Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam kertoo varastoineensa kotiinsa ”läjäpäin käteistä”, koska hänellä ei ole pankkitiliä eikä pääsyä normaaliin rahaliikenteeseen. Omalaatuinen tilanne johtuu Yhdysvaltain asettamista pakotteista, Lam kertoi HKIBC-kanavan haastattelussa The Guardian -lehden mukaan.
Yhdysvallat on asettanut Lamia ja neljäätoista muuta Hongkongin ja Kiinan viranomaista vastaan pakotteita sen jälkeen, kun Hongkongissa astui voimaan tiukka ja alueen demokratiaa kaventanut turvallisuuslaki.
Pakotteet jäädyttävät kohteidensa varat Yhdysvalloissa ja kieltävät yhdysvaltalaisia osallistumasta liiketoimintaan heidän kanssaan. Lam kertoi jo elokuussa siitä, että hänellä oli vaikeuksia käyttää luottokorttia, koska monilla finanssialan yrityksillä on toimintaa myös Yhdysvalloissa.
”Edessäsi istuu Hongkongin erityishallintoalueen johtaja, jolla ei ole käytössään pankkipalveluita”, Lam sanoi HKIBC-kanavalle.
Lamin mukaan hänen palkkansa maksetaan hänelle käteisenä. Lam ansaitsee noin 560 000 euroa vuosittain.
Opiskelijat vaativat Hongkongia vapaaksi 23. syyskuuta pidetyssä mielenosoituksessa.
Yhdysvaltain mukaan Lam ja muut pakotteiden kohteeksi joutuneet ovat horjuttaneet Hongkongin itsehallintoa, kaventaneet ihmisten oikeuksia ja päästäneet Kiinan turvallisuusviranomaiset mellastamaan vapaasti alueella. Pakotelistalla on myös esimerkiksi poliisijohtaja Chris Tang ja oikeusministeri Teresa Cheng.
Kiina on asettanut vastalauseena pakotteita amerikkalaisille, joiden maa katsoo kohdelleen Hongkongin kysymystä epäoikeudenmukaisesti. Listalla ovat esimerkiksi republikaanisenaattorit Marco Rubio, Ted Cruz ja Tom Cotton sekä ihmisoikeusjärjestö Humans Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Kiina syytti viime syksynä Yhdysvaltoja Kiinan-vastaisen kaaoksen lietsomisesta Hongkongissa ja luonnehti honkongilaispäättäjiin kohdistuvia pakotteita ”naurettaviksi”.
Carrie Lam totesi tv-haastattelussa, ettei häntä huoleta Yhdysvaltain pakotelistalle päätyminen: ”On kunnia-asia olla epäoikeudenmukaisista syistä Yhdysvaltain pakotteiden kohteena.”
Hongkongissa kesä–heinäkuun vaihteessa voimaan tullut turvallisuuslaki kielsi Kiinan-vastaisen toiminnan, Hongkongin itsenäisyyden kannattamisen ja vehkeilyn ulkovaltojen kanssa. Lain laveat sanamuodot pelottivat Hongkongin oppositiota ja demokraattisia voimia myös muualla maailmassa.
”Kansanvallan perusteet ovat murentuneet kuin pikkuleipä isossa kourassa”, luonnehti HS:n kirjeenvaihtaja Mari Manninen tässä kommentissaan.
