Trump hyväksyi vallanvaihdon aloittamisen – selvisikö Yhdysvaltain demokratia säikähdyksellä? - Ulkomaat | HS.fi

Trump hyväksyi vallanvaihdon aloittamisen – selvisikö Yhdysvaltain demokratia säikähdyksellä?

Amerikka on näyttänyt, että merkittävä osa väestöstä ei piittaa demokraattisten normien tuhoamisesta, Harvardin yliopiston professori Erica Chenoweth sanoo.

Äänestyspaikoilla esillä olleet Yhdysvaltojen liput oli 6. marraskuuta viety takaisin varastoon Clarkin piirikunnassa Nevadassa.­

24.11.2020 8:54 | Päivitetty 24.11.2020 9:36

Washington

Valtaan takertunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole vieläkään tunnustanut tappiotaan kolme viikkoa sitten käydyissä presidentinvaaleissa. Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa hän kuitenkin hyväksyi vallanvaihdon muodollisen aloittamisen.

Selvisikö Yhdysvaltain demokratia säikähdyksellä? Kyllä ja ei.

Osa vaaleja edeltäneistä peloista toteutui. Vaalitulosta jouduttiin odottamaan. Trump julistautui voittajaksi ennen aikojaan. Hänen kannattajansa häiritsivät ääntenlaskua. Kaduilla on nähty yksittäisiä ääripäiden välisiä yhteenottoja.

Pelot laajamittaisesta väkivallasta eivät kuitenkaan ole toteutuneet.

Trumpin kampanja on yrittänyt kumota vaalituloksen sekä oikeusteitse että poliittisella painostuksella. Suurin osa republikaanipuolueen vaikuttajista tuki kömpelöitä yrityksiä joko suoraan tai vaikenemalla.

Vastustus oli lopulta vahvempaa.

Erica Chenoweth.­

Haastattelin viime viikolla politii­kan tutkija Erica Chenowethia, joka on professori Harvardin yli­opistossa. Chenoweth on tunnettu ennen muuta kansalais­tottelemattomuutta ja väki­vallatonta vasta­rintaa koskevasta tutkimustyöstään.

Vaalien alla Chenoweth oli yksi niistä, jotka varoittivat Trumpin olevan uhka demokratialle. Kysyin häneltä, olivatko varoitukset lopulta olleet tarpeen.

”Hälytyskellojen soittaminen oli ehdottomasti oikea veto”, Chenoweth vastasi.

”Huono uutinen on, että meillä on istuva presidentti, joka on aktiivisesti osoittanut pyrkivänsä autoritaariseksi hallitsijaksi.”

Pyrkimysten tielle ilmaantui kuitenkin esteitä. Lopulta Trumpin avustajat alkoivat taivutella tätä vallanvaihdon aloittamiseen. Yritysjohtajiltakin tuli painetta.

Kuitenkin myös se, mitä vallan kamareiden ulkopuolella tapahtui, saattoi olla ratkaisevaa. Kansanliikkeitä tutkivan Chenowethin mukaan kiitos amerikkalaisen demokratian suojelemisesta kuuluu kansalaisille, jotka sitkeästi vaativat, että vaalitulosta kunnioitetaan.

”Yhdysvalloissa on nyt kansanliike demokratian puolesta.”

Liike ei kokoontunut vain vaaliuurnilla ja kaduilla. Maanantaina yli 30 000 ihmistä seurasi samanaikaisesti Youtubesta Michiganin osavaltion nelihenkisen vaalilautakunnan kokousta.

Tavallisesti kokous olisi kuulunut demokratian tylsiin rutiineihin. Lautakunnan tehtävä on koota yhteen piirikuntatasolla hyväksytty vaalitulos ja vahvistaa sen pohjalta koko osavaltion tulos. Normaalioloissa sellainen ei kiinnosta edes kymmeniä ihmisiä, mutta nyt kymmenet tuhannet kansalaiset kokoontuivat pitämään vahtia.

Trump ja hänen lähipiirinsä olivat tunnistaneet, että vaalitulosten vahvistaminen voisi olla vaalijärjestelmän heikko kohta. Vaalitulosta olisi mahdollista vähintään viivästyttää, jos lautakunnan kaksi republikaanijäsentä kieltäytyisivät vahvistamasta ääntenlaskentaa.

Kokous kesti useita tunteja. Suurin osa puheenvuoroista todisti kansalaisyhteiskunnan vahvuudesta. Tavalliset vaalivirkailijat ja kansalaiset puolustivat lautakunnan ja katsojien edessä ääntenlaskentaa ja vaalien rehellisyyttä.

Ratkaisija oli lopulta lautakunnan toinen republikaanijäsen Aaron van Langevelde, joka vastusti puoluetovereidensa huteria perusteluita äänestyksen viivyttämiselle. Toinen republikaanijäsen Norm Shinkle äänesti tyhjää, mutta Van Langevelden ja kahden demokraatin äänet riittivät vahvistamaan vaalituloksen.

Juhlapuheissa voidaan todeta, että Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot ovat kestäneet paineen.

Vaalien jälkeinen aika on osoittanut, että instituutiot koostuvat ihmisistä.

”Ihmisistä, jotka tekevät valintoja”, Chenoweth sanoi viime viikolla.

Georgian osavaltion ylin vaaliviranomainen Brad Raffensperger puhui tiedotustilaisuudessa Atlantassa 6. marraskuuta.­

Vaalituloksen puolustaminen ei vaatinut kansalaistottelemattomuutta eli lakien rikkomista, mutta tottelemattomuutta se vaati. Esimerkiksi Georgian vaaleista vastannut republikaani Brad Raffensperger kieltäytyi noudattamasta ylempiensä kuten Yhdysvaltain presidentin vaatimuksia vaalituloksen mitätöinnistä.

Päinvastaisesta Chenoweth nosti esimerkiksi Emily Murphyn. Liittovaltion hallintoviraston GSA:n johtaja kieltäytyi yli kahden viikon ajan käynnistämästä muodollista vallanvaihtoa.

”Hän voisi valita myös toisin”, Chenoweth sanoi viime viikolla.

Kansanliikkeen vahvuudesta kertoi Chenowethin mukaan sekin, miten nopeasti harmaata ja tuntematonta virastoa johtavan Murphyn nimi nousi kaikkien huulille.

”Etsimme ja löydämme ne avainkohdat ja vallan pilarit, joita liikuttamalla muutos syntyy.”

Tiistaiyönä Suomen aikaa pilari sitten liikahti. Sen jälkeen, kun Van Langevelde oli auttanut vahvistamaan Michiganin vaalituloksen, uutiset kertoivat, että Emily Murphy oli lähettänyt kirjeen vaalien voittajalle, demokraatti Joe Bidenille. Muodollinen vallanvaihto käynnistyi viimein.

Harva pelkäsi tosissaan, että Trump onnistuisi kumoamaan vaalien tuloksen. Suurin huoli on kohdistunut siihen, millainen vaikutus presidentin puheilla on kansalaisten mieliin.

”Pieni äärilaita hänen kannattajistaan on kytköksissä kaikkein vaarallisimpiin kotimaisiin terroristeihin”, Chenoweth sanoi.

Kun Biden astuu valtaan, Chenoweth uskoo kotimaan turvallisuuden viraston ja liittovaltion poliisin ryhtyvän aiempaa kovempiin otteisiin näiden ryhmien suhteen.

Suuri enemmistö Trumpin kannattajista on kuitenkin tavallisia kansalaisia, joilla on kaikki oikeus osoittaa rauhallisesti mieltään.

Kun demokraattipresidentti viimeksi nousi valtaan vuonna 2009, Yhdysvalloissa nähtiin vahva oikeistolainen kansanliike: teekutsuliike mullisti koko republikaanipuolueen. Chenoweth veikkaa, että jotakin samanlaista voi seurata myös nyt.

”Ihmiset saavat uskoa mitä uskovat niin kauan kuin siitä ei ole haittaa muille.”

Vaan häviääkö demokratialta pohja, jos iso osa kansasta uskoo Trumpia eikä enää luota vaalien rehellisyyteen? Sitä ei vielä tiedetä.

”Demokratian ulkoiset merkit on säilytetty ja meillä on kaikki demokratian ainekset kasassa, mutta kakku on vielä leipomatta.”

Trumpin jäljiltä demokraattiset normit pitää korjata. Chenoweth ei ole varma, onko se mahdollista. Mitä jos seuraava yrittäjä potkaisee ne neljän vuoden päästä taas kumoon?

”Amerikka on näyttänyt, että merkittävä osa väestöstä ei piittaa demokraattisten normien tuhoamisesta, äänioikeuden rajoittamisesta ja laajalle levinneestä syrjinnästä sekä tiettyyn väestönosaan kohdistuvasta väkivallasta”, Chenoweth sanoi.

Hänen mielestään Trumpin äänestäjät ovat valmiit sulkemaan silmänsä kaikelta tältä ja luottamaan ihmiseen, joka teeskenteli välittävänsä heistä ja lupasi auttaa heitä tienaamaan enemmän.

”Se on pohjimmiltaan epädemokraattista ja moraalinen ongelma.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat