Bidenin hallinnosta tulee kuin Obaman kausien luokka­kokous, mutta tuleeko siitä ”Obaman kolmas kausi”? - Ulkomaat | HS.fi

Bidenin hallinnosta tulee kuin Obaman kausien luokka­kokous, mutta tuleeko siitä ”Obaman kolmas kausi”?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että Bidenilla on kykyä saada senaatin republikaaneja puolelleen ja kesyttää demokraattipuolueen vasen laita.

Presidentiksi valittu demokraatti Joe Biden ja varapresidentiksi nouseva Kamala Harris pitivät videopalaverin Yhdysvaltain pormestarien konferenssin kanssa maanantaina.­

24.11.2020 17:19 | Päivitetty 24.11.2020 21:08

Joe Bidenin ulkoministerikseen valitsema Antony Blinken on Barack Obaman entinen varaulkoministeri.

Bidenin valtiovarainministeriehdokas Janet Yellen on entinen keskuspankin pääjohtaja, jonka nimitti tehtäväänsä Obama.

Bidenin ilmastoasioiden erityislähettiläs on John Kerry, Obaman entinen ulkoministeri. Kotimaan turvallisuusministeriksi nouseva Alejandro Mayorkas oli Obaman hallinnon varaturvallisuusministeri.

Ja niin edelleen. Obama, Obama ja Obama.

Yhdysvaltain 46. presidentin, demokraatti Joe Bidenin hallintoonsa valitsemista kärkihenkilöistä on tulossa joukkue, joka on kuin Obaman presidenttivuosia 2009–2017 muistelemaan kutsuttu luokkakokous. Jotkut leukailevat, että Yhdysvalloissa alkaa 20. tammikuuta ”Obaman kolmas kausi”.

Julkisuudessa on pohdittu, jättääkö Obama Bidenin varjoonsa. Pitkään hiljaiseloa viettänyt ex-presidentti kampanjoi innokkasti Bidenin rinnalla presidentinvaalien loppusuoralla, ja sittemmin hän on markkinoinut uutta kirjaansa lukuisissa eri haastatteluissa.

Karismaattinen Obama on yhtäkkiä kaikkialla.

Joe Bidenin nimityksiä: YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield, valtiovarainministeri Janet Yellen, kansallisen tiedustelun johtaja Avril Haines, kotimaan turvallisuusministeri Alejandro Mayorkas, ulkoministeri Antony Blinken ja ilmastoasioiden erityislähettiläs John Kerry.­

Bidenin nimitykset saattavat ensinäkemältä luoda vaikutelman epävarmuudesta. Mutta niissä ei ole mitään yllättävää, koska Biden toimi itse Obaman varapresidenttinä ja hän tuntee hyvin nimittämänsä ihmiset.

Esimerkiksi turvallisuusneuvonantajaksi nimetty Jake Sullivan oli varapresidentti Bidenin turvallisuusneuvonantaja, vaikka oli hänellä aiemmin virka Obaman hallinnon alaisessa ulkoministeriössäkin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ajattelee, että Bidenin kaudesta ei tule Obaman aikojen jatketta, vaikka nyt uutisissa viliseekin tuttuja kasvoja.

”Maailma on muuttunut vuoden 2016 jälkeen, Yhdysvallat on sen verran sielullisesti rikki revitty. Bidenin nimitykset liittyvät Obaman hallintoon, mutta ne liittyvät myös Bidenin lähipiiriin”, Aaltola sanoo.

The New York Times -lehden kolumnisti Charles Blow totesi pian Bidenin vaalivoiton jälkeen, että Bidenin valtaannousua ympäröi ajatus asioiden rauhoittamisesta republikaani Donald Trumpin hullujen vuosien jälkeen.

Blow’n mukaan Bidenin missio on palauttaa ”tavanomaisuus ja säädyllisyys” Yhdysvaltain hallitsemiseen.

”Biden on palauttajapresidentti, joka valittiin oikaisemaan laivan kurssi ja pelastamaan järjestelmä. – – Hänet valittiin, jotta Amerikka voisi jälleen saada unta [Make America Able to Sleep Again]. Hän ei pidä missionaan ravistella asioita vaan rauhoittaa ne”, Blow kirjoitti.

Bidenin nimitysten perusteella voi arvioida, että hän haluaa kotimaansa normalisoinnin lisäksi palauttaa Yhdysvallat osaksi maailmanpolitiikan päätöksentekoa. Siitä John Kerryn nimitys on erityisen selvä esimerkki.

Presidentti Barack Obama puhumassa marraskuussa 2015. Vasemmalla puolella varapresidentti Joe Biden ja oikealla puolella ulkoministeri John Kerry.­

Kerry osallistui Pariisin ilmastosopimuksen neuvotteluihin, minkä lisäksi hän allekirjoitti sen Yhdysvaltain puolesta. Trump taas irrotti maansa Pariisin sopimuksesta ja epäili suureen ääneen ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta.

Biden muistuttaa maailmaa Yhdysvalloista, joka suhtautuu ilmastonmuutoksen ohella vakavasti liittolaissuhteisiin ja moninkeskiseen päätöksentekoon. Hän palauttaa koronaviruksen raateleman maansa Maailman terveysjärjestön WHO:n jäseneksi ja nostaa Yhdysvaltain profiilia YK:ssa, mistä kertoi uuden YK-suurlähettilään statuksen palauttaminen ministeritasoiseksi tehtäväksi. YK-suurlähettilääkseen Biden haluaa Linda Thomas-Greenfieldin, Obaman kauden Afrikka-apulaisulkoministerin.

Mika Aaltolan mukaan Bidenin näkökulmaa hallitsee ajattelu, että ”Yhdysvalloilla pitää olla tärkeä jos ei suorastaan primääri rooli” maailmanpolitiikassa.

Häntä ohjaa puheidensa, vaaliohjelmansa ja nimitystensä perusteella pragmaattisuus ja usko ”Yhdysvaltain kansallista etua” painottavaan turvallisuuspoliittiseen konsensukseen, joka on kylmän sodan jälkeen yhdistänyt sekä demokraatit että republikaanit.

Tämä konsensus kärsi vakavia iskuja republikaani George W. Bushin kaudella 2001–2009 erityisesti Irakin sodan vuoksi ja meinasi mennä kokonaan rikki Trumpin vuosina. Tosin Trump oli usein radikaalimpi puheissaan kuin teoissaan: Yhdysvallat ei esimerkiksi lähtenyt sotilasliitto Natosta, vaikka sellaistakin kauhukuvaa eläteltiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskusteli Turkin johtajan Recep Tayyip Erdoğanin kanssa sotilasliitto Naton vuosikokouksessa Britannian Watfordissa joulukuussa 2019.­

Aaltolan mukaan Biden pyrkinee palauttamaan Yhdysvallat osaksi vuonna 2015 solmittua Iranin ydinsopimusta, jota Kerry oli neuvottelemassa ja josta Trump irrotti maansa. Aaltola uskoo myös, että sotilaspolitiikassa jatketaan linjaa, jossa paino on ennemmin erikoisjoukkojen ja lennokkien avulla tehtävissä operaatioissa kuin suurten sotajoukkojen liikuttelussa.

Trumpin aggressiivinen Kiinan-politiikka voi saada Bidenin kaudella uusia sävyjä. Aaltolan mukaan Biden saattaa haluta padota Kiinan vaikutusvaltaa rakentamalla sille vastavoiman demokraattisten ja teknologisesti vahvojen liittolaisten kanssa.

Biden ei kuitenkaan välttämättä ole luopumassa kovasta kauppapolitiikasta, koska työpaikkojen säilyttäminen Yhdysvalloissa on Trumpin kannattajien lisäksi demokraattien suosiossa. Biden ei suin surminkaan käyttäisi Trumpin termiä ”Amerikka ensin”, mutta Kiinan epäreiluksi koettua kauppapolitiikkaa hän haluaa korjata ”Valmistettu kaikkialla Amerikassa kaikkien amerikkalaistyöläisten toimesta” -politiikalla, jolle työryhmä löytänee vielä nasevamman nimen.

Mutta hallitseminen ei ala Tyynenmeren tuolla puolen vaan Washingtonissa. Jos Biden ei pärjää kotirintamalla, hänestä ei välttämättä tule ponnekasta globaalia päättäjää.

Bidenin ensinimityksiä leimaa yhtenäinen linja: ei yllätyksiä ja paljon politiikan keskitien kulkijoita. Aaltola arvelee, että Bidenin valinnat on melko helppo hyväksyttää republikaaneilla, jos republikaanit säilyttävät senaatin enemmistön Georgian osavaltion uusintavaaleissa tammikuussa.

Hänen mukaansa voisi olla jopa parempi, jos demokraatit jäisivät lievään vähemmistöön senaatissa ja Biden joutuisi hakemaan politiikalleen tukea senaatin maltillisemmilta republikaaneilta, erityisesti Utahin Mitt Romneylta, Alaskan Lisa Murkowskilta ja Mainen Susan Collinsilta.

”Se voisi lisätä hänen valtansa legitimiteettiä. Biden jos joku voi saada kongressin puolelleen”, Aaltola sanoo.

Mainen osavaltion maltillinen republikaani senaattori Susan Collins on yksi mahdollinen yhteistyökumppani Joe Bidenille.­

Aaltola sanoo, että Biden oli juuri se Obaman hallinnon hahmo, joka hiippaili tapaamaan edustajainhuoneen ja senaatin republikaaneja presidentin pysytellessä Valkoisessa talossa. Monet kongressin jäsenet pitivät Obamaa etäisenä, professorimaisena ja ehkä hieman ylimielisenäkin presidenttinä.

Senaatissa vuosina 1973–2009 vaikuttaneella Bidenilla on ainakin teoriassa mahdollisuuksia hyödyntää taustaansa kuten presidenttinä vuosina 1963–1969 toiminut demokraatti Lyndon B. Johnson teki.

Johnson tunnettiin 1950-luvulla taitavana ”senaatin herrana”. Presidentiksi noustuaan hän tunsi entuudestaan kongressin peliliikkeet ja senaattoreiden mielenmaiseman ja sai runnottua läpi esimerkiksi historiallisen kansalaisoikeuslainsäädännön.

Demokraattipresidentti Lyndon B. Johnson osasi presidenttinä hyödyntää vahvaa taustaansa senaatin lainsäätäjänä.­

Mika Aaltolan mielestä Bidenille on hyvin tärkeää myös demokraattipuolueensa vasemman laidan lepyttäminen, mikäli hän haluaa välttää kapinaliikkeen. Tätä puolueen laitaa on jo lähestytty sillä, että nimityksissä on runsaasti naisia ja vähemmistöjen edustajia.

Moni Bidenin äänestäjä olisi halunnut presidentikseen esivaaleissa karsiutuneen vermontilaisen ”sosialistin” Bernie Sandersin, joka lupasi julkisesti maksettuja sairausvakuutuksia, ilmaista korkeakouluopetusta ja tuettuja vanhempainvapaita.

Biden ei mene missään asiassa näin pitkälle, mutta esimerkiksi terveydenhuollossa hän on luvannut ”Obamacare plussaa”, jolla laajennettaisiin Obaman suurta terveysreformia. Se nostaisi miljoonia köyhiä amerikkalaisia julkisten sairausvakuutusten piiriin.

”Terveydenhoitopaketti ja Green New Deal [kunnianhimoinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka] voisivat toimia Bidenille pelastuksena suhteessa puolueen vasempaan laitaan”, Aaltola sanoo.

Presidentti Donald Trumpin kannattajille näytettiin lokakuussa Floridassa video, jolla vilahti demokraattiseksi sosialistiksi itsensä määrittelevä Bernie Sanders. Hänen ajattelunsa on myrkkyä Trumpin kannattajille, kun taas moni Joe Bidenin kannattaja toivoisi tulevalta presidentiltä Sandersin ajamaa vasemmistolaista politiikkaa.­

Kuten tunnettua, Trump rakensi poliittista uraansa Obaman syntyperää epäilleellä rasistisella kampanjallaan. Vaikka Trump jäisi kummittelemaan Twitteriin ja vetämään naruja republikaanipuolueen taustalla, Bidenia vastaan hän ei voi samoilla eväillä hyökätä. Biden on Trumpin tavoin vanha valkoinen mies, joka muuten täytti viime viikon perjantaina 78.

Jos koronavirusepidemia saadaan piakkoin aisoihin rokotteella ja talous lähtee elpymään, ”tähdet saattavat olla Bidenille suosiollisessa asennossa”, Mika Aaltola sanoo.

”Biden ei herätä Obaman lailla identiteettiturvattomuutta. Tämä palaa siihen perinteiseen kysymykseen, että kenen kanssa haluaisit lähteä kaljalle.”

Oikaisu 24.11. kello 21.08: Antony Blinkenin kirjoitusasu korjattu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat