Washington Post: Apple yrittää vesittää lain, joka kieltää uiguurien pakkotyöllä teetettyjen tuotteiden maahantuonnin - Ulkomaat | HS.fi

Washington Post: Apple yrittää vesittää lain, joka kieltää uiguurien pakkotyöllä teetettyjen tuotteiden maahantuonnin

Lakiesitys pakottaisi yhdysvaltalaisyritykset itse varmistamaan, ettei niiden tuotteita ole osaksikaan tuotettu uiguurien pakkotyöllä. Yritykset yrittävät lobata lakia vastaan ennen kuin se hyväksytään senaatissa.

Uiguurivähemmistöjen edustajat osoittivat mieltään Kiinan toimia vastaan Helsingin rautatieaseman edessä 21. elokuuta.­

23.11.2020 16:16

Teknologiajätti Apple yrittää vesittää lakiehdotusta, joka estäisi yhdysvaltalaisyrityksiä tuomasta maahan Xinjiangin uiguurivähemmistön pakkotyöllä teetettyjä tuotteita, kertoi sanomalehti Washington Post (WP) perjantaina.

Ainakin miljoona uiguuria ja muita vähemmistökansoihin kuuluvaa muslimia on suljettu keskitysleireille Xinjiangin autonomisella alueella Luoteis-Kiinassa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kutsuneet Kiinan toimia kulttuuriseksi kansanmurhaksi.

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi syyskuussa lakiehdotuksen uiguuripakkotyötuotteiden maahantuonnin estämiseksi äänin 406–3.

Lakiesitys pitää hyväksyä vielä kongressin toisessa kamarissa senaatissa. Senaatissa lakiesitykseen voidaan tehdä muutoksia, ja esitys pitää hyväksyä molemmissa kamareissa samasanaisina.

WP:n kongressilähteiden mukaan Apple pyrkii muuttamaan lain ydinkohtia. Lähteet eivät kerro tarkemmin, miten Apple haluaa lakia muuttaa, jotteivät paljastuisi, mutta molemmat lähteet kuvailevat prosessia lain ”vesittämiseksi”.

”Apple haluaisi, että vain istuisimme ja puhuisimme ilman, että tarvitsisi tehdä mitään”, sanoi lakiehdotusta kannattavan yhdysvaltalaisen ammattijärjestö AFL-CIO:n edustaja Cathy Feingold WP:lle.

”Se on järkyttynyt, että ensimmäistä kertaa vaadittaisiin käytännön toimia.”

Applen tiedottaja John Rosenstock sanoi WP:lle, että Apple on sitoutunut varmistamaan, että työntekijöitä kohdellaan ihmisarvon mukaisesti.

”Kammoamme pakkotyötä ja kannatamme lakiehdotuksen tavoitteita. Toimimme yhteistyössä lainsäätäjien kanssa pakkotyön poistamisen ja Yhdysvaltain lain vahvistamisen puolesta.”

Lakiesityksen tehokkain ase on se, että todistustaakka siirtyy yrityksille. Yrityksiä vastaan voidaan nostaa kanteet, mikäli ne ovat antaneet väärää tietoa alihankintaketjuistaan.

Nyt moni Xinjiangissa tai Kiinassa toimiva suuryritys ilmoittaa, ettei sen tietoon ole tullut väärinkäytöksiä.

Myös Apple vetoaa tähän.

”[Apple] tutki alkuvuonna kiinalaiset alihankkijansa tarkasti, eikä löytänyt todisteita pakkotyöstä Applen tuotantolinjoilla. Jatkamme asian seuraamista tarkasti”, Rosenstock sanoi WP:lle.

Tämä ei uuden lain mukaan enää riittäisi.

Esimerkiksi elintarvikejätti Kraft Heinz kertoi WP:lle, että ulkopuolinen sertifiointiyritys varmistaa sen käyttämien tomaattiviljelmien toimivan sääntöjen mukaan. Yhtiön varatoimitusjohtaja Michael Mullen kuitenkin kieltäytyi paljastamasta sertifiointiyrityksen nimeä WP:lle.

Tietoa on silloin mahdoton tarkastaa. Moni sertifiointiyritys on vetäytynyt Xinjiangista, koska ei pysty varmistumaan siitä, ettei pakkotyövoimaa käytetä. Kiina estää toimittajien ja diplomaattien vapaan liikkumisen Xinjiangissa.

Myös japanilainen vaatejätti Muji kieltäytyi paljastamasta alihankkijoitaan, kun HS kysyi lokakuussa sen käyttämän xinjiangilaisen puuvillan alkuperästä.

Yritysten kannalta vaatimus on vaikea ja kallis.

Lakiesitys osuu suorimmin vaate- ja tekstiilivalmistajiin, koska Xinjiangin ylivoimaisesti tärkein vientituote on puuvilla. Jopa 86 prosenttia kiinalaisesta ja lähes viidesosa kaikesta maailman puuvillakuidusta tulee Xinjiangista. Arvioiden mukaan xinjiangilaista puuvillaa on käytännössä jokaisessa kiinalaisvaatteessa.

Heinäkuussa 180 uiguuri- ja ihmisoikeusjärjestön julkaiseman vetoomuksen mukaan jokainen Xinjiangin alueelta vaatteita, puuvillaa tai lankaa ostava yritys hyötyy suoraan tai epäsuorasti pakkotyövoiman käytöstä.

Yhdysvaltain lakiesitys hyväksyttiin WP:n lähteiden mukaan syyskuussa niin nopeasti, että vaate- ja tekstiiliteollisuus ei ehtinyt vaikuttaa siihen. Erityisen kalliiksi laki tulisikin vaateyhtiöille, koska alihankintaketjut ovat niin monimutkaisia, että langan ja kuitujen alkuperää on melkein mahdoton varmistaa.

Nykyisillä alihankintaketjuilla muidenkin yritysten on vaikea varmistua tuotantoketjujen eettisyydestä. Esimerkiksi Apple listaa yli tuhat alihankkijaa, ja sen tuotanto on tällä hetkellä riippuvainen kiinalaisista alihankkijoista.

Pakkotyötä ei teetetä yksinomaan Xinjiangin alueella.

Australialainen tutkimuslaitos Aspi julkaisi maaliskuussa laajan raportin Uyghurs for Sale, jonka mukaan uiguurityövoimaa siirretään ohjelmallisesti muualla Kiinassa oleviin tehtaisiin. Raportin mukaan oli syytä epäillä, että Applen alihankkijat käyttivät mahdollisesti uiguuripakkotyövoimaa ainakin neljässä tehtaassa.

Aspin raportin mukaan pakkotyötä teetettiin esimerkiksi iPhone-puhelimien selfiekameroita valmistaneessa tehtaassa, jossa Applen pääjohtaja Tim Cook vieraili vuonna 2017. Aspin mukaan tehtaassa työskentelee 1 000–2 000 uiguuria.

Tehtaan asiakkaita ovat Aspin raportin mukaan myös Dell, HP, Amazon ja General Motors.

Aspin raportin mukaan vähintään 82 yritystä hyötyy suoraan tai epäsuorasti uiguurien pakkotyöstä muualla Kiinassa olevissa tehtaissa.

Julkisesti Apple ja sen toimitusjohtaja Tim Cook ovat tuominneet jyrkästi pakkotyön käyttämisen, mutta kulisseissa se yrittää nyt lieventää lain vaikutusta.

Teknologia-alan julkaisu The Information paljasti lokakuussa, että Apple oli maksanut ulkopuoliselle lobbausfirmalle.

Applen lisäksi moni muukin suuryritys lobbaa nyt lakia vastaan, esimerkiksi saadakseen nimensä pois lakiesityksestä. Lakiesitys mainitsee nimeltä esimerkiksi virvoitusjuomajätti Coca-Colan, vaateyritys Patagonian ja noutotukkuketju Costcon, joiden se sanoo toimivan Xinjiangin alueella tai käyttävän paikallisia alihankkijoita. Coca-Colan sanotaan käyttävän xinjiangilaista sokeria.

Applea ei mainita lakiesityksessä erikseen.

Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden maahantuonti on Yhdysvalloissa kielletty lailla jo vuonna 1930, mutta lailla ei käytännössä ole ollut vaikutusta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat