet ulkomailta palaavia kohtaan.

Myllylahden mukaan koronavirustilanne on maassa todella politisoitunut ja syksyn parlamenttivaalien lähestyessä äänenpainot nimenomaan takaisin maahan palaavia kohtaan ovat koventuneet.

”Erityisesti sosiaalisessa mediassa näkee puhuttavan palaavista ’niinä’, ikään kuin emme olisi yhtä lailla uusiseelantilaisia”, Myllylahti kuvailee.

”Ihmisiä käsketään pysymään poissa ja puhe on välillä todella ilkeää. Itsekin kun puhuin Facebookissa uusiseelantilaisten asenteista ulkomailla olevia kohtaan, tuli päivitykseeni joku kommentoimaan, että ’kuinka kehtaan’ oikein kolmen huutomerkin kera.”

Hän kuitenkin muistuttaa, että tällaista retoriikkaa pitää todennäköisesti yllä vain pieni mutta äänekäs joukko ihmisiä. Silti se ei ole tuntunut hyvältä.

”Kyllä tällainen keskustelu on saanut minut ainakin pohtimaan sitä, kuinka tervetullut maahan olen.”

Kun Myllylahti kirjoitti kokemastaan negatiivisesta suhtautumisesta blogiinsa, useat tuntemattomatkin ihmiset lähettivät hänelle positiivista palautetta vaikean asian nostamisesta esille.

Vasta blogitekstistä saadun palautteen määrä sai hänet huomaamaan, kuinka laajasta ongelmasta asiassa oikeastaan onkaan kyse. Useissa palautteissa toistui näkemys siitä, kuinka yleinen ilmapiiri palaavia kohtaan on aiheuttanut palaavissa huomattavasti huolta ja harmia.

Tällä hetkellä Myllylahti odottaa hotellissa eristyksissä pääsyä takaisin perheensä luokse, ensimmäistä kertaa sitten helmikuun.

Jos Suomessa mökillä seinät tuntuivat joskus kaatuvan päälle, ei pienessä hotellihuoneessakaan ole Myllylahden mukaan ollut helppoa olla.

”Huoneestani olen poistunut kahdesti, kummallakin kerralla koronavirustestin vuoksi”, hän kertoo.

”Mökillä sentään pääsi luontoon koska vain. Tavallisesti käyn päivittäin pitkillä lenkeillä, mutta täällä olen joutunut vain olemaan paikallani.”

Hotellin pihalle pääsisi ulkoilemaan, mutta Myllylahti ei halua ottaa riskiä koronavirukseen sairastumisesta kotiinpääsyn kynnyksellä. Kolmella hänen kanssaan samassa hotellissa eristyksissä olevalla on viime päivinä todettu koronavirus.

”Nyt vain toivon pääseväni täältä pois heti kun eristys pian päättyy.”

Toistaiseksi Uuteen-Seelantiin saapuville hotellieristys ei maksa mitään. Ruoka järjestyy huoneeseen kolmesti päivässä ja kuume mitataan päivittäin. Syksyn lähestyvät vaalit ovat kuitenkin herättäneet maassa keskustelua siitä, pitäisikö eristykseen saapuvat laittaa maksamaan aiheutuvia kuluja.

Uusi-Seelantilaisen The New Zealand Herald -sanomalehden mukaan saapuvien kansalaisten eristäminen on maksanut tähän mennessä jo 81 miljoonaa Uuden-Seelannin dollaria, eli lähes 47 miljoonaa euroa.

Maan oppositiopuolueet ovat väläytelleet vaatimuksia jopa tuhansien eurojen saapumismaksuista. Hallituspuolueissakin on puhuttu jonkinlaisista maksuista, mutta niiden suuruusluokka on vielä avoin.

”Tuhansien eurojen maksut estäisivät tosiasiassa monien kansalaisten pääsyn maahan”, Myllylahti kuvailee tilannetta.

Tilanne, jossa maa tällä tavalla estäisi joiltain kansalaisiltaan paluun varallisuuden perusteella, olisi poikkeuksellinen ja todennäköisesti laiton. Myllylahden mukaan useat ulkomailla oleilevat tahot ovat harkinneet kanteen nostamista, mikäli tällainen päätös aiheesta tulisi.

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Myllylahti sanoo olevansa onnellinen siitä, että kuitenkin pääsi isänsä hautajaisiin.

”Muuten en olisi päässyt jättämään viimeisiä hyvästejä. Ja huoli äidin pärjäämisestä olisi ollut kova.”

Päivittyvä seuranta|Riskimaista Suomeen saapuvien karanteeni pakolliseksi sakon tai jopa vankilan uhalla, myös pakko­testiin voidaan määrätä

Tartuntatilanne maanantaina|Suomessa kaksi uutta koronavirukseen liittyvää kuolemaa – HS kertoo reaali­aikaiset tiedot koronaviruksen etenemisestä

Koronavirus|Suomalaistutkijan mukaan koronarokotteen tilanne on nyt lupaava – Saadaanko rokote jo syksyllä?

Koronavirus|Alle 1 500 tartuntaa ja vain 14 kuolemaa – Mitä Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on tehty toisin kuin muualla?

Koronavirus|Uusi-Seelanti tukahdutti epidemian ja purkaa lähes kaikki rajoitukset, mutta maan epidemiologit suosittavat silti kangasmaskeja

Matkailu|Kun Eurooppa avaa rajojaan, toisaalla matkailua rajoitetaan edelleen – Australia pysyy kiinni vuoteen 2021, Uuden-Seelannin rajoja alkaa valvoa puolustusvoimat

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat