Kiista pakkopalautuksista on ”kivi kengässä”, mutta Irakin johdolla on silti halua ratkaista asia, sanoo maassa vieraillut ulkoministeri Haavisto - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Irak

Kiista pakkopalautuksista on ”kivi kengässä”, mutta Irakin johdolla on silti halua ratkaista asia, sanoo maassa vieraillut ulkoministeri Haavisto

Haavisto vihki torstaina käyttöön Suomen Irakin-suurlähetystön, jonka toivotaan edistävän palautusasian ratkaisemista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä helmikuussa.

Julkaistu: 24.7. 12:55, Päivitetty 24.7. 18:02

Irakin johdolla on halua ratkaista irakilaisten turvapaikanhakijoiden pakkopalautuskiista, arvioi maassa torstaina vieraillut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Haavisto kertoo käyneensä aiheesta pitkän keskustelun Irakin ulkoministerin Fuad Husseinin kanssa.

”Vuoden 2015 pakolaiskriisi on palautettavien osalta kivi kengässä Irakin suhteissa moniin eurooppalaisiin maihin kuten myös Suomeen. Halua sen ratkaisemiseen on olemassa”, Haavisto totesi perjantaina HS:lle.

”He näkevät, että sen ratkaiseminen parantaisi heidän suhdettaan Suomeen ja muihin Euroopan maihin.”

Suomessa on arvioiden mukaan noin neljätuhatta irakilaista, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja jotka eivät suostu palaamaan kotimaahansa. Pakkopalautuksia ei ole voitu tehdä, koska Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta kansalaisiaan, jotka eivät lähde vapaaehtoisesti. Ainoastaan rikoksiin syyllistyneet on saatu pakkopalautettua.

Irakille yksi ongelma on Haaviston mukaan ollut se, minne palaajat sijoitetaan. Osa on kotoisin alueilta, joissa kodit ovat tuhoutuneet eikä heillä ole selkeästi paikkaa, jonne palata. Jälleenrakennus on vielä vaiheessa.

Lisäksi Irakin suurlähetystössä Helsingissä on ollut työntekijäpulaa henkilövaihdosten takia. Haavisto toivoo, että lähetystö saataisiin toimimaan aktiivisesti, jotta se pystyisi hoitamaan palautettaviin turvapaikanhakijoihin liittyvää paperityötä.

Pakkopalautusten toteutuminen vaatisi käytännön ratkaisun eikä pelkkää sopimusta.

Virallisesti Irakilla ja Euroopan unionilla on kumppanuussopimus, jonka pohjalta pitäisi periaatteessa voida jo tehdä pakkopalautuksia myös Suomesta Irakiin. Ruotsilla ja Irakilla on kahdenvälinen sopimus palautuksista, mutta Ruotsi painii silti saman ongelman kanssa kuin Suomi ja muut maat.

Turvapaikanhakijoita Evitskogin vastaanottokeskuksen edessä Kirkkonummella lokakuussa 2015.

Haavisto ei näe tarvetta kahdenväliselle sopimukselle.

”EU:n ja Irakin yhteistyösopimuksessa on kaikki elementit palautusten toteuttamiselle. Kysymys on Irakin valmiudesta ja halusta sitä toteuttaa. Teimme erittäin vahvan vetoomuksen sen puolesta, että pääsisimme normaaliin tilanteeseen.”

Yksi Haaviston Irakin-matkan tarkoituksista oli vihkiä käyttöön Suomen suurlähetystö pääkaupunki Bagdadissa. Suurlähetystö avattiin viime syksynä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991.

”Myös lähetystön avulla toivomme, että palautusasia menee sujuvammin eteenpäin.”

Lue lisää: ”Vältä kaikkea matkustamista”, neuvoo ulkoministeriö suomalaisia ja lähettää Irakiin suurlähettilään ensi kerran vuosikymmeniin

Kaksipäiväisen vierailun pääsyy oli muodostaa suhteet Irakin alkuvuodesta aloittaneeseen hallitukseen. Ulkoministeri Husseinin lisäksi Haavisto tapasi pääministeri Mustafa al-Kadhimin, presidentti Barham Salihin ja parlamentin puhemies Mohamed al-Halbousin.

Keskusteluissa nousivat esiin Isisin-vastainen taistelu, taloudellinen yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa, Erbilin suomalaiset kriisinhallintajoukot ja alueellinen turvallisuus.

”Irakin uusi hallitus etsii sovittelevampaa äänensävyä Iranin kanssa ja toivoo, että suhteet normalisoituisivat.”

Haavisto kävi myös Erbilissä suomalaisen kriisinhallintajoukon tukikohdassa. Suomi on osallistunut terroristijärjestö Isisin vastaiseen kansainväliseen koalitioon vuodesta 2015. Erbilissä Haavisto tapasi myös Kurdistanin alueen johtajia.

”Osallistuminen operaatioon on otettu tavattoman hyvin vastaan Irakissa. Sen puolesta vetosivat kaikki”, Haavisto kertoo.

Joukkojen tilanne oli jonkin aikaa epäselvä sen jälkeen, kun Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja Qassim Suleimani kuoli Yhdysvaltojen tekemässä lennokki-iskussa tammikuun alussa. Isku johti maat lähes konfliktin partaalle.

Tuolloin Irakin parlamentti vaati hallitusta karkottamaan Yhdysvaltojen johtamat ulkomaiset joukot. Nyt tilanne vaikuttaa rauhoittuneen.

”Selvitimme, että mikä näkemys Irakin johdolla on asiasta. He vetosivat, että joukot voisivat jatkaa.”

Suomalaiset ovat Erbilissä kouluttaneet Irakin asevoimien sotilaita ja peshmerga-joukkoja eli kurditaistelijoita.

Vuodesta 2014 alkaen Suomi on käyttänyt ainakin 180 miljoonaa euroa Irakin jälleenrakennukseen, humanitaariseen apuun, Isisin-vastaiseen taisteluun ja muihin aputoimiin vesihuollosta miinanraivaukseen.

Seuraavaksi toiveena on mahdollistaa jälleen suomalaisten yritysten toiminta maassa. Haaviston mukaan suomalaisilla on hyvä maine, sillä ennen pitkäaikaista kriisiä suomalaiset olivat mukana rakennusprojekteissa Irakissa.

”Tässä mielessä perspektiivi suhteiden parantamiselle on hyvä.”

Oikaisu 24.7. klo 18.00: Qassim Suleimani oli Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja, ei Irakin, kuten artikkelissa virheellisesti kirjoitettiin.

”Vältä kaikkea matkustamista”, neuvoo ulkoministeriö suomalaisia ja lähettää Irakiin suurlähettilään ensi kerran vuosikymmeniin

Irak|Ulkoministeri Haavisto vieraili Irakissa ja vihki suur­lähetystön käyttöön

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat