Berliini
No nyt! Vihdoin Berliinissä on kansainvälisen tason lentoasema. Se on ensimmäinen tunne, kun astuu sisään lokakuun viimeisenä päivänä avautuvalle Berliinin–Brandenburgin lentoasemalle.
Tämä on jo vuosikymmeneltä toiseen jatkuvaksi synkäksi vitsiksi muuttunut rakennus, joka nielee ja on niellyt valtavasti rahaa. Tällä hetkellä kustannukset ovat yli kuusi miljardia euroa eli yli kolme kertaa niin paljon kuin alun perin piti. Julkisia tukia lentoasema tarvitsee vielä lisää.
Mutta vihdoin se on valmis! Juhlatunnelma kuitenkin puuttuu, sillä kuuluisan epäonninen hanke on valmistunut huonoimpaan mahdolliseen aikaan.
”On ollut todella raskasta, mutta olen huojentunut”, lentokenttäyhtiön johtaja Engelbert Lütke Daldrup sanoi maanantaina esitellessään lentoasemaa toimittajille.
”Hymyilen, mutta vielä ei ole 31. päivä”, hän sanoi.
Lentoasema avautui tänään lauantaina yhdeksän vuotta aiottua myöhemmin, aikataulun muututtua lukuisia kertoja.
Avajaisseremoniassa kaksi konetta laskeutui yhtä aikaa Berliinin–Brandenburgin kentälle kello 15 Suomen aikaa. Münchenistä saapui Lufthansan kone ja pohjoisen suunnasta Easyjetin kone. Kiitoratoja on kaksi, ja niillä voidaan operoida yhtäaikaisesti.
Lentoaseman johtaja Engelbert Lütke Daldrup sanoo olevansa huojentunut avajaisten alla.
Suoralinjaista ja betonivaltaista Berliinin-Brandenburgin lentoasemaa on sanottu Bauhaus-vaikutteiseksi.
Moni on vuosien mittaan jo ehtinyt luulla pääsevänsä uudelle lentoasemalle ennen kuin avautuminen on peruttu.
Espoolainen Maarit Aittala oli Berliinissä alkukesästä 2012 tapaamassa Berliinissä asuvaa poikaansa ja silloin vuoden vanhaa lapsenlastaan. Aittala uskoi lentävänsä uudelta lentoasemalta takaisin Suomeen. Vuoden 2011 perumisen jälkeen vuonna 2012 valmistauduttiin avajaisiin.
Menolennon lipussa luki Berlin Tegel, mutta paluulennon lähtöpaikaksi oli merkitty vain Berlin.
Niin kuitenkin kävi, että lippujen ostamisen jälkeen uuden lentoaseman avajaiset peruttiin, ja paluu tapahtui tuttuun tapaan Tegelistä.
”Kukaan ei ottanut yhteyttä”, Aittala sanoo. Uutisten perusteella he osasivat suunnata oikealle lähtöasemalle.
Lentoaseman suunnittelu alkoi heti Saksojen yhdistyttyä 1990. Alusta asti projektia on vaikeuttanut se, että se on kahden osavaltion, Berliinin ja Brandenburgin sekä Saksan liittovaltion yhteishanke. Rakennusvirheet, tekniset ongelmat, suunnitteluvirheet ja muut huolet ovat seuranneet toistaan.
Kesän aikana tuhansien vapaaehtoisten joukko on testannut lentoaseman työntekijöiden kanssa toimintoja.
Varsinaiset juhlat peruttiin koronavirusepidemian vuoksi, mutta Berliiniin tulevat lentokoneet siirtyivät lauantaina lentämään uudelle lentokentälle.
Berliinissä on pian kaksi entistä lentoasemaa: Tempelhof ja Tegel, jotka palvelivat Länsi-Berliinin ilmasiltaa DDR-aikana.
Ensimmäinen lento Suomesta uudelle lentokentälle on Finnairin lento AY1435 8. marraskuuta, ja se laskeutuu kentälle kello 18.25. Samana päivänä Tegelin lentokenttä suljetaan lopullisesti.
Uudella lentoasemalla on kaksi vierekkäistä kiitorataa. Pituutta on neljä kilometriä.
Jurakauden kalkkikivi lattiamateriaalina luo lämpimän värisävyn lentoaseman sisätiloihin.
Lähtöaula on korkea ja avara. Lentoasema ei muistuta pätkääkään pohjoisessa Berliinissä sijaitsevaa sokkeloista Tegeliä tai lähellä sijaitsevaa arkista Schönefeldiä, joka on maanantaina muuttunut uuden lentoaseman terminaaliksi numero viisi.
Ennen koronakriisiä ehdittiin jo valmistella suunnitelmia Berliinin–Brandenburgin lentoaseman kolmosterminaalin rakentamisesta, mutta ne suunnitelmat ovat nyt jäissä. Kukaan ei tiedä, koska lentoliikenne palaa ennalleen, ja mikä sen tulevaisuus on kriisin jälkeen. Myös ilmastokriisi asettaa lentämisen tulevaisuuden kyseenalaiseksi.
Berliinin–Brandenburgin 32 metriä korkeaan lentoasemarakennukseen kuuluu 33 000 neliömetriä lasista julkisivua ja se on niellyt 160 000 kuutiota betonia.
Rakennus ei ole enää uusi, sillä se on odottanut avaamistaan jo vuosia. Pientä kasvojenkohotusta on tehty, lentoaseman viestinnästä kerrotaan.
Ulkoapäin se on suuri ja pelkistetty Bauhaus-vaikutteinen betonilinnake. Sisällä on lämpimämpiä elementtejä: seinissä on ranskalaista pähkinäpuuta ja lattia on jurakauden kalkkikiveä Frankenista. Kerrotaan, että kivissä olevat kiemuraiset kuviot ovat fossiloituneita etanoita ja matoja.
Lentoaseman pääarkkitehdit ovat Meinhard von Gerkan, Hubert Nienhoff ja Hans Joachim Paap. Lähtöaulan katossa on punainen alumiinista tehty amerikkalaisen taiteilijan Pae Whiten Taikamatto-niminen teos.
Lentoasemalla on paljon itsepalveluautomaatteja.
Lentoaseman seinissä on ranskalaisesta pähkinäpuusta tehtyjä paneeleita.
Berliinin uuden lentoaseman hallia elävöittää amerikkalaistaiteilija Pae Whiten punainen alumiiniteos Taikamatto.
Lentoasemalla ei ole kovin iskevää nimeä. Berliinin–Brandenburgin lentoasema viittaa kompromissinomaisesti kahteen osavaltioon, jotka Saksan liittovaltion kera ovat lentokenttäyhtiön osakkaina.
Lentoasemahanke käynnistettiin Saksojen yhdistyttyä, ja siksi lentoasema kantaa myös Länsi-Saksan sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Willy Brandtin (1913–1992) nimeä. Brandt oli tärkeä Saksojen yhdistymisen ajaja, ja Willy Brandtin nimi symboloi sitä, että uuden lentoaseman katsotaan vihdoin sinetöivän Berliinin idän ja lännen solmukohdaksi, joka on yhteydessä kaikkialle maailmaan.
Se ei ole pelkkää sanahelinää. Lentoasemayhtiön johtaja Engelbert Lütke Daldrup kertoo, että tavoitteena on saada uusia lento-oikeuksia niin Aasiaan kuin Pohjois-Amerikkaan. Ollakseen 3,7 miljoonan asukkaan metropoli ja Euroopan suosituimpiin kuuluva turistikaupunki, Berliinillä on vähän suoria lentoyhteyksiä maailmalle.
Lentoasemayhtiön kasvuhalu on kova heti, kun pandemia laantuu. Strategia kuulostaa samanlaiselta, joka Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystäkin on kasvattanut. Lütke Daldrup haluaa lentoasemastaan merkittävän välilaskukentän idän ja lännen välille sekä Berliinin alueen lisäksi myös Puolaa ja Tšekkiä palvelevan liikenteen solmukohdan.
”Tällä hetkellä tärkein tehtävämme on kuitenkin säästää kuluja”, hän sanoo.
”On outoa, että Kiinasta tulevien matkustajien täytyy lentää ensin Prahaan ja vaihtaa konetta päästäkseen Berliiniin.”
Kysymykseen siitä, miksi lento-oikeuksia ei ole vielä niin paljon kuin lentoasema haluaisi, Lütke Daldrup vastaa: kysykää liikenneministeriöltä. Liikenneministeriö on aiemmin sanonut kohtelevansa Saksan lentoasemia tasapuolisesti.
Kirotuksikin epäilty lentoasema kipuilee siis tulevaisuudessakin ainakin byrokratian ja rahan kanssa. Toivottavasti kaikki menee hyvin, vaikka avajaispäivä on halloween.
Willy Brandtin työ Saksojen yhdistämiseksi on uuden lentoaseman symboli.
Lähtöalueella sijaitsevien kauppojen viimeistely ja muutto ovat olleet täydessä käynnissä ennen avautumista.
Lentoaseman kauppojen hyllyissä on jo matkamuistoja kuten Berliinin muurin paloja.
Uusi lentoasema on massiivinen, mutta ei kohoa maisemasta merkittävästi.
Berliinin lentoasema
■ Lentoaseman lyhennekoodi on BER.
■ Pinta-ala on 1 470 hehtaaria, mikä vastaa noin 2 000 jalkapallokenttää.
■ Kolme terminaalia: 1, 2 ja 5. 3:n ja 4:n rakentaminen mahdollista tulevaisuudessa.
■ Kymmenen check-in-aluetta, 118 palvelutiskiä.
■ 85 lentokoneen paikkaa, mahdollisuus lisätä niitä 15:llä, lisäksi Schönefeldin 5-terminaalissa 30 paikkaa.
■ 36 turvatarkastuslinjaa ja viisi transfer-alueen turvatarkastuslinjaa.
■ Kahdeksan matkatavaroiden noutoon tarkoitettua karusellia.
