Aseelliset ryhmittymät ovat asettaneet omia korona­rajoituksiaan ja valvovat niitä julmasti Latinalaisen Amerikan maissa – ”Meidän on pakko tappaa säästääksemme henkiä” - Ulkomaat | HS.fi
Ulkomaat|Koronavirus

Aseelliset ryhmittymät ovat asettaneet omia korona­rajoituksiaan ja valvovat niitä julmasti Latinalaisen Amerikan maissa – ”Meidän on pakko tappaa säästääksemme henkiä”

Kolumbiassa ainakin yhdeksän ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut, kun aseelliset ryhmät ovat ryhtyneet valvomaan koronarajoituksia.

ELN-sissiryhmän jäseniä antautui ja luopui aseistaan vuonna 2013. Kuvassa heitä valvotaan Kolumbian armeijan tukikohdassa.

Julkaistu: 2.8. 16:16

Kolumbiassa aseelliset ryhmittymät ovat tappaneet ja haavoittaneet useita ihmisiä, jotka ovat rikkoneet ryhmien itseasettamia rajoituksia kuten ulkonaliikkumiskieltoa. Asiasta kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Ryhmät ovat ilmoittaneet omista säännöistään paikallisille asukkaille ainakin yhdessätoista osavaltiossa 32:sta. Ne ovat halunneet estää koronaviruksen leviämistä asettamalla tiukempia rajoituksia kuin Kolumbian hallitus.

Joillain alueilla ryhmät eivät esimerkiksi päästä sairaita lähtemään terveyskeskukseen ulkonaliikkumiskiellon aikana, vaikka maan hallitus sallii kotoa poistumisen välttämättömistä syistä. Lisäksi köyhillä alueilla on ollut vaikeuksia saada ruokaa sekä hallituksen että rikollisryhmien rajoitusten takia.

Noudattamista valvotaan Human Rights Watchin mukaan julmasti: Siviilejä on uhkailtu väkivallalla, heidän kimppuunsa on hyökätty ja heitä on tapettu ampumalla.

Järjestö on saanut vahvistettua ainakin yhdeksän ihmisen kuolemat kolmessa osavaltiossa. Kahdeksan heistä oli siviilejä, jotka eivät noudattaneet rajoituksia. Yksi tapetuista oli yhteisön johtaja, joka vastusti ryhmien laittomia keinoja.

Osa hyökkäyksistä on kohdistunut Venezuelasta tulleisiin siirtolaisiin, joita aseelliset ryhmät syyttävät taudin levittämisestä Kolumbiaan.

Säännöistä on ilmoitettu muun muassa lentolehtisillä tai Whatsapp-viesteillä. Rajoituksia on ollut laajasti: ulkonaliikkumiskieltoja, karanteeneja, liikkumisen rajoituksia ihmisille, autoille ja veneille sekä rajoituksia kauppojen aukioloaikoihin.

Human Rights Watch on saanut tietoja haastattelemalla alueiden johtajia, poliiseja, syyttäjiä ja humanitaaristen järjestöjen työntekijöitä sekä tutkinut lentolehtisiä.

Kolumbialaiset sotilaat seisovat bussin luona, johon kansallisen vapautusarmeija ELN:n joukot hyökkäsivät vuonna 2016.

Järjestön mukaan rikollisryhmien toiminta on seurausta siitä, ettei Kolumbian hallinto ole pystynyt luomaan valtion toimijoiden uskottavaa läsnäoloa syrjäisille seuduille. Tämän takia ryhmät voivat toimia alueilla mielivaltaisesti.

Rajoituksia keksineitä ryhmittymiä ovat muun muassa vasemmistolaiset entisen FARC-sissiliikkeen lakkauttamisen jälkeen muodostuneet uudet ryhmät ja kansallinen vapautusarmeija ELN sekä äärioikeistolainen sissiliike AUC.

Esimerkiksi ELN:n julkaisemassa lentolehtisessä todetaan, että heidän ”on pakko tappaa ihmisiä säästääkseen henkiä”, koska väestö ei ole totellut sääntöjä riittävästi.

Kolumbiassa on ollut pian lähes 300 000 vahvistettua tartuntaa ja liki 10 000 kuolintapausta. Maassa on ollut maaliskuusta lähtien tiukat rajoitukset ja yhteiskunta on yhä hyvin suljettu.

Myös muissa Latinalaisen Amerikan maissa erilaiset jengit ja aseelliset ryhmät ovat ryhtyneet rajoitustoimiin monin tavoin, kertoo Time-lehti. Esimerkiksi Meksikossa huumekartellit ovat jakaneet ruokalaatikoita talousvaikeuksista kärsiville ihmisille. Brasilian Rio de Janeirossa rikollisjengit ovat asettaneet faveloita eli slummeja karanteeniin ja uhanneet asukkaita väkivallalla.

Lehden haastattelema Kolumbia-asiantuntija Juan Pappier Human Rights Watch -järjestöstä kertoo, että ryhmät voivat pyrkiä toimilla parantamaan mainettaan ja oikeuttamaan valtaansa paikallisten yhteisöjen keskuudessa. Lisäksi ryhmät pelkäävät pandemian vaikuttavan pitkällä aikavälillä pahasti niiden bisnestoimintaan kuten huume- ja ihmiskauppaan, minkä takia ne haluavat estää viruksen leviämisen.

Pappier varoittaa, että pandemian aiheuttama köyhyys kasvattaa sellaisten ihmisten määrää, jotka on helppo rekrytoida laittomaan toimintaan.

”Sellaisessa ympäristössä nämä ryhmät menestyvät parhaiten.”

Pahimmillaan ryhmät voivat koronavirustilanteen varjolla ottaa yhteisöjä otteeseensa pysyvästi.

Latinalaisen Amerikan maat ovat tällä hetkellä pandemian pahinta aluetta. Eniten tartuntoja on ollut Brasiliassa, Kolumbiassa ja Meksikossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Ulkomaat