Ety-järjestön tutkijaryhmä selvittää Valko-Venäjän vaalien väärin­käytöksiä, myös Suomi mukana - Ulkomaat | HS.fi

Ety-järjestön tutkijaryhmä selvittää Valko-Venäjän vaalien väärin­käytöksiä, myös Suomi mukana

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan ihmisoikeusloukkauksien selvittäminen on tärkeintä.

Mielenosoittaja seisoi mellakkapoliisin rivistön edessä poliisiväkivaltaa vastustaneen mielenosoituksen aikana Minskissä viime sunnuntaina.­

17.9. 21:40

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj asettaa riippumattoman tutkijaryhmän selvittämään Valko-Venäjän vaalien laillisuutta ja tapahtumia sekä ennen että jälkeen vaalien. Ryhmän asettajiksi ilmoittautui 17 jäsenmaata, mukaan lukien Suomi, Norja, Tanska ja Baltian maat.

Ety-järjestöllä on 57 jäsenmaata, joten aloitteen ulkopuolelle jäi 40 valtiota, esimerkiksi Ruotsi ja Saksa. Pieni ryhmän asettajien joukko ei kuitenkaan merkitse kaikkien ulkopuolelle jääneiden olevan itse asiasta toista mieltä.

Aloitteen tekijät käyttävät nimittäin hyväkseen niin kutsuttua Moskova-mekanismia. Se perustettiin 1991 siltä varalta, että jonkin Etyjin jäsenmaan epäillään loukanneen ihmisoikeuksia. Selvityksen tekemiseen riittää yhdeksän jäsenmaan kannatus.

Viimeksi Moskova-mekanismia käytettiin 2018, kun Etyjin jäsenmaat halusivat selvyyttä Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan homoseksuaaleihin kohdistuneista vainoista.

Ryhmän asettaneilla mailla ei ollut epäilyksiä, etteikö Valko-Venäjä olisi kansalaistensa oikeuksia rikkonut.

”Ryhmän tehtävä on panna Valko-Venäjän viranomaiset vastuuseen siitä, että he ovat loukanneet törkeästi kansalaistensa oikeutta vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin”, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod määritteli tiedotteessaan uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Etyjin jäsenmaana Valko-Venäällä on velvollisuus noudattaa järjestön ihmisoikeusperiaatteita ja Suomi pitää Valko-Venäjältä raportoitujen ihmisoikeusloukkauksien selvittämistä tärkeimpänä”, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi ministeriön julkaisemassa lausunnossa. ”Raportin perusteella voimme keskustella ihmisoikeustilanteesta Valko-Venäjän kanssa, erityisesti väkivallasta presidentinvaalien jälkeen.”

Valko-Venäjää vuodesta 1994 hallinnut presidentti Aljaksandr Lukašenka valittiin jälleen uudelle kaudelle presidentinvaaleissa elokuun alussa. Opposition ja tarkkailijoiden mukaan virallinen vaalitulos oli törkeä väärennös. Vaaleja seuranneiden protestien aikana tuhansia mielenosoittajia on pidätetty mielivaltaisesti ja raportit poliisiväkivallasta ovat olleet jatkuvia.

Etyn tutkijaryhmän jäsenillä ei uskota olevan pääsyä Valko-Venäjälle, sillä presidentti Lukašenka ei päästänyt edes Etyn tarkkailijoita seuraamaan presidentinvaaleja. Valko-Venäjä ja Venäjä ovat Ety-järjestön jäseniä.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat