Rikkoiko Trump verolakeja? The New York Timesin artikkeli ei sitä todistanut, mutta selvityksiä on käynnissä ja Trump voi joutua maksamaan takaisin 63 miljoonaa euroa korkoineen - Ulkomaat | HS.fi

Rikkoiko Trump verolakeja? The New York Timesin artikkeli ei sitä todistanut, mutta selvityksiä on käynnissä ja Trump voi joutua maksamaan takaisin 63 miljoonaa euroa korkoineen

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole maksanut monena vuotena lainkaan liittovaltion tuloveroa. Se herättää kysymyksen mahdollisesta laittomasta veronkierrosta.

The Apprentice - eli Diili-televisiosarjan mainos Trump Towerin edustalla vuonna 2004. The New York Timesin selvityksen mukaan Trump Towerin kaupallisten tilojen ulosvuokraus on edelleen kannattavaa, ja Diilistä Trump sai suuret voitot. Kehnot kiinteistö-, hotelli- ja golfbisnekset ovat tuottaneet hänelle kuitenkin jopa miljardiluokan velat, joista suuri osa erääntyy lähivuosina.­

28.9. 18:38 | Päivitetty 28.9. 19:49

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on maksanut useina vuosina nolla euroa tuloveroa liittovaltiolle, kertoo The New York Times laajassa selvityksessään.

Se herättää kysymyksen myös mahdollisesta laittomasta veronkierrosta.

Vuonna 2016 Trump maksoi tuloveroa vain noin 650 euroa, samoin vuonna 2017. Tämä johtuu esimerkiksi kekseliäästä kuluvähennysten tehtailusta – kuten yli 60 000 euron kampaajavähennyksistä Diili-televisiosarjan kuvauksissa – sekä presidentin suuresta velkamäärästä. Lähivuosina hänen pitää maksaa satojen miljoonien eurojen velat, lehti kertoo.

Lue HS:n artikkeli aiheesta: 70 000 dollaria parturiin, 26 miljoonaa konsulttipalkkioihin: Tämän kaiken Trump on The New York Timesin mukaan vähentänyt verotuksessa

The New York Times ei esittänyt yhtään dokumenttia lukujensa tueksi, vaikka kertoi käyneensä läpi ”tuhansia” verotietoja. Lehti haluaa näin suojella lähteitään.

Presidentti Trump pystyi ainakin toistaiseksi kuittaamaan koko selvityksen tapansa mukaan ”valeuutisena” ja asiana, joka käsiteltiin jo neljä vuotta sitten.

Silloin vastaehdokas Hillary Clinton arvioi vaaliväittelyssä, että Trump ei paljasta verotietojaan koska hän ei maksa liittovaltiolle veroja.

Trump keskeytti ja sanoi: ”Se tarkoittaa, että olen fiksu.” Nyt hän ei ollut yhtä arrogantti vaan vakuutti maksaneensa paljon veroja.

Trumpin veronmaksusta on meneillään viranomaisselvityksiä, ja The New York Timesin artikkeli vihjaa uusien selvitysten tarpeellisuudesta.

Ensinnäkin liittovaltion veroviranomainen IRS on lähes vuosikymmen sitten avannut tarkastuksen Trumpin saamasta lähes 63 miljoonan euron veronpalautuksesta.

Trump on ensimmäinen presidentti vuosikymmeniin, joka ei ole julkistanut verotietojaan. Hän on sanonut syyksi juuri IRS:n keskeneräisen tarkastuksen. Jos se päättyy Trumpin kannalta huonosti, hänen on maksettava verottajalle takaisin koko summa korkoineen.

Ironista tässä on se, että Trumpin edeltäjä Barack Obama tarjosi hänelle mahdollisuuden näihin veronpalautuksiin. Obaman hallinnon vuoden 2009 lakipaketti vuoden 2008 talouskriisistä nousemiseksi tarjosi mahdollisuuden vähentää tietyssä osassa verotusta neljän vuoden takaisia tappioita, kun aikaisempi raja oli kaksi vuotta.

