EU-komission johtaja nosti suurpuheessaan esille rasismin, ilmaston ja Venäjän – Dublin-käytäntö uusiksi, Euroopan minimipalkassa huomioidaan Suomen malli - Ulkomaat | HS.fi

EU-komission johtaja nosti suurpuheessaan esille rasismin, ilmaston ja Venäjän – Dublin-käytäntö uusiksi, Euroopan minimipalkassa huomioidaan Suomen malli

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona ensimmäisen suuren puheensa Euroopan unionin tulevaisuudesta. Puheen alussa kiitettiin koronaviruspandemiassa työskennelleitä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui keskiviikkona Euroopan parlamentissa.­

16.9. 9:55 | Päivitetty 16.9. 17:23

Bryssel

Saksalainen Ursula von der Leyen on johtanut Euroopan komissiota vajaan vuoden, ja keskiviikkona hän piti ensimmäisen suurpuheensa Euroopan parlamentissa. Puheen tärkeimmät teemat olivat ilmasto ja digitalisaatio, joita von der Leyen on pitänyt esillä koko kautensa ajan.

Von der Leyen aloitti puheensa Euroopan parlamentissa kiittämällä koronaviruspandemiassa työskennelleitä hoitajia ja terveydenhuoltohenkilökuntaa.

”Terveyshenkilökunta on tehnyt ihmeitä”, sanoi itsekin lääkärikoulutuksen saanut von der Leyen.

Von der Leyen huomioi kritiikin, jonka mukaan Euroopan unioni jätti jäsenmaaat ja erityisesti Italian yksin koronaviruspandemian aluksi. Hän muistutti, että lopulta ”Eurooppa on tehnyt enemmän yhdessä kuin koskaan”.

Von der Leyenin mukaan EU:n toimien jälkeen tavara saatiin kulkemaan Euroopassa vihreitä kaistoja pitkin rajojen sulkemisesta huolimatta. Tuhansia EU-kansalaisia kotiutettiin EU:n tukemilla lennoilla maailmalta, ja oma suojavarustetuotanto saatiin pystyyn.

”Romanialaiset lääkärit lähtivät hoitamaan italialaisia potilaita”, von der Leyen kuvasi.

Hän painotti Euroopan johtavaa asemaa esimerkiksi kansainvälisessä rokoteyhteistyössä. Von der Leyenin mukaan rokotenationalismi ei ole suvaittavaa.

”On varmistettava, että koko maailman väestöllä on mahdollisuus rokotteisiin, eikä vain niillä, joilla on varaa.”

Ilmastosta von der Leyen linjasi odotetusti komission päästötavoitteen vuodeksi 2030. Nykyinen päästöraja, 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, on monen jäsenmaan mukaan liian matala. Von der Leyen ehdotti rajaksi ainakin 55:ä prosenttia.

Von der Leyen sanoi, että 30 prosenttia 750 miljardin euron elpymispaketista olisi ”vihreitä joukkovelkakirjoja”, ja nosti esille myös rakennusten ja rakentamisen vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä puuraaka-aineen. Hänen mukaansa komissio keskittyy erityisesti korjausrakentamisen ilmastovaikutuksiin.

Von der Leyen ehdotti myös, että Euroopalle olisi luotava uusi, eurooppalainen rakennustyyli, ”Euroopan bauhaus”, jota arkkitehdit, tutkijat ja insinöörit voisivat suunnitella yhdessä.

Suomalaiset europarlamentaarikot kokivat, että puupainotus oli erityisesti Suomelle tärkeä viesti.

”Tämä oli suomalaisittain ja eurooppalaisittain tärkeä huomio, ettei meidän metsiämme nähdä vain hiilivarastona”, kommentoi sosiaalidemokaattien europarlamentaarikko Eero Heinäluoma tiedotustilaisuudessa puheen jälkeen.

Von der Leyen otti puheessaan esille myös Suomea kiinnostavan minimipalkka-aloitteen. Hän on kertonut jo aiemmin, että komissio tavoittelee minimipalkkaa. Suomi ei ole kannattanut yhtenäistä eurooppalaista vähimmäispalkkaa, sillä Suomessa palkkatasosta sovitaan työmarkkinaneuvotteluissa.

Von der Leyen painotti, että ”palkkojen tallaamisen on loputtava”. Hän painotti, että keinoja ovat työmarkkinaneuvottelu ja direktiivillä säädetty vähimmäistaso.

”Olen neuvottelumallin kannattaja. Olemme nähneet jäsenmaissa, miten hyvin neuvoteltu palkkataso turvaa työpaikkoja ja tuo reiluutta.”

Von der Leyen myös näpäytti jäsenmaita ja arvosteli EU:n päätöksentekoa.

”Jäsenmaat sanovat, että Euroopan unioni on liian hidas. Sanon teille, siirtykää sitten määräenemmistöpäätöksiin ihmisoikeuskysymyksissä ja pakotteiden toteuttamisessa.”

Von der Leyen painotti, että EU on ”valkovenäläisen kansan puolella”, ja tukee heidän vapauttaan. Valko-Venäjän hallituksen toimia von der Leyen luonnehti ”häpeällisiksi”.

Von der Leyen otti esille myös Suomea kiinnostavan kysymyksen Venäjästä. Hän osoitti viestinsä niille, ”jotka haluavat Venäjän kanssa läheisiä välejä”.

Aleksei Navalnyin myrkyttäminen hermomyrkyllä ei ole yksittäistapaus, von der Leyen sanoi.

”Kaava ei muutu, eikä mikään kaasuputki tule sitä muuttamaan”, von der Leyen sanoi ja viittasi meneillään olevaan keskusteluun Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen keskeyttämisestä osana mahdollisia Venäjän-vastaisia pakotteita.

Osa suomalaismepeistä piti ulkopoliittisia linjauksia rohkeina, ja osa taas oli niihin tyytymättömiä. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari olisi halunnut tiukempaa linjaa suhteessa Kiinaan, joka hänen mukaansa uhkaa eurooppalaista elämäntapaa.

”EU pelkää kritisoida Kiinaa, jolla on paljon poliittista valtaa.”

Vihreiden Heidi Hautala toi esiin huomion, että von der Leyenin mainitsemat uiguurit nostettiin ensi kertaa näin korkealla tasolla esiin.

”EU odottaa nyt, että Kiina oikeasti vastaa joihinkin sen odotuksiin kuten Pariisin ilmastosopimuksen noudattamiseen ja ylikapasiteetin purkuun”, Hautala sanoi.

Lähes tunnin kestäneessä puheessa von der Leyen toi esiin hengästyttävän määrän teemoja, joista erityistä painoarvoa saivat hänen huomionsa rasismista. Vihapuhetta pitää torjua lainsäädännöllä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet pitää tunnustaa esimerkiksi vanhempina, von der Leyen sanoi.

”Jos olet vanhempi yhdessä maassa, olet myös sitä toisessa.”

Puheen jälkeen von der Leyen otti vielä esille äärioikeiston, ja onnistui suututtamaan Vaihtoehto Saksalle -puolueen parlamentaarikko Jörg Meuthenin.

”Tekeekö tämä teidät vihaiseksi? Se on demokratiaa, te saarnaatte vihaa ja me rakennamme ratkaisuja”, von der Leyen kuittasi.

Von der Leyen on luvannut tuoda uuden esityksen maahanmuuttopolitiikan ratkaisemiseksi ensi viikolla. Loppupuheenvuorossaan hän kertoi, että komissio aikoo ehdottaa Dublin-käytännön lakkauttamista ja ehdottaa uutta eurooppalaista järjestelmää. Dublin-käytännön mukaan turvapaikanhakija lähetetään takaisin siihen maahan, johon hänet on rekisteröity ensimmäiseksi. Tämä on kuormittanut ensimmäisiä vastaanottomaita.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen piti von der Leyenin puhetta toivoa antavana. Hän nosti erityisesti esille terveysyhteistyön.

”EU:n toimivaltaa tällä toimialalla pitäisi vahvistaa”, Pietikäinen sanoi.

Keskustan Elsi Katainen harmitteli, ettei von der Leyen nostanut esille maataloutta ja ruoantuotantoa.

”Korona-aikana on noussut erityisesti esille se, kuinka tärkeässä roolissa ne ovat huoltovarmuuden näkökulmasta.”

Kataisen mukaan von der Leyenin puhe näytti, että hän on ottanut paikkansa luottamusta herättävänä EU-johtajana.

”Hän on uskottavuutensa ansainnut.”

Von der Leyenin koko puhe löytyy täältä.

Lue myös: Tällainen on ollut Ursula von der Leyenin ensimmäinen vuosi Euroopan johdossa

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.­

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat