Kun Joe Biden nousee Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa, moni asia muuttuu Valkoisessa talossa.
Yksi asia kuitenkin pysyy: miestyypin kaljuuntuminen ja yritys peitellä sitä.
Yhdysvaltain presidentteinä on usein nähty miehiä, joilla on komea kuontalo: John F. Kennedy, Ronald Reagan, Bill Clinton ja Barack Obama muistetaan paksutukkaisina miehinä. Isä ja poika Bushilla oli syvät otsalahdelmat, mutta yleisvaikutelma oli heilläkin tuuhea.
On mentävä ajassa taakse päin 1950-luvulle ja Dwight D. Eisenhoweriin saakka, ennen kuin vastaan tulee selvästi kaljuuntunut demokraattisesti valittu Yhdysvaltain presidentti. Gerard Fordia, jolla myös oli korkea otsa, ei kansa valinnut.
Kuvaselauksen perusteella Yhdysvaltain 45:stä presidentistä merkittävästi kaljuuntuneita on ollut vain kuusi tai seitsemän. Kuvien perusteella myös Bidenilla ja Donald Trumpilla on hiuspeitettä päälaellaan.
Mutta kuvat eivät välttämättä kerro totuutta.
Uutta onkin se, että Yhdysvaltain johtoon on nyt kaksi kertaa peräkkäin valittu iäkäs mies, jonka hiuspeitteen aitous on laajasti kyseenalaistettu.
Päänahan karvapeitteellä ei tietenkään ole vaikutusta siihen, miten poliitikko hoitaa työnsä. Mitä järkeä on siis spekuloida presidenttien hiustensiirroilla?
Naisten ulkonäköpaineista puhutaan paljon. Mutta ulkonäköpaineita voi olla myös miehillä, joista moni saa kaljuuntumiselle altistavan geeniperinnön isältään tai äidiltään.
Politiikka on kaikkialla armotonta kilpailua, ja erityisen armotonta Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän korkeimmilla askelmilla. Vaikka moni äänestäjä väittää, ettei ulkonäkö vaikuta äänestyspäätöksiin, tutkimuksissa on löydetty toisenlaisia tuloksia.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että varsinkin oikeistopuolueissa hyvänä pidetyllä ulkonäöllä on merkitystä ehdokkaiden valinnassa ja vaalimenestyksessä.
Trumpin kohdalla kysymyksiä on herättänyt erikoinen hiustyyli. Trump on kiistänyt, että tyylissä olisi kyse kaljua peittelevästä niin kutsutusta päällekampauksesta.
Trumpin entinen lakimies Michael Cohen todistaa toisin paljastuskirjassaan Disloyal. Hänen mukaansa kampaustyylin tarkoituksena on peitellä arpia, joita on jäänyt Trumpin päälaelle 1980-luvun kömpelöstä hiustensiirto-operaatiosta.
Cohen kuvailee Trumpin hiustyyliä kolmen askeleen menetelmänä: Ensin Trump kampaa pitkät takahiukset otsalle eräänlaiseksi lipaksi. Ylijäämä taitetaan kertaalleen päälaelle. Pitkät sivuhiukset kammataan vielä päälaen yli vasemmalta oikealle. Näin päälaelle muodostuu kolminkertainen hiuspeite. Pakkaus liimataan yhteen runsaalla hiuskiinteellä.
Menetelmä muistuttaa Yhdysvalloissa 1970-luvulla patentoitua kampaustyyliä. Frank J. Smithin ja Donald J. Smithin vuonna 1977 patentoimassa menetelmässä osittain kaljuuntuneen henkilön hiukset jaetaan kolmeen osioon, joista kukin kammataan kaljuuntuneen osan päälle ohuiksi mutta peittäviksi kerroksiksi.
Frank J. Smithin ja Donald J. Smithin patentoimassa kampaustyylissä osittain kaljuuntuneen henkilön hiukset jaetaan kolmeen osaan, jotka kammataan kerroksiksi kaljuuntuneen alueen ylle. Patentti raukesi 1990-luvulla.
Myös kalifornialainen hiuskirurgi Parsa Mohebi arvioi presidenttien hiuksia analysoivassa Youtube-videossaan, että Trumpille on tehty hiustensiirto sittemmin jo käytöstä poistetulla menetelmällä. Siinä kaljuuntunut nahka poistetaan kokonaan, minkä jälkeen hiusta kasvavaa päänahkaa venytetään aukon ylle.
Menetelmän varjopuoli on se, että saumakohtaan voi jäädä ruma arpi. Arpi paljastuu sitä mukaa, kun hiuspeite jatkaa harvenemistaan.
Onko Bidenin ja Trumpin mahdollisissa hiustensiirroissa perää? Kysytään arvioita suomalaiselta hiustensiirron asiantuntijalta, Kaivopuiston klinikalla plastiikkakirurgina työskentelevältä Heikki Penttilältä.
Aloitetaan Bidenista, Valkoisen talon tulevasta isännästä.
Presidentiksi valittu Joe Biden Wilmingtonissa marraskuun alkupuolella. Hiustensiirtojen lisäksi Yhdysvaltain media on arvellut, että Bidenilla on pinnoitetut hampaat.
Kun Penttilä tarkastelee tuoreita kuvia 78-vuotiaasta Bidenista ja hänen hiusrajastaan, hän ei aluksi havaitse mitään erikoista.
”Hiusraja on vetäytynyt päälaen puolelle. Tukasta näkee sivulta päin läpi. Tämä viittaa luonnolliseen vanhenemiseen minun mielestäni”, Penttilä sanoo.
Mutta kun Penttilä näkee Bidenista 1980-luvulla otettuja kuvia, joissa hiuspeite näyttää nykyistä harvemmalta, hän tulee toisiin ajatuksiin.
Senaattori Joe Biden vuonna 1987. Hänellä näyttäisi olevan harvemmat hiukset kuin nykyään.
Joe Biden vuonna 1986. Plastiikkakirurgi Heikki Penttilän mukaan Bidenin otsalla näkyy tuppoja, jotka saattavat olla merkki hiustensiirrosta.
Senaattori Joe Biden vuonna 1987.
”Kuvista näkyy selvästi, että hiusrajan etureunassa on tuppoja. Tämä puhuu sen puolesta, että hänelle olisi tehty jotakin jo tuolloin.”
1980-luvulla hiustensiirtoja saatettiin tehdä irrottamalla päänahan kaljuuntumattomista osista pieniä saarekkeita, joita istutettiin paljaisiin kohtiin. Lopputulos näytti siltä, kuin hiukset kasvaisivat tuppoina – aivan kuin Barbie-nukella.
Nykyään otsan hiusrajasta voidaan tehdä luonnollisemman näköinen yksittäisillä hiussiirteillä, kun taas ylempänä käytetään tuppoja ”volyymin lisäämiseksi”, Penttilä kertoo.
Bidenin mahdollisesta hiustensiirrosta huhuttiin jo 1980-luvulla. Vuonna 1987 The Washington Post kysyi senaattori Bidenilta, onko hänelle tehty hiustensiirto.
”Minun on pidettävä joitakin asioita elämässäni arvoituksena”, Biden vastasi.
Tuoreissa Biden-kuvissa tulevan presidentin hiusrajassa ei näy luonnottomia tuppoja. Hänen takaraivonsa on kauttaaltaan kalju, ja Biden näyttäisi kampaavan päälaen hiuksia kaljun läikän peitoksi.
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden Tennesseessä lokakuussa 2020.
Edestäpäin katsottuna otsan hiusraja näyttää selvästi tiheämmältä kuin 1980-luvulla. Mahdollisesti Bidenille on siis tehty 1980-luvun kömpelöiden hiustensiirtojen jälkeen onnistuneempi operaatio, jossa otsan hiusraja on saatu luonnollisemmaksi.
Penttilän tuomio on selvä.
”Jos 40–50-vuotiaalla miehellä oli noin harva tukka, ei se voi lähes 80-vuotiaana olla näin tiheä. On selvää, että jotakin hänelle on tehty.”
Entä sitten Trumpin hiusten arvoitus?
Yhdysvaltain presidentti kampaa hiuksensa otsalle ”räystääksi”.
Penttilä kiinnittää ensimmäisenä huomionsa siihen, että 74-vuotiaan Trumpin hiusten väri vaihtelee voimakkaasti eri kuvissa. Monissa kuvissa näyttää siltä, että hiukset ovat osittain kellertävän oranssit, mutta alta pilkistää harmaata.
Penttilän mukaan värivaihtelu puhuu sen puolesta, ettei Trump ainakaan käytä tupeeta. Penttilä pitää varmana, että Trump käyttää hiusväriä, joskin epäsäännöllisesti.
”Tämä puhuu sen puolesta, että tukka, joka hänellä on, on luonnollista – on se sitten millä konstilla hyvänsä saatettu sille alueelle.”
Toiseksi Penttilä kiinnittää huomionsa siihen, ettei Trump juuri koskaan paljastaa hiusrajaansa vaan peittää sen ”räystään” alle. Kysymyksiä herättää myös Trumpin tapa pitää melko pitkää tukkaa, jota hän kampaa eri suuntiin.
”Usein sillä peitellään hiusten puutetta tai jotakin muuta asiaa. Tällaisella tyylillä yritetään myös luoda nuorekkaampaa vaikutelmaa. Joskin sanoisin, että tietyissä tapauksissa se voi johtaa koomiseen vaikutelmaan.”
Lopullinen johtopäätös siitä, onko Trump teettänyt hiustensiirtoja, jää kuitenkin tekemättä.
Mutta mitä väliä hiuksilla on?
Presidentti Donald Trump kampaa hiuksiaan takaa eteen ja vielä sivuilta päälaen yli. The New York Timesin mukaan hän on saanut kymmeniätuhansia dollareita verovähennyksiä hiushoidoista.
Emootiotutkija Matias Kivikangas Aalto-yliopistosta ei heti muista tutkimusta hiusten tai sen puutteen merkityksestä politiikassa. Mutta se tiedetään, että tietyt, ulkoisella olemuksella luodut psykologiset vaikutelmat vetoavat äänestäjiin, Kivikangas sanoo.
Näitä signaaleja ovat muun muassa dominanssi, kompetenssi (pätevyys), viehättävyys ja luotettavuus.
”Dominanssi liittyy fyysiseen vahvuuteen ja uhkaavuuteen, ja vanhoja ihmisiä arvioidaan vähemmän vahvoiksi ja uhkaaviksi”, Kivikangas pohtii.
”Selvät vanhuuden merkit ovat myös yhteydessä arvioituun kompetenssin puutteeseen. Joten voisi ajatella, että vetäytyvä hiusraja voi vaikuttaa negatiivisesti arvioihin dominanssista ja kompetenssista.”
Plastiikkakirurgi Penttilä toteaa, että tuuheat hiukset yhdistetään usein viriiliyteen ja elinvoimaan. Kivikangas muistuttaa, että ihmisten äänestyspäätöksiin voivat tiedostamattomasti vaikuttaa samankaltaiset signaalit, jotka vaikuttavat myös parinmuodostuksen yhteydessä.
Voiko tästä päätellä, että kaljuuntuminen on miespoliitikolle haitallinen ominaisuus?
Asia ei ole lainkaan yksiselitteinen. Esimerkiksi Suomessa presidentti Urho Kekkosen kalju tuskin vaikutti hänen uskottavuuteensa johtajana, vaikka olikin kaskujen ehtymätön lähde. Perussuomalaisten johtajan Jussi Halla-ahon kaljukaan on tuskin jarruttanut puolueen suosion nousukiitoa.
On huomioitava myös kulttuurierot. Yhdysvalloissa saattaa olla ulkonäkökeskeisempi kulttuuri. Penttilän mukaan siellä tehdään enemmän kauneuskirurgisia leikkauksia kuin Euroopassa. Varallisuuserotkin voivat selittää eroa, sillä hiustensiirrot eivät ole halpaa lystiä.
Vain se on varmaa, että Trump ja Biden ovat molemmat iäkkäitä miehiä, joiden kykyä hoitaa presidenttiys on kyseenalaistettu korkean iän vuoksi. Molemmat heistä myös pyrkivät antamaan itsestään ikäänsä nuorekkaamman vaikutelman.
Bidenin kohdalla on puhuttu hiustensiirron lisäksi hampaiden pinnoittamisesta ja ryppyjä vähentävän botoxin käytöstä.
Trumpin ja Bidenin mahdolliset hiustensiirrot saattavat heijastella myös laajempia kulttuurisia muutosprosesseja.
”En usko, että ulkonäkötekijöillä on paljonkaan tekemistä sen kanssa, että juuri Trump ja Biden on valittu presidenteiksi”, Kivikangas toteaa.
”Mutta koska politiikassa on jo pitkään käytetty keinotekoisia ulkonäön parantamiseen liittyviä keinoja, se on jossain vaiheessa muuttunut kulttuuriseksi vaatimukseksi. Bidenin ja Trumpin on täytynyt toimia, koska he eivät halua erottua heikompana vaihtoehtona.”