Trump oli maksanut tapojensa vastaisesti paljon veroja Diili-ohjelman tuotoista ja hän pääsi mitä ilmeisimmin vähentämään verotuksessa takavuosien Atlantan kasinotappioitaan entistä helpommin.

Menikö kaikki tässä laillisesti? Sen saamme tietää, jos IRS ja Trump eivät pääse sopimukseen, koska silloin kiista menee liittovaltion tuomioistuimeen ja dokumentit tulevat näiltä osin julkisiksi.

Toinen tunnettu selvitys koskee Trumpin listaamia verovähennyksiä vuonna 1919 rakennetun Seven Springs -kiinteistön ja Los Angelesin Trump National Golf Clubin osalta. Niitä käsittelee parhaillaan New Yorkin osavaltiossa oikeusasioita johtava Letitia James.

Laittomuuksia voisi The New York Timesin selvityksen mukaan liittyä myös siihen, että hämäriä konsulttipalkkioita on maksettu hyvin vapautuneesti ja ilmeisesti myös Trumpin lapsille heidän palkkatulojensa päälle.

The New York Times vihjaa varovasti, että kyseessä voisi olla lahjaveron kiertoyritys, mistä suvulla on raportoituja perinteitä jo Donald Trumpin isän ajoilta.

Aivan helpolla presidentin maine kovana bisnesmiehenä ei tämän selvityksen jälkeen palaudu.

Presidentti on esimerkiksi kehunut tienanneensa vuonna 2018 yli 370 miljoonaa euroa, mutta The New York Timesin mukaan hän jäi veroilmoitukseen ilmoittamiensa tietojen mukaan kyseisenä vuonna kaiken kaikkiaan 41 miljoonaa euroa tappiolle.

Vuosi sitten hän oli nöyrempi. ”Menetän miljardeja koska olen presidentti”, hän kertoi. Uutta on kuitenkin se, että hän ei vain menetä miljardien bisnesmahdollisuuksia vaan on jopa miljardiluokan veloissa.

Esimerkiksi vuonna 2012 Trump otti sadan miljoonan dollarin lainan, jonka vakuutena oli legendaarinen Trump Tower kaupallisten tilojensa osalta. Hän on maksanut korkoja, mutta ei mitään itse lainasummasta, joka erääntyy vuonna 2022.

Trumpin osake- ja arvopaperisalkkua on kevennetty jättimyynnein vuosina 2014–2016. Jäljellä on The New York Timesin mukaan ilmeisesti alle miljoona dollaria tätä varallisuuden muotoa.

Trump ei siis paradoksaalisesti ole itse hyötynyt pörssikurssien yleisestä noususta omalla presidenttikaudellaan ennen pandemiaa läheskään niin paljon kuin mitä salkussa oli potentiaalia vielä viitisen vuotta sitten.

Nyt rahapulassa alkaa olla jopa hänen uudelleenvalintakampanjansa, The New York Times arvioi erillisessä selvityksessä.

”Trump on ollut menestyksekkäämpi bisnesmogulin näyttelijänä kuin bisnesmogulina”, The New York Times letkauttaa Diili-televisiosarjaan viitaten.

Lehden selvityksen mukaan Trump sai Diilistä kerrannaisvaikutuksineen 367 miljoonan euron voitot, joita hän sijoitti esimerkiksi hyvin tappiollisiksi osoittautuneisiin golfkenttiin. Myös hänen perinteinen leipälajinsa kiinteistöbisnes on ollut osin erittäin tappiollista.

Forbesin taloustoimittaja Dan Alexander jatkoi tästä twiittiketjulla, jossa hän laski yhteen kaikki Trumpin bisnesten pitkäaikaisetkin lainat, joista useista on selkeää dokumentointia. Hän pääsi laskuissaan siihen, että Trumpin velat ovat nyt 1,1 miljardia dollaria eli noin 946 miljoonaa euroa.

Tulovirtakin on ollut suurta, joskaan The New York Times ei ole selvityksessään löytänyt sellaisia tuloja, joilla Trump pystyisi kuittaamaan nykyiset velkansa ilman ongelmia.

Hän on toki selvinnyt kiperistä tilanteista ennenkin. 1990-luvun alussa hän oli sanojensa mukaan tappiolla yli miljardi dollaria. Tunnetun anekdootin mukaan hän sanoi tyttärelleen heidän kävellessään asunnottoman ihmisen ohi: ”Näetkö tuon pummin? Hänellä menee miljardi dollaria paremmin kuin minulla.”

Silloin Trumpin bisnes nousi uuteen kukoistukseen. On epäselvää, pystyisikö hän enää 74-vuotiaana samanlaiseen nousuun, voittaa hän marraskuun presidentinvaalit tai ei.

On muistettava, että The New York Times perustaa selvityksensä Trumpin veroilmoituksin, joilla tämä pyrkii saamaan tuloverotuksen mahdollisimman alhaiseksi. Veroilmoitukset kertovat siis Trumpin oman version hänen tuloveron alaisista tuloistaan. Ne eivät sisällä kaikkia varallisuustietoja.

Palapelissä riittää kokoamista, sillä niin kutsuttu Trump Organization koostuu yli 500 yrityksestä, joissa hänellä on joko täysi tai merkittävä omistus. Lisäksi hän on korvausta vastaan antanut nimensä käyttöön monenlaisille yritelmille, joista monet pettivät odotukset.

The Washington Post listasi aikaisemmin tässä kuussa jopa pilkalliseen sävyyn seuraavat Trumpin omistuksessa olleet tai hänen nimeään korvausta vastaan kantaneet projektit: Trump Taj Mahal, Trump Castle, Trump Plaza Atlantic City, Trump Plaza New York, Trump Hotels and Casino Resorts, Trump Tower Tampa, Trump Shuttle, Trump: The Game, Trump magazine, Trump Mortgage, Trump Steaks, Trump mattresses, Trump pillows, Trump perfume, Trump shirts, Trump underwear, Trump University, Trump Vodka ja Trump Foundation.

Jokaisen linkin takaa löytyy Trumpille kiusallista yrityshistoriaa, kuten hänen nimeään kantaneiden yritysten konkursseja.

Atlantic Cityn Trump Taj Mahal -kasino on yksi Trumpin perustama (1990) ja konkurssin (1991) tehnyt yritys. Nimensä käyttöoikeudesta hän sai korvauksia myös kasinon uusilta omistajilta.­

Mar-a-Lago -kokonaisuus Floridassa yksityisine klubeineen, loma-asuntoineen, ravintoloineen ja elokuvateattereineen kasvatti suosiotaan, kun Donald Trumpista tuli presidentti.­

Presidenttikausi on The New York Timesin selvityksen mukaan myös osin lieventänyt Trumpin joidenkin bisnesten alamäkeä. Trumpin ostaman Mar-a-Lagon suosio kasvoi presidenttiyden myötä, samoin Trumpin Washingtonin-hotellin, vaikka se tappiolla toimiikin.

Trump saattaa toivoa, että velkajärjestelytkin onnistuvat paremmin tai ainakin lykkääntyvät, jos hän saa jatkokauden saati perin epätodennäköisesti toteutuvan unelmansa mukaisesti jopa perustuslain vastaisen kolmannen presidenttikauden ”neuvottelujen kautta”.

Tähän viittasi myös palkittu tietokirjailija ja journalisti Anne Applebaum taannoisessa HS-haastattelussa.

”Trump on jo ymmärtänyt, että presidenttikauden jälkeen hän viettää loppuelämänsä erilaisissa oikeudenkäynneissä. Myös hänen lähipiirinsä pelkää vankilatuomioita”, Applebaum arvioi.

Sitä päivää Trump haluaa lykätä. Nykyinen kausi päättyy tammikuussa 2021, mutta mieluiten hän näkisi itsensä presidenttinä tammikuuhun 2025 tai jopa pidempään.

Oikaisu 28.9 kello 19.50: Trump voi joutua maksamaan takaisin 63 miljoonaa euroa korkoineen, aikaisemmin otsikossa kirjoitettiin virheellisesti dollareista.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Ulkomaat