Öljymaa Norjaan syntyi ”vahingossa” sähköautoparatiisi ja nyt anteliaita etuuksia on pakko karsia - Ulkomaat | HS.fi

Öljymaa Norjaan syntyi ”vahingossa” sähköautoparatiisi ja nyt anteliaita etuuksia on pakko karsia

Sähköautojen suursuosio pakottaa Norjan karsimaan sähköautoilun etuisuuksia.

Harald Aasen osti keväällä Teslan. Psykologina toimiva Aasen kertoo, että autonhankinta perustui matematiikkaan.­

21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 6:35

Oslo

Norja on sähköautoilijan paratiisi, joka syntyi sivutuotteena, kun varsinainen tuote eli norjalainen sähköauto simahti lopullisesti Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 2011.

Öljymaa Norja oli aina haaveillut omasta autotuotannosta ja viimein, epäonnistuneiden yritysten jälkeen, Think-sähköauto näytti toteuttavan unelman 1990-luvun alkupuolella.

Valtiovallan ja kuningashuoneen kannustuksella suosikkimenopeliä varten luotiin toinen toistaan houkuttelevampia etuisuuksia. Sähköautosta ei tarvinnut maksaa autoveroa, ei lisäarvonveroa, ei tietulleja, ei rekisteröintimaksua, ei vuosimaksua, ei lossimaksuja, ei pysäköintimaksuja. Lataus oli ilmaista, julkisen liikenteen kaistat avattiin sähköautoille.

Thinkin tarina oli kuitenkin tragikoominen: se ajautui konkurssista toiseen, riiasi Fordin kanssa, hylkäsi Teslan kosinnan ja lyyhistyi lopulta Valmet Automotiven syliin.

Norjalaiset tokenivat nopeasti takaiskusta – jos yhdessä lajissa ei pärjää, pitää vaihtaa toiseen. Autokauppiaat tajusivat, että vuonomaassa sähköautoilu oli houkuttelevaa. Verottomia Tesloja jonotettiin siksi kuin tarjousämpäreitä Suomessa, ja nyt Norjassa on autokantaan verrattuna eniten sähköautoja maailmassa.

Vuoden 2020 alkupuoliskolla Norjassa oli 260 692 täyssähköautoa, kun Suomen luku oli 6 432.

Hamarin kupeessa asuva Harald Aasen liittyi viime huhtikuussa sähköautoilijoiden joukkoon, kun taloon tuli kolmivuotias Tesla.

”Ajan kerran viikossa kahdeksi päiväksi Osloon, ja autohankinta perustui matematiikkaan”, psykologina toimiva Aasen sanoo.

”Sähköautolla edestakainen matka Hamarista Osloon pysäköinteineen ja tietulleineen maksaa sata kruunua (alle 10 euroa), kun julkisilla kulkuneuvoilla sama matka maksaisi 750 kruunua (noin 70 euroa). Bensiiniautolla kulut olisivat melkein 700 kruunua.”

”Maksoin käytetystä autostani 500 000 kruunua (noin 47 000 euroa). Yhtä hyvästä dieselautosta olisi pitänyt maksaa 700 000 kruunua”, Aasen sanoo.

Aasen olisi Oslon kaupunkiliikenteessä tyytynyt pienimpäänkin autoon, mutta 130 kilometrin yksisuuntainen matka edellytti pidemmän latausvälin auton.

”Ajo-ominaisuuksiltaan tämä on ihanteellinen.”

Harald Aasenin mielestä auto on ajo-ominaisuuksiltaan ihanteellinen.­

Norjalaisen ajatustavan mukaan käyttäjät rahoittavat liikenneväylät, ja rahoja kerätään yli 300 tietullissa. Sähköautoilun suosiminen on tehnyt ison loven Norjan valtion verotuloihin, ja viime vuosina etuisuuksia on karsittu. Sähköautoilijat maksavat Oslossa pysäköintimaksuja, mutta saavat niistä 80 prosenttia alennusta.

Norjan liikenneministeriön asettama työryhmä suositti tällä viikolla julkaisemassaan raportissa, että sähköautoilta tulee poistaa kokonaan tietullietuisuudet.

”On hyvin todennäköistä, että tietullimaksut nousevat. Olen ottanut sen huomioon laskelmissani”, Aasen sanoo.

Bussikaistoilla suhaavat sähköautot ovat ajoittain tukkineet julkisen liikenteen ja aiheuttaneet mieliharmia. Bussikaistalle pääsee siksi nyt vain, jos kuljettajalla on kyydissään matkustaja. Niin sanotun Tesla-raivon kohteeksi Aasen ei vielä ole joutunut.

”Ehkä sekin päivä koittaa”, hän sanoo nauraen.

Norjan kuljetustalouden laitoksen (TØI) tutkija Paal Brevik Wangsness väitteli syyskuussa tohtoriksi sähköautopolitiikasta kansantaloudellisesta näkökulmasta. Hän arvioi, että siirtymä sähköautoihin edistää tehokkaasti ympäristötavoitteisiin yltämistä, mutta aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Norjan tavoitteena on, että kaikki uudet autot ovat päästöttömiä vuonna 2025.

Sähköautojen markkinaosuus on jo nyt suuri.

”Viime vuonna täyssähköautojen osuus uusien autojen myynnistä oli 42 prosenttia, ja vieläkin enemmän isoissa kaupungeissa”, Brevik Wangsness sanoo.

Sähköautojen osuus on nyt kymmenen prosenttia koko autokannasta. Se laskee päästöjä. Vuonna 2018 Norjan uusien autojen testatut hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 70 grammaa kilometriä kohden, kun EU:n keskiarvo on yli 120 grammaa.

Sähköautoja suosiva politiikka supistaa kuitenkin verotuloja.

Entä Think? Valmistus päättyi, mutta auto ei kadonnut aivan kokonaan. Thinkin entinen tekninen johtaja Øystein Asphjell ajaa päivittäin Thinkillään Gardermoenin lähistöltä toimistolleen Osloon.

”Olen hyvin tyytyväinen autoon, vaikka pakko myöntää, se vaatii aika paljon huolenpitoa”, Asphjell sanoo.

Hän arvioi, että Norjan teillä on yhä kolmisensataa Thinkiä liikenteessä. Asphjell muistelee kuitenkin ylpeänä yrityksen historiaa, vaikka joitakin asioita olisi voinut tehdä toisinkin.

Lupaavan alun jälkeen Think teki ensimmäisen konkurssinsa vuonna 1998, mutta kaikki kääntyi hyväksi, kun Ford osti norjalaisyhtiön vuonna 1999. Yhteistyö ei kuitenkaan ollut odotusten mukaista ja ero tuli 2003. Fordin kumppanina norjalaiset saivat itseluottamusta ja ”maagisen vetovoiman” alalla.

”Täällä tehtaallamme Aurskogissa ramppasi kaiken maailman sijoittajia, keksijöitä ja poppamiehiä. Yksi heistä oli melko tuntemattoman Tesla-yhtiön Martin Eberhard. En ollut kuullut miehestä, mutta hain hänet Gardermoenin kentältä”, Asphjell kertoo.

Eberhard oli hyvin innokas aloittamaan yhteistyön Thinkin kanssa.

”Meidän mielestämme luksussähköauto oli surkea idea, me satsasimme pieneen autoon. Tesla oli myös aloittelija, sillä oli vain prototyyppejä, meillä todellista valmistusta. Niin, jälkikäteen voi tietenkin miettiä, olimmeko oikeassa”, Asphjell nauraa.

Suomalaisten kanssa yhteistyötä ei emmitty.

”Rahat olivat taas lopussa vuonna 2009 ja yhtiö tarvitsi sijoittajia. Valmet Automotive tuli mukaan, koska se oli juuri menettänyt Porsche Boxterin sopimuksen. Edellytyksenä oli, että valmistus siirtyy Uuteenkaupunkiin.”

”Ongelmaksi muodostui se, että Think oli yhä raakile, Valmet ei ollut tottunut jatkuviin muutoksiin. Tuotanto ei ollut kannattavaa, tarina päättyi siihen.”

Oikaisu 20.9. klo 19.14: Think siirtyi Fordin omistukseen 1999, ei 2000.

Sähköautoilun etuisuudet Norjassa

Verovapaus uuden auton oston yhteydessä.

Ei rekisteröintimaksua käytetyn auton oston yhteydessä.

Pysäköintimaksuista vähintään 50 prosentin alennus.

Tietulleista vähintään 50 prosentin alennus.

Lossimaksuista vähintään 50 prosentin alennus.

Julkisen liikenteen kaistoilla paikallisia sääntöjä. Joillakin tieosuuksilla vaaditaan kuljettajan lisäksi matkustaja, joillakin tieosuuksilla kaistat vain julkiselle liikenteelle.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat