Suurlähettiläs Jukka Valtasaari kuljetti usein Mauno Koiviston kirjeitä presidentti Bushille – Hän sanoo 21 vuotensa Yhdysvalloissa olleen ”mahtavaa” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|80-vuotias

Suurlähettiläs Jukka Valtasaari kuljetti usein Mauno Koiviston kirjeitä presidentti Bushille – Hän sanoo 21 vuotensa Yhdysvalloissa olleen ”mahtavaa”

Tätä nykyä Jukka Valtasaari silmäilee huolestuneesti rapakon taakse. ”Huono ennustettavuus, huono tilanne.”

”Kekkonen oli auktoriteetti, Koivisto ääneen fundeeraaja, Ahtisaari keskusteli ja omaksui pian, ja Halonen oli impulsiivinen stadin friidu”, Jukka Valtasaari luonnehtii presidenttejään.

Julkaistu: 1.8. 2:00, Päivitetty 1.8. 16:30

Suurlähettiläs Jukka Valtasaaresta sukeutui ajan oloon suomalaisen diplomatian Mr. America. Neljästä vuosikymmenestään ulkoministeriössä hän toimi peräti 21 vuotta Yhdysvalloissa, ensin kaksi jaksoa YK:ssa New Yorkissa ja sitten kahteen kertaan suurlähettiläänä Wa-shingtonissa.

Yhdysvalloissa työskentely oli hänestä haastavaa ja palkitsevaa.

”Mahtavaahan se oli”, Valtasaari sanoo innostusta äänessään.

”Työtavat ovat siellä intensiivisempiä kuin Euroopassa, eivätkä runsaat sosiaaliset kanssakäymiset ole mitään kevyttä lasinkilistelyä vaan aktiivista työtä agendamme läpiviemiseksi.”

Valtasaari loi yhteyksiä ja edusti tarmolla, ja useimmiten yhdessä Etel-vaimonsa kanssa.

Valtasaaren mukaan henkilösuhteet ratkaisevat paljon. Pitää valita kohderyhmät tarkoin ja tuntea Washingtonin virkamieskuntaa, valmistautua pikatapaamisiinkin hyvin.

”Viidellä minuutilla oikean avainhenkilön seurassa voit edistää asioita paremmin kuin viidellä kirjelmällä – mutta silloin on oltava ytimekäs”, Valtasaari sanoo.

”Vuorokautinen työaikani oli niin liukuva, että diplomaattiset raportit Helsinkiin ehdin kirjoittaa vain aamulla kello viiden ja kahdeksan välillä”, hän lisää.

Valtasaari ei ollut mitenkään väkisin tähdännyt diplomaatiksi. Helsingin Kruununhaassa varttunut nuorimies opiskeli kansantaloustiedettä menestyksellä, toimipa laitoksen assistenttinakin muutaman vuoden. Mutta lopulta diplomaatin ura ohitti tutkijan uran.

”Olin lukiolaisena ollut kolmesti kesätöissä Euroopassa – Saksassa, Ruotsissa ja Ranskassa – ja silloin alkoi itää ajatus, että täytyisi kyllä päästä ulkomaille töihin. Ja kuusikymmentäluvullahan se tarkoitti likimain samaa kuin hakeutuminen ulkoministeriöön”, hän valottaa.

Tiukimman oppinsa hän sai Ritarikadun vanhemmilta kollegoilta, kuten Max Jakobsonilta, Keijo Korhoselta, Ilkka Pastiselta ja Risto Hyväriseltä. Ulkoministeriö oli vielä pienehkö virasto ja lähiohjaus kävi päinsä.

1980–90-luvun Washingtonin-lähettiläänä Valtasaari todisti historian suurta käännettä. Itä-Eurooppa vapautui ja kohta ­punalippu laskettiin alas Kremlissä.

Miltä kylmän sodan loppu näytti USA:n ytimestä käsin?

”Sen seuraaminen oli valtavan fasineeraavaa. Gorbatšovia Washington tuki, mutta ongelma oli se, ettei Bushin regiimissä edes uskottu perestroikaan. Neuvostoliiton kaatumista Washingtonin eliitti ei liioin osannut aavistaa.”

Suurlähettilään tehtäviin kuului tuolloin myös toimittaa presidentti Koiviston kirjeet presidentti Bushille.

”Sain itsekin aina lukea ne ennen viemistä Valkoiseen Taloon, mutta Bushin vastauskirjeitä en tuoreeltaan nähnyt”, Valtasaari kertoo.

”Koivisto painotti, että vie kirjeet omakätisesti Bushin turvallisuusneuvonantajalle kenraali Brent Scowcroftille, etteivät sitten jää sinne jonnekin pöydille ajelehtimaan. Mauno harrasti tätä omaa huumoriaan”, hän muistelee.

Tätä nykyä Jukka Valtasaari silmäilee huolestuneesti rapakon taakse.

”Huono ennustettavuus, huono tilanne. Nykykonstellaatio nakertaa totta kai suurvallan asemaa, mutta kuitenkin enemmän presidentti Trumpin kuin hallinnon osalta.”

Amerikan-tuntija mietiskelee, miten helposti republikaanipuolue neljä vuotta sitten putosi Trumpin syliin. Oli monia pohjatekijöitä, jotka olivat alun perin kypsyttämässä sosiaalista ja taloudellista murrosta, työväenluokan ja valkoisen alemman keskiluokan vajoamista.

”Se loi psykologian, joka ruokki ja mahdollisti Trumpin rakettimaisen nousun”, Valtasaari sanoo.

”Uskon, ettei samanlainen pyrähdys enää tänä syksynä uusiudu.”

Asia ratkennee 94 päivän kuluttua.

Jukka Valtasaari

Syntyi 1940 Kuopiossa.

Ylioppilas 1958, Helsingin Ressu. Valtiotieteen kandidaatti 1962 ja lisensiaatti 1965, Helsingin yliopisto. Harvardin yliopiston International Fellow 1976–77. Woodrow Wilson Centerin Public Policy Fellow 2006.

Kansantaloustieteen assistentti 1963–66, Helsingin yliopisto.

Ulkoministeriöön 1966. Suomen YK-edustustossa Genevessä 1968–71 ja New Yorkissa 1971–74 ja 1977–83, suurlähettiläänä Washingtonissa 1988–96 ja 2001–05, ja UM:n valtiosihteeri 1996–2001.

Taconic Capital advisers, Senior Advisor, 2007–09.

Julkaissut neljä teosta, ja ulko- ja kauppapoliittisia kirjoituksia.

Asuu Helsingissä, naimisissa, kolme lasta ja neljä lastenlasta.

Täyttää lauantaina 1. elokuuta 80 vuotta. Juhlii perhepiirissä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat