Rauhannobelisti määräsi armeijan valtaamaan kapinaosavaltion pääkaupungin: Mistä on kyse Etiopian konfliktissa, joka uhkaa koko Afrikan sarven vakautta? - Ulkomaat | HS.fi

Rauhannobelisti määräsi armeijan valtaamaan kapinaosavaltion pääkaupungin: Mistä on kyse Etiopian konfliktissa, joka uhkaa koko Afrikan sarven vakautta?

Molemmat osapuolet väittivät keskiviikkona lyöneensä vastustajan joukot Tigrayssa, jonka viestintäyhteydet on pimennetty.

Tigrayn konfliktia paenneet etiopialaiset valmistautuivat joen ylitykseen Sudanin ja Etiopian rajalla Kassalan osavaltiossa viime viikon lauantaina.­

19.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 6:19

Siitä on jo kaksi viikkoa, kun Espoossa asuva etiopialaistaustainen Zebib Mamo kuuli viimeksi äidistään.

Yhteydet katkesivat 4. marraskuuta, kun taistelut puhkesivat Etiopian pohjoisella Tigrayn alueella paikallisten aseellisten joukkojen ja Etiopian kansallisen armeijan joukkojen välillä.

Samana päivänä Etiopian pääministeri Abiy Ahmed julisti alueelle poikkeustilan ja katkaisi sähköt sekä puhelin- ja internetyhteydet Tigraysta, jossa asuu noin viisi miljoonaa ihmistä.

”Olen yrittänyt soittaa äidilleni, mutta en ole saanut yhteyttä kahteen viikkoon. Olen todella peloissani, sillä Tigrayta pommitetaan ja tuhannet ihmiset ovat jo paenneet taisteluja Sudaniin”, viisi vuotta Suomessa asunut Zebib Mamo kertoo puhelimessa.

Hän ei ole ainoa, joka elää epätietoisuudessa Tigrayn tapahtumista.

Viestintäyhteyksien katkaisemisen lisäksi kansainväliseltä medialta on evätty pääsy alueelle. Siksi on lähes mahdotonta saada vahvistettuja tietoja yltyvästä konfliktista, joka on ajanut jo kymmeniätuhansia pakolaisia naapurimaan Sudanin puolelle ja uhkaa 110 miljoonan asukkaan Etiopian ja pahimmassa tapauksessa koko Afrikan sarven alueen vakautta.

Tämä kuitenkin tiedetään:

Ainakin satoja ja joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhansia ihmisiä on kuollut Tigrayn osavaltiota edustavan TPLF:n joukkojen (Tigray People’s Liberation Front, Tigrayn kansan vapautusrintama) sekä Etiopian liittovaltion joukkojen ja sen liittolaisten välisissä taisteluissa.

Parhaillaan taisteluissa käydään mahdollisia ratkaisun hetkiä. Myöhään tiistaina Etiopian pääministeri Abiy, joka sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon, ilmoitti joukkojensa hyökkäävän neljästä suunnasta kapinaosavaltion pääkaupunkiin Mekelleen.

Se on käytännössä ainoa kaupunki TPLF:n hallinnassa.

Etiopian liittovaltion joukoissa taistelevan asejoukon jäsenet ajoivat lähellä Tigrayn rajaa 9. marraskuuta.­

TPLF katsoo puolustavansa osavaltiotaan ja siellä asuvaa tigrekansaa ulkopuoliselta hyökkäykseltä. TPLF ei tunnusta Abiyn hallitusta lailliseksi hallitukseksi, kun taas keskushallinto ei pidä TPLF:ää Tigrayn laillisena hallitsijana vaan kapinallisjärjestönä, joka pitää saada kuriin.

Keskiviikkona molemmat osapuolet kertoivat voitokkaasta taistelusta.

”Aiheutamme raskaita tappioita kaikilla rintamilla hyökkäävää vihollista vastaan”, sanoi Tigrayn alueen johtaja Debretsion Gebremichael uutistoimisto AFP:n mukaan. Hän kehotti tigrejä nousemaan hyökkääjäksi kutsumiaan Etiopian hallituksen joukkoja vastaan.

Samaan aikaan Etiopian armeijan päällikkö Berhanu Jula sanoi tiedotteessa, että TPLF on saarrettu.

”TPLF:n suunnitelma suistaa Etiopia sisällissotaan ja repiä se kappaleiksi on epäonnistunut. Se on epätoivoisessa tilassa, koska se on saarrettu”, hän sanoi AFP:n mukaan.

YK varoitti tiistaina täysimittaisesta humanitaarisesta katastrofista, elleivät taistelut lopu pikaisesti. Arviolta 4 000 ihmistä päivässä pakenee Tigraysta rajan yli Sudanin puolelle.

On myös viitteitä joukkomurhasta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ilmoitti viime perjantaina, että kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä on tapettu veitsin Mai-Kadran kaupungissa Tigrayssa marraskuun 9. päivänä. Amnesty ei pystynyt vahvistamaan, keitä joukkomurhasta epäillään, mutta silminnäkijät syyttivät verilöylystä kapinoivan osavaltion TPLF:n joukkoja.

Tilanne on mutkikas, mutta on selvää, että TPLF kapinoi Etiopian keskushallintoa vastaan.

Miten tähän on päädytty? Sen ymmärtääkseen on tunnettava hieman Etiopian lähihistoriaa.

Itä-Afrikassa sijaitseva Etiopia on enemmistöltään kristitty valtio, jota hallitsi ortodoksinen keisarikunta satojen vuosien ajan. Viimeinen keisari Haile Selassie suistettiin vallasta sotilasvallankaappauksessa vuonna 1974. Se toi Etiopiaan marxilaisen sotilashallinnon.

Varsinkin Tigrayn asukkaat muistavat marxilaisen ajan ”punaisen terrorin” aikakautena. Lopulta marxilainen hallinto kaadettiin vuoden 1991 sotilasvallankaappauksessa, jossa TPLF:llä oli merkittävä rooli.

Seuraavat lähes 30 vuotta TPLF ja tigrekansa – pieni vähemmistö monietnisessä Etiopiassa – olivat kokoaan merkittävämmässä asemassa maan politiikassa ja taloudessa. Vaikka talouskasvu kiihtyi, samaan aikaan korruptio kukki ja poliittista oppositiota tukahdutettiin.

Vuonna 2015 alkoi kansannousu, ja vuosia jatkuneiden mielenosoitusten päätteeksi vuonna 2018 valtaan nousi Abiy Ahmed. Hän edustaa oromoja, Etiopian suurinta etnistä ryhmää.

”Kun Abiy nousi valtaan, hän vapautti tuhansia vankeja, toimittajia ja aktivisteja, jotka olivat aiemmin vastustaneet TPLF:n valtaa. Hän vapautti mediaa ja päästi politiikkaan mukaan oppositioryhmiä, jotka oli aiemmin leimattu terroristeiksi”, sanoo Afrikan sarveen erikoistunut vanhempi tutkija Redie Bereketeab Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista Uppsalasta.

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed puhui medialle vuonna 2018 Pariisissa.­

Helluntailaisena tunnettu Abiy nousi myös kansainväliseen kuuluisuuteen tehtyään rauhansopimuksen Eritrean kanssa.

Nimenomaan TPLF oli sotinut Eritreaa vastaan, jonka kanssa Tigrayn osavaltiolla on rajakiista. Rauhansopimus toi Abiylle Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna.

Abiy on pyrkinyt puhdistamaan hallintoa vanhan vallan edustajista ja tuomitsemaan rikoksiin syyllistyneitä. Tämä on osunut eniten tigreihin, Bereketeab sanoo.

Poliittisissa uudistuksissa Abiy on kohdannut suuren ongelman. Hän on pyrkinyt vähentämään etnisyyteen pohjautuvien aluehallintojen valtaa, mutta se ei ole helppoa, koska alueilla on omia intressejään sekä omat poliisi- ja turvallisuusjoukkonsa.

Varsinkaan Tigrayssa Abiyhin ei luoteta, sillä tigret ovat menettäneet valtaansa viime vuosien mullistuksissa. He myös syyttävät Abiyn hallintoa vainosta ja syrjinnästä.

Bereketeabin mukaan TPLF:n ja Abiyn johtaman keskushallinnon konfliktissa on käytännössä kyse ratkaisemattomasta valtasuhteesta alueiden ja keskushallinnon välillä.

”Abiyn tuomien poliittisten uudistusten suuri kysymys on, voiko Etiopia säilyä etnisiin ryhmiin perustuvana liittovaltiona vai pitäisikö sen muuttua kansalaisuuteen eikä etnisyyteen perustuvaksi liittovaltiorakenteeksi.”

Tigret eivät ole Etiopian ainoa kansa, joka haluaa säilyttää alueiden autonomian sekä vahvat oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin.

”Mutta juuri nyt konflikti on luonteeltaan ’TPLF vastaan muu Etiopia’. Muut osavaltiot ovat ilmoittaneet tukevansa liittovaltiota ja kansallista armeijaa sekä haluavansa päästä eroon TPLF:stä”, Bereketeab sanoo.

Välit alkoivat kiristyä elokuussa, kun TPLF järjesti paikallisvaalit, vaikka keskushallinto oli kieltänyt ne koronapandemian vuoksi.

Etiopiassa piti järjestää jo keväällä myös liittovaltiotason vaalit, joissa Abiyn kannatus olisi punnittu, mutta vaaleja lykättiin koronaviruksen vuoksi. TPLF katsoo, ettei Abiylla ole demokraattista valtuutusta toimia pääministerinä.

Nyt huolena on, että konflikti Afrikan sarven alueen mahtivaltiona tunnetussa Etiopiassa leviää naapurimaihin ja lisää alueellista epävakautta.

Tigraysta lähteneitä etiopialaisia pakolaisia uudelleen avatussa Um Rakuban leirissä Sudanin itäosassa Gedarefin maakunnassa maanantaina.­

TPLF ilmoitti jo viikonloppuna pommittaneensa vanhan vihollisensa Eritrean pääkaupunkia Asmaraa. TPLF syyttää Eritreaa joukkojen lähettämisestä Etiopian liittovaltion joukkojen rinnalle.

Bereketeab uskoo, ettei Eritrealla ole halua sekaantua Etiopian sisäisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa TPLF pyrkii luomaan kuvaa ulkovaltojen sekaantumisesta, jotta muut Etiopian osavaltiot nousisivat Abiyn johtamaa keskushallintoa vastaan.

Vaarana on myös etnisten ryhmien välisen vastakkainasettelun kärjistyminen entisestään.

Suomessa asuva Zebib Mamo, jonka äiti kuuluu tigrekansaan, kertoo huomanneensa jo kolme vuotta sitten Addis Abebassa, että tigreihin saatettiin suhtautua epäluuloisesti. Oli parempi olla puhumatta äidinkieltään tigrinjaa.

Mamo sanoo, ettei kannata mitään poliittista puoluetta mutta toivoo, että sotiminen loppuisi heti.

”Tämä tuntuu kuin pahalta unelta. Niin paljon ihmisiä on jo kuollut. Nyt pitää lopettaa sotiminen ja etsiä rauhanomaisia keinoja.”

Bereketeabin mukaan TPLF:llä ei ole juuri mahdollisuuksia selviytyä yksin Etiopian liittovaltion joukkoja vastaan. Suurimmat taistelut todennäköisesti lakkaavat, kun liittovaltion joukot valtaavat Mekellen – ellei sitten TPLF jakaudu pienempiin yksiköihin ja ryhdy sissisotaan, hän arvioi.

”Mutta senkin jälkeen kun TPLF on lyöty sotilaallisesti, edessä on ratkaisujen etsiminen poliittisiin ongelmiin. Ja niitä Etiopiassa on paljon.”

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat