Kidutusta, pakko­sterilointia ja lasten riistämistä perheiltään: Kiinan julmuudet luovat Xinjiangiin vihan sukupolvea, ennustaa asiantuntija - Ulkomaat | HS.fi

Kidutusta, pakko­sterilointia ja lasten riistämistä perheiltään: Kiinan julmuudet luovat Xinjiangiin vihan sukupolvea, ennustaa asiantuntija

Vallanpitäjien ajattelu etnisistä vähemmistöistä on muuttunut perustavanlaatuisesti muutamassa vuodessa, sanoo tutkija. Mihin tämä tulee johtamaan?

Kuvakaappaus The Guardian -lehden videolta. Lennokilla kuvatulla videolla näkyy satoja ihmisiä silmät sidottuina ja kahlittuna Xinjiangissa.­

6.11.2020 2:00 | Päivitetty 6.11.2020 7:13

Keskitysleirien verkosto. Kidutusta. Pakkotyötä.

Sellaiset sanat vilisevät kansainvälisessä uutisoinnissa Kiinan Xinjiangista, uiguurivähemmistön kotimaakunnasta. Aina kun lukija luulee, että kauheammaksi ei voi mennä, otsikoihin nousee uusia sanoja: Naisten pakkosterilointeja. Avioon pakotusta. Lasten riistämistä lastenkoteihin.

”Aikamme pahimmat ja huolestuttavimmat ihmisoikeusloukkaukset”, sanoo puhelinhaastattelussa Xinjiangiin erikoistunut tutkija David O’Brien saksalaisesta Ruhrin yliopistosta.

”Xinjiangin tilanne on todella karmea juuri nyt. Se tuntuu jokaisessa uiguuriperheessä.”

Kiina kiistää kaiken, mutta se ei päästä puolueettomia tahoja tutkimaan, mitä se uiguureille ja muille Xinjiangin vähemmistöille tekee.

The New York Times -sanomalehti julkaisi vuosi sitten Kiinan hallinnosta vuotaneita dokumentteja, jotka paljastivat uiguurien kohtelun suunnitelmallisuuden.­

Tai ei Kiina enää kiistä ihan kaikkea. Kun kansainvälisen yhteisön todisteet yli miljoonan uiguurin pakkoleirittämisestä lisääntyivät lisääntymistään, Kiina ilmoitti keränneensä halukkaita uiguureita hyväntahtoisesti ammatillisen koulutuksen keskuksiin. Muut väitteet ovat Kiinan mukaan pahantahtoista panettelua.

Yksittäisten uhrien kertomuksia on vaikea tarkistaa, mutta kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja toimittajien kuulemat uhrien ja omaisten kertomukset sekä vuodetut dokumentit tukevat kuvaa kauheuksien maakunnasta.

Lue lisää: HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguurialueelle, missä historian käsittämättömin kontrollikoneisto aivopesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

Miksi Kiina vainoaa uiguureita?

Jos Kiinalta kysyy, se kiistää vainoamisen. Kiinan mukaan se parantaa uiguurien elintasoa kouluttamalla heitä, ja elintason nousu estäisi radikalisoitumista. Maakunnan jättimäiset turvatoimet olisivat puolestaan tarpeen turvallisuuden vuoksi.

2010-luvulla oli Xinjiangissa ja muuallakin Kiinassa veitsin ja räjähtein toteutettuja isojakin terrori-iskuja, joista Kiina syytti uiguuriseparatisteja tai -jihadisteja. Useissa tapauksissa syytökset luultavasti osuivat oikeaan, mutta osa tapauksista on hämärän peitossa.

Kiina vetoaa siihen, että muuallakin maailmassa vastataan terroriin.

David O’Brien muistuttaa, että uiguureja on Xinjiangissa noin 11 miljoonaa, ja heistä vähintään kymmenen prosenttia, mahdollisesti huomattavasti enemmän, on ollut leiritettynä. Ei tällaista terrorismin ”vastatointa” ole tehty missään länsimaassa.

O’Brien näkeekin Xinjiangin toimet osana Kiinan syvempää etnisen vähemmistöpolitiikan muutosta Kiinan johtajan Xi Jinpingin kaudella, joka alkoi vuonna 2012.

”On kasvanut ajatus, että kaikki uiguurit ovat potentiaalinen turvallisuusuhka. Tämä on perustavanlaatuinen muutos ajattelutavassa.”

Aiemmin Kiinassa lukuisten etnisten vähemmistöjen asema oli periaatteessa – ei tosin aina niinkään käytännössä – turvattu. He saivat esimerkiksi opetusta omilla kielillään ja tehdä useampia lapsia kuin han-kiinalaiset. Uiguurit ovat enimmäkseen muslimeja. Heidän kielensä kuuluu turkkilaisiin kieliin ja kulttuuri on keskiaasialaista.

Poliisi pidätti Hongkongissa vuosi sitten mielenosoittajan, joka tuki uiguurien asiaa.­

Lukuisten vähemmistöjen osuus Kiinassa on yhteensä alle kymmenen prosenttia kansasta. Han-kiinalaiset ovat selvä enemmistö.

Viime 5–6 vuoden aikana Kiinan linja on kääntynyt käytännössä kohti assimilaatiota eli etnisten kulttuurien sulauttamista valtaväestön kulttuuriin, O’Brien sanoo. Tähän ovat vaikuttaneet vahvasti jotkut kiinalaiset oppineet, jotka ovat pitäneet etnisten ryhmien rinnakkaiseloa epäonnistuneena ratkaisuna.

Uudessa ajattelussa etnisen identiteetin sijaan kaikkien kansalaisten pitäisi kannatella uutta Kiinan nousun tarinaa. Se tarina on han-kiinalainen, eivätkä etniset identiteetit sovi sen kansallismielisyyteen.

Autoritaarisuuden alati lisääntyessä Kiinassa vastalauseille ja vallanpitäjien näkemyksistä eroavalle ajattelulle on yhä vähemmän tilaa, ja etniset vähemmistöt ovat epäilyttävästi vähän erilaisia, O’Brien selittää.

Etninen erilaisuus pelottaa kommunistista puoluetta, tai ainakin erilaisuus halutaan näyttää pelottavana tekijänä.

”Osa Xi Jinpingin vallasta perustuu siihen, että uhkia liioitellaan suuresti. Puolue oikeuttaa valtaansa valvomalla näitä uhkia ja pitämällä ihmiset turvassa.”

Tämä näkyy Kiinassa kaikkialla esimerkiksi valvontakameroina jokaisessa kadunkulmassa.

Satelliittikuva keskitysleiristä Xinjiangin Hotanista vuodelta 2018. Leirejä on ollut ainakin vuodesta 2017, mahdollisesti jo aiemmin.­

Xinjiangista kantautuneiden uutisten mukaan uiguureista pyritään nyt riipimään pois oma kieli, uskonnon harjoittaminen ja uiguuri-identiteetti.

”Uiguuri-identiteetti halutaan täysin assimiloida kiinalaiseen identiteettiin. Jokainen puhuisi maassa samaa kieltä ja lukisi samoja kirjoja ja kaikki ajattelisivat samalla tavalla”, O’Brien sanoo.

”Se on kaiken perimmäinen tavoite, uskoisin. Sitä ei vain sanota ääneen, se on vastoin perustuslakiakin.”

Xinjiangin leireiltä kantautuneiden kertomusten mukaan uiguurien pitää kieltää siellä uskonsa, puhua kiinaa ja opiskella Xi Jinpingin ajatuksia. Myös leirien ulkopuolisessa arjessa ja lastenkin elämässä uskonto on kielletty ja kiinalaisuuden opetus jatkuvaa.

Perinteistä kulttuuria ja kieltä on kitketty myös Tiibetistä, ja tänä vuonna Sisä-Mongoliassa mongolin kielen kouluopetuksen rajoitukset aiheuttivat mielenosoituksia ja koululakkoja.

Kuvakaappaus BBC:n kesällä saamalta videolta. Videolla vangittu uiguurimalli Merdan Ghappar vaikuttaa kuvaavan ilmeisesti salaa leirin selliään.­

”Xinjiang on myös laboratorio, kuinka tällainen raskas vahdintavaltio voidaan luoda tehokkaasti.”

Tämä voi vaikuttaa koko Kiinaan, myös han-kiinalaisiin.

On aivan mahdollista, että Kiinan johto uskoo tosissaan pakkotoimien ja pakko-opetuksen muuttavan ihmisten ajattelua oikeaan suuntaan. Sillä tavalla Kiinassa on usein historian saatossa toimittu.

Toimiiko tämä?

”Ei”, O’Brien sanoo.

Irlantilaisena hän muistuttaa, kuinka Pohjois-Irlannissa kävi, kun Britannia keräsi sen valtaa vastustaneet nuoret miehet vankilaan.

”Syntyi vihan sukupolvi. Uskoakseni Kiinan hallitus luo Xinjiangiin nyt vihan sukupolvia.”

O’Brien on asunut pitkiä aikoja Xinjiangissa 2000-luvulla, ja hänen kokemuksensa mukaan valtaosa uiguureista suhtautui erittäin maltillisesti keskusvaltaan. Kiinan toimien myötä mielet ovat muuttuneet Kiinan-vastaisemmiksi.

Suomessa asuvien uiguurien mielenosoitus Kiinan toimia vastaan Senaatintorilla vuonna 2018.­

Kiina on muistuttanut, että viime vuosina, uuden tiukemman politiikan aikana, Xinjiangissa ei ole ollut terrori-iskuja.

”Mutta entä parin vuoden päästä? Tai viiden vuoden päästä? Jos silloin tulee iskuja? Lopetetaanko sitten nämä uudet toimet vai pannaako niitä toimeen entistä kovemmin?”

Muutenkin tulevaisuus askarruttaa O’Brienia. Kiinassa yhdistetään nyt julkisesti uiguurit ja sairas mieli, joka on parannettava, ja puhutaan ihmisistä, jotka on eristettävä. Siinä O’Brien näkee kaikuja natsien 1930-luvun juutalaispropagandan alkuaikoihin.

”Mitä Xinjiangissa tapahtuu viiden vuoden kuluttua? Miten tämä kehittyy?”

HS kokosi löydöksiä Kiinan uiguureihin kohdistamasta sorrosta

Miljoonan ihmisen leiritys ja pakkotyöt

Ainakin yli miljoona uiguuria on ollut vastoin tahtoaan leiritettynä, väittävät useat asiaa selvittäneet tutkijat ja järjestöt. Uusimpia ja merkittävämpiä on Australian Strategic Policy Instituten (Aspi) selvitys, joka löysi lähes 400 vuonna 2017 tai sen jälkeen rakennettua tai laajennettua leiriä Xinjiangista.

Näistä leireistä iso osa on esimerkiksi koulurakennuksia, jotka on aidattu ja joita käytetään Aspin mukaan luultavasti pakkotyöhön otettujen uiguurien asuntoloina. Työ tapahtuu läheisillä tehtailla, joista uiguurit voivat saada palkkaakin, tosin huonoa. Aspin toisen raportin mukaan maltillisestikin arvioituna 80 000 uiguuria lähetettiin vuosina 2017–2019 myös eri puolille Kiinaa pakkotöihin.

Lue myös: Onko meidän kaikkien kaapeissamme vaatteita, jotka on tehty osaksi uiguurien pakkotyöllä?

Osa Xinjiangin leireistä on Aspin mukaan ”uudelleenkoulutusleirejä”, joiden tarkoituksena on kouluttaa sisäänotettuja uusiin ajatuksiin ja sitten päästää heidät vapaaksi. Osa leireistä on selkeästi ulkonäöltäänkin vankiloita.

Leireille voi joutua esimerkiksi siksi, että soittaa ulkomaille, pitää huntua tai omistaa passin.

Länsimediaan kantautuneet väitteet leirien tapahtumista ovat moninaisia: vaatimuksia uskonnon kieltämisestä, kiinan opetusta ja Xi Jinpingin ajatusten opettelua, mutta myös kidutusta, raiskauksia ja nälkään näännytystä.

Kun Kiina vihdoin myönsi leirien olemassaolon, se ilmoitti niiden olevan ammatillisia koulutuskeskuksia.

Vuosi sitten Kiinan hallinnon sisältä The New York Timesille vuodettujen asiakirjojen mukaan uiguurien leirittäminen vaikuttaa hyvin suunnitellulta.

The Economist -lehden keräämien tietojen mukaan leireille joutuneiden vanhempien lapset pannaan usein lastenkoteihin. Leireille joutumisella uhkaillaan ja niillä kiristetään, naiset esimerkiksi voivat estää sukulaisensa joutumisen sinne suostumalla han-kiinalaisen kanssa naimisiin.

Joukkosterilointeja ja pakkoabortteja

Xinjiangin uiguurien ja muiden vähemmistöjen syntyvyydensääntely muistuttaa yhden lapsen politiikan aikaa (1980—2015) raaimmillaan. Naisia pakotetaan sterilointiin ja ehkäisyn käyttöön.

Näin kertoo saksalainen Victims of Communism Memorial -säätiön tunnettu Xinjiang-tutkija Adrian Zenz kesällä julkaistussa raportissaan. Hän paljastaa kiinalaisia asiakirjoja, joissa ohjeistetaan viranomaisia rajoittamaan syntyvyyttä kovalla kädellä. Uiguurialueiden väestönkasvu on pienentynyt huomattavasti viiden viime vuoden aikana.

Kiinan virallinen media syyttää Zenziä Kiinan-vastaiseksi valehtelijaksi.

Länsimedia on haastatellut yksittäisiä, ulkomaille paenneita pakkotoimien uhreja ja ainakin yhtä pakkoabortteja ja -sterilisaatioita tehnyttä lääkäriä. Heidän sanomisiaan on vaikea varmistaa, mutta tiedot ovat yhdensuuntaisia.

Vakoojat tulevat kotiin asumaan

Xinjiangissa valvotaan tarkasti kaikkea: viestiliikennettä, puheluita ja kulkemista paikasta toiseen. Tarkastuspisteitä on joka kulmalla. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan 12–65-vuotiailta uiguureilta on kerätty dna-näytteet, sormenjäljet, veriryhmät ja heidän iiriksensä on skannattu.

The Economist-lehti kertoi seuraavaa: Lapsilta tentataan koulussa, ovatko vanhemmat esimerkiksi lukeneet Koraania tai rukoilleet – sellaisesta voi joutua leirille. Uiguuriperheisiin tulee ajoittain asumaan han-kiinalainen, joka raportoi perheen käytöksestä. Tupakanpolton lopettaminen on epäilyttävää, samoin parran kasvatus, sillä nehän voisivat kertoa uskonnon harjoittamisesta.

Aspin mukaan Xinjiangin moskeijoista on neljässä vuodessa tuhottu kolmasosa ja toista kolmasosaa vahingoitettu.

Ulkomailla asuvat pelotellaan hiljaisiksi

Kiinan käsi ulottuu myös ulkomailla asuviin uiguureihin. Useissa maissa on uutisoitu uiguureihin kohdistuvasta pakolaisvakoilusta. HS on kertonut, kuinka myös Suomen uiguurit pelkäävät sanomisiensa vaikeuttavan sukulaisten oloja Xinjiangissa.

Lue lisää: Hyvinkäällä asuvien Harrin ja Tiinan vanhemmat katosivat ”isänmaalliselle koulutusleirille”, joka on suunnattu Kiinan muslimivähemmistölle

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat