Kuolonuhrien määrä lasketaan jo kymmenissä Vuoristo-Karabahista leimahtaneissa Armenian ja Azerbaidžanin taisteluissa - Ulkomaat | HS.fi

Kuolonuhrien määrä lasketaan jo kymmenissä Vuoristo-Karabahista leimahtaneissa Armenian ja Azerbaidžanin taisteluissa

Armenian edustajat alkoivat kertoa maanantaina, että Turkki olisi lähettänyt Azerbaidžanin rinnalle pohjoissyyrialaisia kapinallistaistelijoita.

27.9. 9:36 | Päivitetty 28.9. 21:36

Armenia väittää Turkin lähettäneen Syyrian kapinallisia Etelä-Kaukasukselle taistelemaan Azerbaidžanin tukena kiistanalaisesta Vuoristo-Karabahin alueesta. Sunnuntaina leimahtaneiden taistelujen kuolonuhrien määrä lasketaan jo kymmenissä, vaikka tarkkaa kuolonuhrien määrää on mahdoton tietää.

YK:n turvallisuusneuvosto pitää tiistaina hätäkokouksen alueen tilanteen johdosta, kertovat uutistoimisto AFP:n diplomaattilähteet.

Syyrialaiskapinallisista kertoi Armenian Moskovan-suurlähettiläs, ja uutistoimisto Reuters kertoo myös tavanneensa ainakin kaksi syyrialaistaistelijaa. Suurlähettilään mukaan azereiden rinnalle olisi lähetetty noin 4 000 kapinallista, joita Turkki on tukenut Pohjois-Syyriassa. Azerbaidžan on kiistänyt syyrialaisten tulon.

Syyrialaisia tai ei, väite kuvaa asetelmia taisteluissa, jotka ovat alueella kovimmat sitten vuoden 2016. Kiistakapulana niissä on etnisesti armenialainen ja armenialaisseparatistien itsenäiseksi julistama Vuoristo-Karabah, joka sijaitsee maantieteellisesti Azerbaidžanin puolella ja jota Armenia puolustaa kuin omaansa.

Armenia saa vuosikymmeniä jatkuneessa vihanpidossa tukea Venäjältä, ja Turkki antaa tukea muslimienemmistöiselle Azerbaidžanille.

”On aika lopettaa lopettaa tämä kriisi, joka alkoi Vuoristo-Karabahin miehityksestä. Rauha koittaa, kunhan Armenia pikaisesti vetäytyy miehittämältään azereiden maalta”, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi maanantaina Reuters- ja AFP-uutistoimistojen mukaan.

Osapuolet syyttävät vuosikymmeniä vanhan vihoittelun eskaloitumisesta toisiaan, eikä edes Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedottaja halunnut maanantaina lähteä arvioimaan, mistä on kyse. Hänen mukaansa ensimmäinen tavoite on ”lopettaa vihollisuudet, ei setviä sitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä.”

Taisteluissa on kuollut maanantaihin mennessä ainakin 69 ihmistä, laskee AFP. Joukossa on sekä sotilaita että siviilejä puolin ja toisin, joskaan Azerbaidžan on kertonut pelkästään siviiliuhreista omalla puolellaan. Armenia ja Azerbaidžan ovat tulittaneet toistensa asemia raketein ja tykein.

Armenia julkaisi sunnuntaina videon taistelusta:

Armenian puolustusministeriö ilmoitti maanantaiaamuna, että taistelut jatkuivat yön ja kiihtyivät aamulla. Azerbaidžanin puolustusministeriön mukaan Armenian joukot tulittivat Terterin kaupunkia Azerbaidžanissa.

Sekä Vuoristo-Karabahissa että Azerbaidžanissa on otettu käyttöön sotatilalait, ja uhmakasta retoriikkaa viljellään.

”[Vuoristo]-Karabah kuuluu Azerbaidžaniin”, Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev julisti televisiossa sunnuntaina. Armenian pääministeri Nikol Pašinjan taas kehotti puolustamaan ”pyhää kotimaata”, uutistoimisto AFP kertoo.

Näin Armenian pääministeri ja Azerbaidžanin presidentti kommentoivat iskuja:

Ulkomaita alue kiinnostaa kokoaan enemmän muun muassa Kaspianmeren öljyn sekä öljy- ja kaasuputkien vuoksi.

Kantaa tilanteeseen on otettu laajasti aina YK:n pääsihteeri Antonio Guterresia kuin paavi Fransiscusta myöten, kertoo AFP.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantain-vastaisena yönä Suomen aikaa, että Yhdysvallat pyrkii katkaisemaan taistelut, ja demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden vaati aselepoa ja neuvotteluja. Kiina vaati Armenialta ja Azerbaidžanilta malttia.

Venäjä on vaatinut aselepoa ja myös Iran on tarjoutunut rauhanvälittäjäksi. Vladimir Putin puhui puhelimessa Armenian pääministerin kanssa, tiedotti Kreml uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ranskan ulkoministeriö kehotti molempia osapuolia lopettamaan levottomuudet, ja EU vaatii lopettamaan väkivallan välittömästi. Eurooppa-neuvoston johtaja Charles Michel komensi sunnuntaina viestipalvelu Twitterissä osapuolia välittömästi neuvottelupöytään.

Ranska, Yhdysvallat ja Venäjä johtavat Ety-järjestössä niin sanottua Minskin prosessia, jossa on pyritty löytämään ratkaisua Vuoristo-Karabahin kiistaan.

Etelä-Kaukasukselta alkoi tulla uutisia varhain sunnuntaina, kun uutistoimisto AFP kertoi Azerbaidžanin pommittavan Vuoristo-Karabahin aluetta. Pommitus kohdistui sekä sotilas- että siviilikohteisiin muun muassa alueen pääkaupungissa Stepanakertissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan asukkaita on paennut alueelta.

Yhdysvaltain lähetystö Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa julkaisi aikaisin sunnuntaina maassa oleskeleville Yhdysvaltain kansalaisille varoituksen. Se kannusti välttämään väkijoukkoja ja tarpeetonta liikkumista Abšeronin niemimaalta muualle Azerbaidžaniin. Pääkaupunki Baku sijaitsee itäisessä Azerbaidžanissa Abšeronin niemimaan itäisimmässä kärjessä.

Vuoristo-Karabah taas sijaitsee lounaisessa Azerbaidžanissa.

Armenian ja Azerbaidžanin rajalla vuosikymmeniä kestänyt rajakiista kiihtyi heinäkuussa, jolloin yhteenotoissa kuoli ainakin 17 ihmistä. Taistelut keskittyivät Tovuzin alueelle Azerbaidžanissa ja Tavushin alueelle Armeniassa. Kumpikin osapuoli syytti toista tilanteesta.

Lue lisää: Uudet yhteenotot murskasivat toiveet taistelujen loppumisesta Azerbaidžanin ja Armenian rajalla

Etnisesti armenialainen sotilas vartioi tiesulkua Martunin kylässä Vuoristo-Karabahissa huhtikuussa 2016.­

Vuoristo-Karabahin sota (1988–1994) syttyi, kun Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan kuuluneen Vuoristo-Karabahin armenialainen enemmistö äänesti liittymisestä Armeniaan. Ennen sotaa ja sen aikana vainoja ja etnisiä puhdistuksia tapahtui sekä Azerbaidžanissa että Armeniassa.

Sota laajeni, kun Armenia ryhtyi tukemaan Vuoristo-Karabahin armenialaisia. Alue liittyi Armeniaan, mutta yksikään valtio ei tunnustanut tilannetta.

Vuonna 2016 alueella syttyivät rajuimmat taistelut yli 20 vuoteen. Osapuolet syyttivät tuolloinkin väkivaltaisuuksien aloittamisesta toisiaan.

Panssarivaunu Talishin kylässä Vuoristo-Karabahissa huhtikuussa 2016.­

 

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat