Poliittinen taistelu Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ginsburgin seuraajasta alkoi heti – Trump: Päätös tulisi tehdä viipymättä - Ulkomaat | HS.fi

Poliittinen taistelu Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ginsburgin seuraajasta alkoi heti – Trump: Päätös tulisi tehdä viipymättä

Jos republikaanien rivit pysyvät koossa, demokraateilla ei ole keinoja estää Trumpin ehdokkaan valintaa korkeimman oikeuden tuomariksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja edesmennyt korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg.­

19.9. 12:32 | Päivitetty 19.9. 17:36

Yhdysvaltain jo ennestään kiihkeät presidentinvaalit saivat dramaattisen lisäkierteen, kun korkeimman oikeuden liberaali tuomari Ruth Bader Ginsburg kuoli perjantaina.

Suruaika on jäämässä lyhyeksi, koska repivä poliittinen taistelu Ginsburgin seuraajavalinnasta alkoi saman tien. Poliittisen myrskyn kesto on enintään kuukausia, mutta sen seuraukset voivat ulottua sukupolven päähän.

Korkeimmalla oikeudella on yhdysvaltalaisessa järjestelmässä paljon valtaa. Tuomareita on yhdeksän, ja heidän nimityksensä ovat elinikäisiä.

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden rakennus Washingtonissa.­

Ennen Ginsburgin kuolemaa konservatiiveilla oli oikeudessa viisi jäsentä ja liberaaleilla neljä. Jos presidentti Donald Trump saa nimityksensä läpi, voimasuhteiksi tulee 6–3.

Tuomaritilannetta spekuloidaan yhdysvaltalaisessa mediassa jo kiivaasti. Tämän artikkelin lähteinä ovat The New York Times, Los Angeles Times, Politico ja Fox News.

Mitä nyt sitten tapahtuu?

Perusasetelma on se, että mikäli republikaanien rivit pysyvät yhtenäisinä, he voivat valita korkeimpaan oikeuteen mieleisensä tuomarin. Demokraateilla ei ole mahdollisuuksia estää tai jarruttaa nimitystä.

Presidentti Trump kommentoi asiaa Twitter-tilillään lauantaina iltapäivällä Suomen aikaa twiitissä, jonka alkuun oli liitetty linkki republikaanipuolueen viralliselle Twitter-tilille. Trumpin kirjoituksen mukaan nimityspäätöksen kanssa ei tulisi viivytellä, koska heidät on asetettu nykyiseen valta-asemaansa, jotta he voisivat tehdä päätöksiä niiden ihmisten eteen, jotka ovat heidät valtaan äänestäneet.

”Kaikkein tärkeimpänä tällaisista päätöksistä on jo pitkään pidetty Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareiden valintaa. Meillä on velvollisuus tähän, ilman viivytyksiä!” presidentti twiittasi.

Aikataulut sanelee vaalikalenteri. Presidentin- ja kongressivaalit pidetään 3. marraskuuta. Kongressissa on kaksi kamaria, edustajainhuone ja senaatti. Näistä senaatti on tuomarinimityksessä avainasemassa.

Presidentti nimittää korkeimman oikeuden tuomarit, mutta senaatin yksinkertaisen enemmistön on vahvistettava nimitys.

Senaatissa on 100 jäsentä. Heistä 35 vaihtuu tai valitaan uudestaan marraskuun vaaleissa.

Tällä hetkellä republikaaneilla on senaatissa 53 edustajaa eli enemmistö.

Vaikka vaaleihin on vain 45 päivää, aikataulu ei ole republikaaneille esteenä. Korkeimman oikeuden tuomareiden nimitysprosessit ovat tosin kestäneet keskimäärin 70 päivää, mutta niitä on viety läpi paljon ripeämminkin.

Nopein nimitysprosessi on vuodelta 1975, jolloin tuomari Paul Stevens sai senaatin vahvistuksen vain 19 päivää sen jälkeen, kun presidentti Gerald Ford oli hänet nimittänyt.

Edes vaalipäivä ei ole republikaaneille ehdoton takaraja.

Yhdysvaltain senaatin enemmistöjohtaja, republikaaneja edustava Mitch McConnell.­

Vaikka Trump häviäisi presidentinvaalit ja republikaanit menettäisivät enemmistönsä senaatissa, republikaaneilla olisi ainakin periaatteessa vielä kaksi kuukautta aikaa tehdä mieleisensä tuomarivalinta. Poliittisesti tämä olisi äärimmäisen kiistanalaista, koska silloin sivuutettaisiin aivan avoimesti vaalivoittajien eli kansan enemmistön tahto.

Trumpin jatkokausi tai hänen vastaehdokkaansa Joe Bidenin ensimmäinen virkakausi alkaa 20. tammikuuta 2021.

Tuomarinimityksen kannalta kriittinen takaraja on kuitenkin aiemmin, mikäli republikaanit menettävät enemmistönsä senaatissa. Uusi senaatti aloittaa tehtävässään 3. tammikuuta.

Lakiteknisesti mikään ei siis estä Trumpia ja republikaanisenaattoreita saamasta korkeimpaan oikeuteen uutta konservatiivista tuomaria.

Poliittisesti nimitys on mutkikkaampi.

Demokraatit vetoavat siihen, että vaalit ovat niin lähellä. Toisin sanoen olisi ensin kuultava kansan ääntä ja tehtävä tuomarinimitys sen mukaisesti.

Tästä on ennakkotapaus vuodelta 2016. Tuolloin presidenttinä oli demokraatti Barack Obama, mutta senaatissa oli republikaanienemmistö. Republikaanit kieltäytyivät vahvistamasta Obaman tuomarinimitystä juuri vaalivuoteen vedoten.

Republikaanien viivytystaktiikka onnistui, ja Obaman seuraaja Trump pääsi nimittämään konservatiivi Neil Gorsuchin korkeimpaan oikeuteen.

Nyt republikaanien mieli on muuttunut. Senaatissa on sama republikaanijohtaja kuin vuonna 2016, Mitch McConnell, mutta nyt hän on ilmoittanut kiirehtivänsä tuomarinimityksen vahvistamista.

Demokraatit syyttävät McConnellia tekopyhyydestä ja takinkääntämisestä. McConnell perustelee mielenmuutosta sillä, että nyt – toisin kuin vuonna 2016 – presidentti ja senaatin enemmistö ovat samasta puolueesta.

Demokraattien ainoaksi toivoksi jää se, että vähintään neljä republikaanisenaattoria päättäisi livetä ruodusta vaalien läheisyyden takia. Mahdotonta se ei ole, mutta epätodennäköistä.

Seuraavan konkreettisen siirron tekee joka tapauksessa presidentti Trump. Häneltä odotetaan tuomarinimitystä lähiaikoina.

Korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat Trumpille myös vaalikampanjan kannalta tärkeitä. Ginsburgin seuraaja olisi Trumpille jo kolmas nimitys. Gorsuchin lisäksi hän on nimittänyt konservatiivi Brett Kavanaughin.

Trumpilla on jo lista mahdollisista ehdokkaista. Kärkiniminä pidetään Amy Coney Barrettia, Thomas M. Hardimania ja William H. Pryoria.

Amy Coney Barrett, Thomas M. Hardiman ja William H. Pryor Jr.­

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat