Toisen aallon ytimessä - Ulkomaat | HS.fi

CHR Citadellen koronatestauspaikka on siirretty parkkipaikalle. Kolmasosa testeistä on jo positiivisia.­

Toisen aallon ytimessä

HS kävi kolmessa sairaalassa, jotka taistelevat etulinjassa koronaviruspandemian toista aaltoa vastaan. Belgiasta on tullut Euroopan pahin epidemiakeskus.


29.10.2020 2:00 | Päivitetty 29.10.2020 7:04

Liège

Ison belgialaissairaalan tehohoidosta vastaavalla lääkärillä Philippe Devosilla on synkkää kerrottavaa.

”Edellisyönä sairaala täyttyi. Nyt kaikki tulevat potilaat on siirrettävä. Emme voi enää ottaa vastaan.”

CHC Mont Legia -sairaalassa työskentelevän Devosin aika menee valmistellessa erikoisambulansseja ja useita tunteja kestäviä siirtoja. Myös Saksa on tarjonnut Belgialle apua.

CHC Mont Legia -sairaalan teho-osaston johtaha Philippe Devos kertoo, että sairaalan kaikki potilaspaikat ovat täynnä.­

”Kun olemme vihdoin valmiit, paikka saattaa olla jo mennyt. Potilaiden siirtäminen on äärimmäisen työlästä ja sitoo paljon henkilökuntaa”, väsyneen oloinen Devos sanoo.

Belgia kärsii nyt koronaviruksesta enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa, kertovat Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen tuoreet tilastot.

Asukaslukuun suhteutetuissa tartuntaluvuissa Belgia on ohittanut EU-maiden kärkisijaa pitäneen Tšekin. Suurista maista tilanne on vakava muun muassa Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa, jotka ovat viime päivinä kiristäneet rajoitustoimiaan.

Belgian pahin seutu on noin 200 000 asukkaan Liège ja sen ympäristö.

CHR Citadelle sairaalassa hoitajat valmistautuvat koronapotilaiden hoitoon tiistaina.­

Kuluneen kahden viikon aikana Liègessä on todettu yli 2 300 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden. Tehdyistä koronavirustesteistä jo kolmasosa on positiivisia. Se on uusi ennätys.

HS vieraili alueen kolmessa sairaalassa ja tapasi useita lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Jokaisen tarina on kylmäävä: potilaita tulee ovista ja ikkunoista. Sairaalaan otettujen koronapotilaiden määrä Belgiassa ylitti tiistaina kevään pahimmat luvut. Yhden päivän aikana sairaaloihin otettiin lähes 690 koronapotilasta. Kuolleita on ollut viime aikoina 80–100 päivässä.

Eikä valoa ole näkyvissä. Lääketieteen professori Pierre Van Damme ennusti keskiviikkona, että Belgian terveydenhoitojärjestelmä on romahduspisteessä kymmenen päivän päästä. Hän on osa asiantuntijaryhmää, joka on kutsunut hallituksen toimia riittämättömiksi.

CHR Citadelle -sairaalan ensiapuosastolle saapuu koronadiagnoosin saaneita, jotka täytyy erotella muista potilaista.­

Lääkäri Devos istuu työpöytänsä ääressä. Pöydän kulmalla ovat puoliksi syödyt eväät. Devosista on tullut viime viikkoina yksi tunnetuimmista koronavirustilanteesta varoittavista lääkäreistä. Hän itse sai tartunnan viime keväänä.

Yksi haastattelu nousi erityisesti esiin. Siinä Devos kutsui Liègeä ”Belgian Lombardiaksi”. Lombardia oli keväällä Italian pahimmin kärsinyt viruskeskus.

”Kuvat täysistä italialaissairaaloista keväällä jäivät jokaisen hoitajan mieleen. Emme halua vastaavaa, ja siksi poliitikkoja on heräteltävä”, hän sanoo.

Vaikka liègeläissairaalan käytävät eivät ole täyttyneet potilassängyistä eikä paniikkia näy, tilanne on vakava. Tehohoidon ylihoitaja Yannick Hansenne on painanut töitä koko viikonlopun, myös vapaapäivänään. Uudet, juuri saapuneet hengityskoneet otettiin heti käyttöön.

Yannick Hansenne työskentelee koronaosaston tehohoitajana CHC Mont Legia -sairaalassa.­

”Sunnuntai oli työpäivä, jollaista minulla ei ole koskaan ollut. Meillä on sotatila, Bagdad”, Hansenne kuvaa.

Hansennen päivä eteni minuuttiaikataululla.

Potilas ulos, tavarat käytävälle, siivoustiimi sisään, toinen potilas tilalle, hän kuvaa.

Kävelymittari kertoo, että työpäivä oli 11,6 kilometriä pitkä.

CHC Mont Legia on Liègen uusin sairaala, joka aloitti toimintansa keskellä koronapandemian ensimmäistä aaltoa. Devos ennustaa, että kymmenen päivän päästä tarve sairaalapaikoille on jo kaksinkertaistunut.

”Emme tule kestämään viikkoa, saatikka kuukausia”, hän sanoo.

Liègen alueen testauspisteessä on kaksi autojonoa, joissa voi testata neljä autoa kerrallaan. Tulokset luvataan vuorokauden kuluessa.­

Devos muistuttaa, että tilanne on lääkäreille ja hoitajille kestämätön, koska he eivät voi enää tarjota niin hyvää hoitoa kuin haluaisivat.

”En usko, että kukaan poliitikko voi katsoa silmiin potilasta, jonka joudumme käännyttämään ovelta. Nuori syöpäpotilas, liikenneonnettomuuden uhri, mikä vain, joudumme torjumaan heidät”, Devos sanoo.

Koronapotilaiden siirtoon tarvitaan erikoisambulansseja, jotka pitää puhdistaa joka siirron välissä. Siirtotiimi valmistautui keskiviikkona työhönsä.­

Yksi hätkähdyttävimmistä yksityiskohdista on se, että Belgiassa koronadiagnoosin saaneet lääkärit ja hoitajat on kutsuttu takaisin töihin, jos he ovat oireettomia.

Hansennen ja Devosin työkavereina on nytkin useita koronaan sairastuneita kollegoita.

”He työskentelevät vain koronaosastoilla suojattuna, joten tartuntavaaraa ei juurikaan ole. Omaisten odotustila on raivattu heidän ruokailutilakseen, jossa he syövät pöydissä yksin”, Hansenne kuvaa.

Liègen seudun testauspisteessä testataan noin 250 ihmistä tunnissa. Belgiassa testin saavat enää ne, joilla on koronaoireita.­

Kaikki lääkärit eivät suhtaudu tilanteeseen yhtä rauhallisesti.

”Olen ehdottomasti sitä vastaan. Se on absurdia. Ymmärrän, jos kyse on esimerkiksi vaikka postinlajittelijasta, mutta sairaanhoidossa kohtaamme potilaita koko ajan. Mikään ei ole sataprosenttisen turvallista”, gynekologina André Renardin sairaalassa työskentelevä Nathalie Salvaggio sanoo.

Salvaggio ilmoittautui vapaaehtoiseksi koronahoitajaksi ja teki ensimmäisen vuoronsa potilasosastolla sunnuntaina.

”Vaikka olen yleensä myönteinen ihminen, on todettava, että tilanne näyttää todella synkältä.”

Gynekologi Nathalie Salvaggio on aloittanut tuuraustyöt koronaosastolla.­

Salvaggion omassa työssä koronapandemia näkyy nyt eri tavalla kuin keväällä, jolloin raskaana olevat eivät juuri sairastuneet. Nyt hän on avustanut jo useissa synnytyksissä, jossa äidillä on koronavirus. Hän kuulee päivittäin uusista raskaana olevien tartunnoista.

”Neuvoni on, että nyt on vetäydyttävä karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin, jos mahdollista. Samalla yritän rauhoitella. Synnytys onnistuu, vaikka on virus, ja vauvaa ja äitiä pystytään hoitamaan.”

Vastaava hoitaja Christian Hilkens toivottaa tervetulleeksi 900 potilaspaikan CHR Citadellen ensiapuosastolle. Ensiavusta on tullut suuri lajittelukeskus. Samaan paikkaan saapuvat niin onnettomuusuhrit, flunssapotilaat kuin mahdolliset koronapositiiviset.

Christian Hilkens vastaa hoitajatiimi työstä CHR Citadellen sairaalassa.­

Potilaiden erottelemiseen, testaamiseen ja sijoitteluun menee arvokasta työaikaa. Lisäksi perusensiaputehtävät eivät ole juuri vähentyneet, toisin kuin kevään sulun aikana, Hilkens sanoo.

”Olemme väsyneitä ja tyhjiin puristettuja. Ylimääräisiä rahakorvauksia koronatöistä ei ole tullut, eikä joululomasta ole enää toivoa”, hän sanoo.

Hilkens ja ensiavusta vastaava ylilääkäri Stéphane Degesves lähettävät Belgian hallitukselle kitkeriä terveisiä. Toimia tehtiin liian vähän ja liian myöhään. He kuvaavat Belgian koronatoimia ”kakofoniaksi”.

”Tilanne on jo nyt huonompi kuin viime keväänä, jolloin kaikki suljettiin. Ja nyt vielä mietitään. Kymmenen päivän kuluttua olemme jo hukkumassa”, Degesves sanoo.

Ylilääkäri Stéphane Degesves CHR Citadelle -sairaalassa toivoo, että hallitus olisi kiristänyt koronatoimia jo aiemmin.­

Belgia on luvannut ilmoittaa uusista toimista perjantaina. Tähän mennessä hallitus on rajoittanut sosiaalisia kontakteja ja sulkenut ravintolat ja baarit. Lisäksi alueet ovat ottaneet käyttöön omia suosituksia. Monessa paikassa on maskipakko, ja urheilupaikat on suljettu. Etätyö on pakollista, jos se on mahdollista.

Citadelle on lopettanut kaikki kiireettömät sairaanhoitotoimenpiteet. Muutama paikka koronapotilaille on vielä olemassa, mutta nekin täyttyvät lähipäivinä, Degesves ennustaa.

Degesves ja Hilkens ovat myös pettyneitä siihen, etteivät ihmiset ole noudattaneet annettuja rajoituksia. Esimerkiksi Liègen kaupunkialueella näkyy useita ihmisiä, jotka eivät pidä maskia kasvoillaan. Opiskelijat ovat tartuttaneet vanhempansa, jotka ovat vieneet viruksen omille vanhemmilleen.

”On surullista todeta, että nopeammilla toimilla toinen aalto olisi voinut olla paljon lievempi”, Degesves sanoo.

Robert Patrice ajoi testattavaksi Liègessä tiistaina. Hänellä on lihas- ja kurkkukipuja. Jonotus kesti tunnin.­

Suomea Degesves ohjeistaa käyttämään hyväksi rauhallisemman ajan ennen tartuntojen kiihtymistä.

”Tietoa ei voi jakaa liikaa. Ihmisille on perusteltava, miksi toimiin ryhdytään.”

Koko Liègen alueen koronatestaukset on keskitetty tuuliselle parkkipaikalle kaupungin reunalla. Näytteitä otetaan kerrallaan neljästä autosta. Yksi piste palvelee jalankulkijoita.

Joka aamukuudelta parkkipaikalla on pitkä autojono koronatestiin jonottavia Belgian Liègessä.­

Osa jonottajista on tullut paikalle jo aamuyöstä ja nukkunut autossaan. Myös jalankulkijajonossa seisovalla Sabine Henrardilla on kiire saada tietoa mahdollisesta sairaudesta. Hänellä on syöpä, minkä takia vastustuskyky on valmiiksi huono.

Sabine Henrard jonotti tiistaina koronatestiin Belgian Liègessä. Hänen työtoverinsa sairastui ranskalaiskioskissa.­

Henrard työskentelee ranskanperunakioskissa, jossa työtoverilla todettiin koronatartunta. Nyt Henrardilla on flunssaoireita: pää- ja lihaskipua ja yskää. Keväällä Henrardin 74-vuotias äiti kuoli sairastuttuaan koronavirukseen.

”Olen peloissani, varsinkin kun tiedän tilanteen sairaaloissa. Jos minulla on virus, tuskin vältyn sairaalahoidolta”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat