Donald Trumpin päätös vetää joukkoja Afganistanista ja Irakista aiheuttaa Joe Bidenille ”sisäpoliittisen miinan”, sanoo suomalais­tutkija - Ulkomaat | HS.fi

Donald Trumpin päätös vetää joukkoja Afganistanista ja Irakista aiheuttaa Joe Bidenille ”sisäpoliittisen miinan”, sanoo suomalais­tutkija

Suomen mielestä Afganistan ja Irak tarvitsevat edelleen kansainvälisten joukkojen läsnäoloa, koska niiden turvallisuustilanne on vaikea. Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen saattaa supistaa operaatioita, mutta Suomi on valmis jatkamaan.

Irakilaiset mielenosoittajat kantoivat kuvia hirtetyistä amerikkalaissotilaista ja presidentti Donald Trumpista protestissa, jossa vaadittiin amerikkalaisjoukkojen poistamista maasta. Mielenosoitus järjestettiin Bagdadissa viime tammikuussa.­

19.11. 2:00 | Päivitetty 19.11. 7:49

Afganistanissa neuvottelut rauhasta vaikeutuvat. Irakissa järkkyvät turvallisuus ja valtapoliittinen tilanne. Yhdysvaltain uutta presidenttiä Joe Bidenia odottaa ”sisäpoliittinen miina”, ja ylipäätään koko kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuus on vaakalaudalla.

Tällaisia skenaarioita piirtävät Yhdysvaltain Afganistanista ja Irakista vetäytymisen vaikutuksista Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Charly Salonius-Pasternak ja Mariette Hägglund.

Yhdysvallat on ilmoittanut kotiuttavansa Afganistanista ja Irakista yhteensä 2 500 sotilasta ennen presidentti Donald Trumpin virkakauden loppua. Sotilaita jää vielä viitisentuhatta, mutta Trump toivoo loppujenkin palaavan Yhdysvaltoihin toukokuuhun mennessä.

Presidentti Donald Trump teki yllätysvierailun amerikkalaissotilaiden tukikohtaan Bagramissa Afganistanissa kiitospäivänä marraskuussa 2019.­

Salonius-Pasternak arvioi, että vetäytyminen vaikuttaa kielteisesti sekä Afganistanin että Irakin konflikteihin. Afganistanissa rauhansopimusten edistyminen vaikeutuu tai ei ainakaan toteudu kansainvälisten järjestöjen, kuten Naton ja YK:n, toivomalla tavalla.

”Talebaneilla on vanha sanonta, että länsimaalaisilla sotilailla on kaikki kellot, mutta talebaneilla on aikaa”, Salonius-Pasternak sanoo.

”Talebanilla ei ole kiirettä rauhansopimuksiin. Se katsoo, että yhdysvaltalaisilla on vähemmän resursseja suojella itseään ja tukea muita, jos puolet heistä häviää. Taleban voi vain odottaa.”

Afganistanissa neuvotellaan rauhasta paitsi maan laillisen hallituksen ja Taleban-järjestön välillä myös Yhdysvaltain ja Talebanin välillä.

Yhdysvallat ja Taleban ovat jo tehneet sopimuksen, että Yhdysvallat vetää joukkojaan maasta, jos Taleban sitoutuu edistämään rauhaa lähes 20 vuotta kestäneen sisällissodan lopettamiseksi. Afganistanin hallituksen ja Talebanin rauhanneuvottelut ovat sujuneet tahmeasti, eikä väkivalta ole laantunut.

Taleban-taistelijan iskun uhriksi Afganistanissa joutunutta amerikkalaissotilasta tuotiin yhdysvaltalaiseen sotilastukikohtaan Delawaressa keskuussa 2017.­

Irakissa Yhdysvaltain vetäytyminen on aiheuttamassa valta- ja turvallisuuspoliittisen tyhjiön, sanoo Hägglund. Uhkana on, että sen täyttävät Isis tai erilaiset ei-valtiolliset militia-ryhmät eli kansan mobilisointiyksiköt, jos Irakin hallitus tai Yhdysvaltain liittolaismaat eivät kykene aukkoa paikkaamaan.

”Militia-ryhmät ovat kritisoineet äänekkäästi Yhdysvaltain läsnäoloa Irakissa. Osa ryhmistä on Iranin tukemia. Militia-ryhmät olivat mukana Isisin vastaisissa taisteluissa ja saivat sen myötä enemmän legitimiteettiä ja valtaa Irakissa”, Hägglund sanoo.

Militia-ryhmät ovat myös haastaneet hallitusta ja luoneet painetta pääministeriä kohtaan. Irakissa on ollut vuoden aikana jo kolme pääministeriä, joista nykyinen Mustafa al-Khadimi on ollut Hägglundin mukaan riippuvainen erityisesti Yhdysvaltain tuesta.

Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen saattaa tehdä pääministerin työn vaikeaksi ja antaa myös Isisille tilaa toimia vapaammin.

Irakissa Yhdysvaltain johtaman kriisinhallintaoperaation yhtenä saavutuksena on pidetty Isisin kukistamista, mutta Hägglund suhtautuu kriittisesti puheisiin Isisin nujertamisesta.

”Narratiivi, että Isis olisi tuhottu, ei pidä paikkaansa. Isis on ollut aktiivinen koko ajan mutta hyvin paljon pienemmässä mittakaavassa”, Hägglund sanoo.

Hägglund pitää Yhdysvaltain vetäytymistä suunnittelemattomana ja sen vuoksi ongelmallisena. Hän muistuttaa, että turvallisuustilanne Irakissa on todella monimutkainen.

”Paikallisella tasolla Yhdysvaltain vetäytymisellä on vaikutuksia siviileihin. Siviilit kärsivät, jos tulee lisää valtataisteluja ja väkivaltaa.”

Suomalaisia sotilaskouluttajia (selin) Irakissa Puolustusvoimien päiväämättömässä arkistokuvassa.­

Yhdysvaltain vetäytyminen jättää avoimeksi kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuuden Afganistanissa ja Irakissa. Suomi osallistuu molempiin operaatioihin.

Puolustusvoimien mukaan Suomella on Afganistanissa noin 60 ihmistä Nato-johtoisessa koulutus- ja neuvonanto-operaatiossa. Irakissa suomalaisia on noin 70.

Operaatioiden toiminta on hyvin riippuvainen Yhdysvaltain joukkojen osallistumisesta niihin. Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Sari Rautio kertoo, että osallistujamaat ovat käyneet keskusteluja operaatioiden mahdollisesta supistamisesta Yhdysvaltain vetäytymisen vuoksi. Poliittisia päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty.

Yhdysvaltojen vetäytyminen on aiheuttanut kriisinhallintaoperaatioihin epävarmuutta, mutta Suomi on valmis jatkamaan niissä.

”Molemmissa maissa turvallisuustilanne on edelleen vaikea. Molemmat maat tarvitsevat kansainvälistä läsnäoloa turvallisuustilanteen kehittämisessä”, Rautio muotoilee.

Afganistanilaiset lapset kerääntyivät ihmettelemään, kun Isaf-kriisinhallintajoukon suomalaiset sotilaat pysähtyivät partiotehtävässään tauolle kylän laidalle Charar Bolakin piirikunnassa marraskuussa 2011.­

Yhdysvalloissa vaihtuu ensi vuoden alussa valta, joten tilanne voi jälleen muuttua. Tammikuussa virkaansa astuvaa presidentti Joe Bidenia odottaakin Salonius-Pasternakin mukaan ”sisäpoliittinen miina”.

Biden voisi lähettää joukkoja takaisin Afganistaniin ja Irakiin, mutta päätös olisi sotiin kyllästyneiden yhdysvaltalaisten keskuudessa epäsuosittu.

”Bidenkin on puhunut, että ikuisuussodat pitäisi saada päätökseen mutta yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa”, Salonius-Pasternak sanoo.

”Toinen legitiimi näkökulma on, että Yhdysvallat on ollut Afganistanissa pitkään ja tilanne junnaa paikoillaan. Joskus pitää lopettaa, joten tehdään se nyt. Satsaus ei ole enää yhdenkään sotilaan hengen väärti”, hän lisää.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat