Washington
Perjantai-iltana helikopteri nousi ilmaan Valkoisen talon edustalla. Kyydissä oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka lennätettiin iltaruskossa sairaalaan saamaan hoitoa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin. Yhdysvaltain presidentinvaaleihin oli 32 päivää aikaa.
Trumpin voinnista tiedettiin vähän. Hänen oireidensa oli kerrottu olevan lieviä. Miksi siis sairaalareissu? Sitä kuvattiin varotoimenpiteeksi, mutta koronavirustartunnan miehensä tavoin saanut Melania Trump sai kuitenkin jäädä Valkoiseen taloon.
Samaan aikaan tartuntauutiset Trumpin lähipiiristä seurasivat toinen toistaan: kolme republikaanisenaattoria, väittelyvalmentaja ja epävirallinen neuvonantaja Chris Christie, kampanjapäällikkö Bill Stepien ja niin edelleen.
Entisen neuvonantajan Kellyanne Conwayn tartunta tuli julkisuuteen, kun hänen teini-ikäinen tyttärensä kertoi siitä Tiktokissa – kiinalaissovelluksessa, jonka Trump on yrittänyt kieltää.
Valkoinen talo ei ole tiedottanut tartunnoista avoimesti.
Ensimmäisenä uutisoitu Trumpin avustajan Hope Hicksin tartunta tuli julki, koska Bloomberg-uutistoimisto onnistui saamaan sen tietoonsa.
Trumpin sairastumisen ajankohdasta on yhä epäselvyyksiä. Se tiedetään, että positiivista testitulosta edeltävinä päivinä presidentti oli tekemisissä vähintään kymmenien Valkoisen talon työntekijöiden ja satojen kannattajiensa kanssa.
The Washington Postin mukaan on niukasti näyttöä siitä, että hallinto olisi käynnistänyt tartuntaketjujen jäljittämisen.
Salailu ulottuu presidentin oireisiin.
Lauantaina Walter Reedin sotilassairaalan ovesta marssi koko joukko valkotakkisia ihmisiä televisiokameroiden eteen. Pääosan puhumisesta hoiti presidentin lääkäri Sean Conley, joka ei ole infektiolääkäri.
Conleyn viesti oli, että kaikki on erinomaisesti. Presidentti kävelee ja ahkeroi eikä ole ollut vuorokauteen kuumeessa.
Conley ei suostunut kertomaan, kuinka korkea kuume oli ollut. Hän ei myöskään kertonut, oliko Trump tarvinnut tai saanut lisähappea tai missä kunnossa presidentin keuhkot olivat.
”Hän ei parhaillaan saa lisähappea”, Conley kertoi.
”Hän ei siis ole saanut lainkaan lisähappea?” toimittaja kysyi.
”Juuri niin, hän ei ole saanut lainkaan lisähappea tänä aamuna”, Conley vastasi.
Väistely jatkui usean kysymyksen ajan. Lopulta Conleyn vastauksista saattoi päätellä, että Trump oli saanut lisähappea perjantaina ennen sairaalaan joutumistaan. Se oli ainoa ajankohta, jota lääkäri ei erikseen rajannut pois.
Tiedotustilaisuuden jälkeen useat yhdysvaltalaismediat kertoivat nimettömiin lähteisiin perustuen, että Trumpilla oli perjantaina ollut hengitysvaikeuksia ja niitä oli hoidettu lisähapella.
Näin Valkoinen talo toimii. Omalla nimellä ja kasvoilla sanotaan yhtä, nimettömästi vuodetaan julkisuuteen toista. Presidentin terveydentilasta olisi tärkeää tiedottaa tavalla, joka herättää luottamusta, mutta toistaiseksi sellaista ei ole nähty.
Kansliapäällikkö Mark Meadows sanoi perjantaina, että Trumpin oireet olivat lieviä. Lauantaina sama mies kertoi taustahaastattelussa Valkoisen talon toimittajille, että Trumpin tila oli sittenkin ollut perjantaina ”hyvin huolestuttava”.
Meadowsin kommentti uutisoitiin ensin nimettömästi, mutta yksi televisiokameroista oli kuvannut taustakeskustelun alun, ja oli pian selvää, kuka nimetön korkean tason lähde oli.
Pitäisikö siis uskoa lääkäreitä vai kansliapäällikköä? Entä kansliapäällikköä perjantaina vai lauantaina? Yhdysvaltalaismedian tietojen mukaan edes Valkoisen talon työntekijät eivät saa luotettavaa tietoa pomoiltaan.
Suurvallan presidentin sairastuminen vakavaan ja arvaamattomaan sairauteen kuukausi ennen mahdollista uudelleenvalintaa on historiallinen käänne. Seuraukset ovat arvaamattomat eivätkä ole kenenkään käsissä.
Tiedottamisen voisi silti toivoa olevan jonkun käsissä. Mutta tiedämme jo, ettei se ole.
Kaoottinen hallintokoneisto ei muutu järjestelmälliseksi sillä hetkellä, kun presidentin koronavirustesti muuttuu positiiviseksi.
Puistoon tuodusta ämyristä kaikuu Michael Jacksonin Billie Jean. Saarnaaja julistaa Jumalan sanaa. Mielenosoittaja huutaa äänestämään Trumpin viralta. Turistit ottavat valokuvia.
Lauantai-iltana Valkoisen talon talon edustalla ei voi päätellä mistään, että talon asukki ja kansakunnan johtaja on sairaalassa.
Jututan yhtätoista ihmistä. Kukaan ei ole syvästi järkyttynyt presidentin sairastumisesta. Kukaan ei myöskään luota siihen, että saisi sairastumisesta luotettavaa tietoa. Osa ei luota Valkoiseen taloon, osa taas ei mediaan.
Lafaytte-puiston läpi perheensä kanssa kävelevä 23-vuotias Santi sanoo, ettei toivo Trumpille mitään pahaa, mutta ei myöskään pysty tuntemaan surua tämän sairastumisesta. Se oli odotettavissa, koska Trump ei ole ottanut koronavirusta vakavasti.
”Se on vähän kuin rattijuopon joutuminen onnettomuuteen kotimatkalla. Niin voi käydä”, Santi sanoo.
Politicon pikavauhtia perjantaina teettämän mielipidekyselyn mukaan kuusi kymmenestä äänestäjästä ajattelee, ettei Trump ollut suojautunut tartunnalta riittävin keinoin.
Parikymppinen opettaja Brandon Nasuti on viettänyt kavereidensa kanssa iltapäivän brunssilla. Mitä muutakaan sitä historiallisella hetkellä tekisi.
”Presidentin sairastuminen näin lähellä vaaleja, enpä tiedä”, Nasuti aloittaa mutta ei tiedä, miten jatkaisi.
Eipä tässä kukaan tiedä. Yksi asia on Natusin mielestä silti selvää.
”Vaatii paljon, että Trump jättäisi presidenttikisan kesken.”
Penkille huilaamaan istahtaneet Shannon Smith ja David Moore ovat tulleet pääkaupunkiin naapuriosavaltiosta Virginiasta. Smith on nähnyt Valkoisen talon viimeksi pikkutyttönä.
Miltä presidentin sairastuminen tuntuu?
”Se on valitettavaa”, Moore sanoo.
Kumpikin äänesti Trumpia neljä vuotta sitten ja aikoo tehdä niin nytkin riippumatta siitä, onko ehdokas sairaana vaalipäivänä vai ei.
”Ei meillä ole paljon vaihtoehtoja. Minusta Biden murtui paineen alla väittelyssä”, Moore sanoo.
”Meidän on valittava kahdesta pahasta”, Smith lisää.
Todennäköisesti suurin osa yhdysvaltalaisista tekee niin kuin lauantai-iltaa Lafayette-puistossa viettänyt väki: äänestää niin kuin oli suunnitellutkin.
Jos ehdokkaat selviävät hengissä vaalipäivään asti.
Trump kuuluu riskiryhmään, mutta menehtyminen covid-19-tautiin on epätodennäköistä. Sairaus voi silti kiusata pitkään.
Abraham Lincolnin muistomerkillä selfietä ottava Darla Welton sairasti taudin kesällä. Oireet olivat lievät: pientä yskää ja ennen kokematonta väsymystä.
”Kun ulkoilutin koiriani, tuntui yhtäkkiä, että on pakko käydä nurmikolle makaamaan.”
Tätä jatkui pari kuukautta. Lievät oireet eivät siis välttämättä ole lieviä, jos pitäisi toimia Yhdysvaltain presidenttinä – ja pyrkiä tehtävään uudestaan.
42-vuotiaan Dawnin veli sairastui tautiin kesäkuussa. Veli kärsii jälkioireista vieläkin. Dawn ei tunne myötätuntoa Trumpia kohtaan. Eihän presidenttikään ole osoittanut sitä muille sairastuneille.
”Jos hän paranee, hän paranee ja tekee toivottavasti jatkossa parempia päätöksiä”, Dawn sanoo.
”Jos ei, hänestä tulee yksi 200 000:sta muusta.”
Siinä kaksi vaihtoehtoa, miten koronaviruksen leviäminen Yhdysvaltain huipulle voi vaikuttaa. Lukemattomia muitakin on.
Kolmen republikaanisenaattorin sairastuminen ja kolmen muun joutuminen karanteeniin voi vaikeuttaa korkeimman oikeuden uuden tuomarin nimittämistä virkaansa ennen vaaleja. Kohtalon ivaa on siinä, että virus vaikuttaa levinneen nimenomaan tilaisuudessa, jossa republikaaniväki juhli konservatiivisen Amy Coney Barrettin tuomariehdokkuutta.
Senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell on ilmoittanut, että tartuntariskin vuoksi koko senaatti kokoontuu seuraavan kerran vasta 19. lokakuuta. Se tarkoittaa sitä, etteivät yhdysvaltalaiset saa kongressilta kauan kaivattua uutta talouden elvytyspakettia ainakaan sitä ennen.
Se on jälleen esimerkki siitä, että pandemiassa itsekkyydestä ja varomattomuudesta kärsivät muutkin kuin sairastuneet itse.
Silti huomio on lähipäivinä siellä, missä se on ollut yli neljän vuoden ajan: Donald Trumpissa.
”Seuraavista päivistä ei tiedetä”, Trump sanoi videoviestissään Twitterissä sunnuntaiyönä Suomen aikaa.
”Ne ovat kai se todellinen testi.”
Toivottavasti testin tulokset kerrotaan kansalaisille avoimesti.
