Korkeimman oikeuden liberaali tuomari Ruth Bader Ginsburg on kuollut, Trump saa mahdollisuuden vahvistaa konservatiivien valtaa tuomioistuimessa - Ulkomaat | HS.fi

Korkeimman oikeuden liberaali tuomari Ruth Bader Ginsburg on kuollut, Trump saa mahdollisuuden vahvistaa konservatiivien valtaa tuomioistuimessa

Ginsburgin kuolema järisyttää Yhdysvaltain politiikkaa alle kaksi kuukautta ennen presidentinvaaleja.

Ruth Bader Ginsburg kuoli 87-vuotiaana 18. syyskuuta 2020. Kuva on vuodelta 2017.­

19.9. 4:20 | Päivitetty 19.9. 6:27

Findlay

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg on kuollut 87-vuotiaana. Vuonna 1993 korkeimpaan oikeuteen nimitetty Ginsburg oli yksi oikeuden liberaaleista tuomareista. Hänen kuolinsyykseen kerrottiin haimasyöpä.

”Kansakuntamme on menettänyt historiallisesti merkittävän juristin”, korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts sanoi lausunnossaan.

Ginsburgin kuolema tuo presidentti Donald Trumpille mahdollisuuden nimittää korkeimpaan oikeuteen uusi konservatiivinen tuomari. Toteutuessaan nimitys olisi Trumpin presidenttikauden kolmas.

Se heilauttaisi oikeuden tasapainoa entistä oikeammalle. Ennen Ginsburgin poismenoa konservatiiveilla oli oikeudessa viisi jäsentä ja liberaaleilla neljä. Jos Trump saa nimityksensä läpi, tasapainoksi tulee 6–3. Tuomarinimitykset ovat elinikäisiä.

Trump esitti surunvalittelut lausunnossaan, muttei kommentoinut nimityskysymystä. Hänen mukaansa koko kansakunta suree Ginsburgia, joka oli ”tunnettu loistavasta mielestään ja vahvasta toisinajattelustaan korkeimmassa oikeudessa”.

Ginsburgin kuolema tapahtui dramaattisella hetkellä. Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on vain 45 päivää aikaa.

”Äänestäjien pitäisi valita uusi presidentti, jonka pitäisi valita Ginsburgin seuraaja”, demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden sanoi lausunnossaan varhain lauantaina Suomen aikaa.

Korkeimmalla oikeudella on valtava vaikutus Yhdysvaltain politiikassa ja yhteiskunnassa. Se on päätöksillään vaikuttanut esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksiin, uskonnon vapauteen ja presidentin valtaoikeuksiin. Oikeuden vuonna 1973 tekemä päätös laillistaa abortti on yhä maan politiikan merkittävimpiä jakolinjoja.

Presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenet, mutta senaatin pitää vahvistaa nimitys. Senaatissa valtaa pitää Trumpin puolue republikaanit.

Ginsburgin korvaajan nimityksestä on luvassa raju poliittinen taistelu. Heti kuolinuutisen jälkeen senaatin vähemmistöjohtaja demokraatti Chuck Schumer vaati Twitterissä, ettei Ginsburgin paikkaa tulisi täyttää ennen kuin maalle on valittu uusi presidentti.

Vuonna 2016 senaatin enemmistöjohtaja republikaani Mitch McConnell kieltäytyi käsittelemästä presidentti Barack Obaman valitseman Merrick Garlandin nimitystä uudeksi tuomariksi. McConnell perusteli tätä sillä, että oli vaalivuosi ja kansaa piti kuulla ensin.

Heti Ginsburgin kuoleman jälkeen McConnell kuitenkin sanoi, että senaatti aikoo ottaa Trumpin nimityksen käsittelyyn, vaikka on jälleen vaalivuosi.

Radiokanava NPR:n mukaan Ginsburgin kiihkein toive kuolinvuoteellaan, ettei häntä korvattaisi ennen kuin vaalit on käyty ja presidentti astunut virkaan.

Nimitysprosessi kestää tavallisesti ainakin kaksi kuukautta. Kävi vaaleissa miten tahansa, Trumpin valtakausi jatkuu ainakin ensi tammikuuhun. Uusi senaatti aloittaa tammikuun alussa.

Ruth Bader Ginsburg oli kaikkien aikojen toinen korkeimpaan oikeuteen nimitetty nainen. Hän taisteli sekä omassa elämässään että oikeudessa sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta. Hän ei marssinut kaduilla naisasialiikkeen mukana vaan perusteli päättäväisesti ja sinnikkäästi yliopistoissa ja oikeussaleissa, miksi naisten syrjinnän tulisi olla laitonta.

Ginsburgilla oli merkittävä rooli siinä, että siitä myös tuli laitonta.

Viime vuosinaan Ginsburgista tuli liberaalin Amerikan kulttihahmo ja feministinen ikoni. Hänen nimellään myytiin lastenkirjoja, kuntoiluohjeita, t-paitoja ja tuoksukynttilöitä. Tuomarin mainetta kasvattivat dokumenttielokuva RBG ja näytelmäelokuva On the Basis of Sex, jotka molemmat tulivat Yhdysvalloissa ensi-iltaan vuonna 2018.

Lintumaisen hauraaseen mutta terävään vanhaan naiseen tarrauduttiin, kun Donald Trumpin presidenttikausi horjutti liberaalien amerikkalaisten kuvaa maailmasta.

Ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja Ginsburg kutsui Donald Trumpia haastattelussa teeskentelijäksi. Tämä synnytti kritiikkiä siitä, että tuomarin pitäisi pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella. Ginsburg kutsui lausuntoaan myöhemmin harkitsemattomaksi.

Kuolinuutisen jälkeen ihmiset kerääntyivät Ruth Bader Ginsburgia esittävän maalauksen eteen perjantaina New Yorkissa.­

Joan Ruth Bader syntyi maaliskuun 15. päivänä vuonna 1933 Brooklynissa New Yorkissa. Hän kasvoi työväenluokkaisessa juutalaisperheessä, jossa tyttäreltä edellytettiin sekä hyviä arvosanoja että hyviä käytöstapoja.

Ginsburgin äiti kuoli, kun tytär oli vielä lukiossa. Sieltä Ruth jatkoi Cornellin yliopistoon, jossa tapasi tulevan miehensä ja kollegansa Martin Ginsburgin. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1954. He saivat kaksi lasta. Tytär Jane syntyi 1954 ja poika James kymmenen vuotta myöhemmin.

Ginsburg jatkoi opintojaan ensin Harvardin ja myöhemmin Columbian yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Harvard oli hyväksynyt ensimmäiset naisopiskelijat oikeustieteelliseen vasta muutamaa vuotta aiemmin. Ginsburg oli yksi yhdeksästä naisesta yli 500 opiskelijan vuosikurssilla.

Martin Ginsburg tuki puolisonsa uraa aina tavalla, joka on harvinaista nykymiehillekin. Sen sijaan kodin ulkopuolella Ruth Bader Ginsburgin ammattitaito ja osaaminen kyseenalaistettiin.

Vaikka Ginsburg valmistui Columbiasta parhain arvosanoin, asianajotoimistot eivät palkanneet häntä. Hän oli nainen, äiti ja juutalainen eikä sellaisia ominaisuuksia oltu totuttu yhdistämään juristeihin.

Ginsburg haki valmistuttuaan töihin myös korkeimman oikeuden esittelijäksi, mutta Ginsburgin elämäkerran mukaan tuomari ei suostunut palkkaamaan naista. Ei vaikka hänelle vakuutettiin, ettei Ginsburg koskaan pukeutuisi housuihin.

Ginsburg päätyi opettajaksi ensin Rutgersin yliopistoon ja myöhemmin Columbiaan. Hän opetti määrätietoisesti sukupuolisyrjinnän lainsäädäntöä, vaikka miespuolinen kollega olikin tuominnut sen yhtä hyödylliseksi kuin polkupyörälainsäädännön.

Ginsburg ohitti ylenkatseen. Hän otti 1970-luvuilla hoitaakseen oikeusjuttuja ja haki strategisesti ennakkotapauksia, jotka mursivat syrjiviä rakenteita ja muuttivat lainsäädäntöä.

Korkeimpaan oikeuteen Ginsburgin nimitti demokraattipresidentti Bill Clinton. Silloin tuomaria pidettiin keskitien kulkijana, joka oli urallaan tullut hyvin toimeen myös konservatiivikollegoiden kanssa.

Ruth Bader Ginsburg toi lapsenlapsensa piirustuksen nimityskuulemiseensa senaatissa heinäkuussa 1993.­

Nimityskuulemisessaan vuonna 1993 Ginsburg vertasi sukupuoleen perustuvaa syrjintää rotusyrjintään.

”Rotusyrjintä ymmärrettiin pahaksi, vastenmieliseksi ja sietämättömäksi. Mutta kun puhuin sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, tuomarit ihmettelivät, että ’mistä oikein puhut, naisiahan kohdellaan niin paljon paremmin kuin miehiä’.”

Ginsburg jatkoi tasa-arvotyötä korkeimmassa oikeudessa. Politico-lehden mukaan hän kirjoitti esimerkiksi vuonna 1996 päätöksen, joka avasi Virginian sotilasinstituutin ovet naisille.

Ginsburg oli sairastanut syöpää pitkään. Liberaalit yhdysvaltalaiset olivat pidättäneet henkeään ja rukoilleet hänen selviävän siihen asti, kunnes maassa olisi jälleen demokraattipresidentti. Heidän toiveensa ei toteutunut.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat