Salamurha Iranissa on myrkkyä Joe Bidenille, ja tutkijan mukaan se saattoi olla jopa murhan tarkoitus - Ulkomaat | HS.fi

Salamurha Iranissa on myrkkyä Joe Bidenille, ja tutkijan mukaan se saattoi olla jopa murhan tarkoitus

Asiantuntijan mukaan Iranilla on suurta halua ja painetta kostaa ydintutkijan perjantainen salamurha, jonka tekijäksi uskotaan Israelia. Mutta talouskurimus ja Bideniin liittyvät odotukset saattavat kasvattaa Iranin johtajien malttia, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Iranin valtiollisen television julkaisemassa valokuvassa näkyy vaurioitunut auto, joka kuljetti iranilaista ydintutkijaa Mohsen Fakhrizadehia, kun hän joutui hyökkäyksen kohteeksi perjantaina.­

29.11.2020 16:24

Foreign Policy -lehdessä julkaistiin tämän viikon keskiviikkona kahden israelilaistutkijan Eldad Shavitin ja Ari Heisteinin artikkeli, jonka otsikossa luki: ”Miten Israelin tulisi valmistautua Bidenin tapaan lähestyä Irania.”

Artikkelissa todettiin muun muassa, että Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun on syytä kohdella hienovaraisesti Yhdysvaltain tulevaa presidenttiä, demokraatti Joe Bidenia, ”jotta vältetään ennalta myrkyttämästä Israelin suhteita uuteen Valkoiseen taloon”.

Pari päivää myöhemmin Israel todennäköisesti ilmaisi sen, miten se valmistautuu Bidenin pian alkavaan presidenttiyteen. Israelin agenttien uskotaan salamurhanneen perjantaina Iranin ydinaseohjelman isäksi kutsutun Mohsen Fakhrizadehin.

Ja niin oli kaivo myrkytetty, 54 päivää ennen kuin Biden vannoo virkavalansa Yhdysvaltain liittovaltion kongressitalon edessä.

Iranilaiset mielenosoittajat polttivat Joe Bidenia ja Donald Trumpia esittäviä kuvia Teheranissa lauantaina, päivä ydintutkija Mohsen Fakhrizadehin salamurhan jälkeen.­

Lähi-itä on ollut lukuisien amerikkalaispresidenttien päänsärky, ja salamurha takaa, että näin on myös Bidenin kohdalla. Iranin presidentti Hassan Rouhani syytti lauantaina salamurhasta ”globaalia arroganssia” eli Yhdysvaltoja ja sen ”palkkasotureina toimivia siionisteja” eli Israelia – ja lupasi muiden iranilaispäättäjien tavoin ankaraa kostoa.

Näin puhui Rouhani, joka vielä tämän viikon puolivälissä lausui Bidenistä toiveikkaita sanoja. Hänen mukaansa Iranin ja Yhdysvaltain on mahdollista palata siihen liennytyksen ilmapiiriin, joka huipentui vuonna 2015 solmittuun ydinsopimukseen presidentti Barack Obaman ja varapresidentti Bidenin kaudella.

 ”Kuten usein Iranin tapauksessa, pelilaudalla on koko Lähi-idän vakaus.”

Kuten tunnettua, republikaanipresidentti Donald Trump riuhtoi Yhdysvallat irti ydinsopimuksesta pari vuotta sitten. Se oli mieluisaa Netanjahun hallitukselle, sillä Israel pitää Iranin epäiltyä ydinaseohjelmaa eksistentiaalisena uhkana ja Obaman hallinnon solmimaa sopimusta paitsi surkeana myös vaarallisena.

Biden puolestaan on luvannut palauttaa maansa ydinsopimukseen, jos Iran alkaa noudattaa sitä aiemmin sovitulla tavalla.

”Ei sotaa Iranin kanssa”, totesi ohiolainen mielenosoittaja kyltissään viime tammikuussa sen jälkeen kun Yhdysvallat oli surmannut ohjusiskulla iranilaiskenraali Qassim Suleimanin.­

Amerikkalaisen Naval Postgraduate School -oppilaitoksen Iran-tutkija Afshon Ostovar totesi lauantaina Twitterissä, että Fakhrizadehin salamurha vaikeuttaa merkittävästi Bidenin yrityksiä palata sovinnon tielle ”ja se saattoi olla [salamurhan] pointti”.

Ostovar sanoi kommenttiketjussaan, että Iran tuntee nyt olonsa loukatuksi ja heikoksi, ja vaikutusvaltaisella vallankumouskaartilla on suuria haluja kostaa isku. Kaartille on jäänyt hampaankoloon se, ettei Iran oikein koskaan onnistunut kostamaan Israelille ainakin neljän iranilaisen ydintutkijan surmia 2010–2012.

Iranin agentit yrittivät surmata Israelin diplomaatteja Georgiassa, Intiassa ja Thaimaassa alkuvuonna 2012. Pommi-iskuissa tai niiden yrityksissä loukkaantui yhdeksän ihmistä, mutta kukaan ei kuollut.

Tällä kertaa Iran halunnee ennen neuvottelupöytään palaamista parantaa asemiaan esimerkiksi kostoiskulla, sotilasvoiman muunlaisella näyttämisellä tai ydinohjelman laajentamisella. Lähi-idässä on monta konfliktia ja toimijaa, joita Iran voisi tällaisessa näytöksessä hyödyntää.

”Vähimmillään Iran aikoo käyttää [perjantain] salamurhaa vipuvartena, jolla se yrittää saada myönnytyksiä Yhdysvalloilta / P5+1:ltä [sopimuksen muilta mailta]”, Ostovar kirjoitti.

Imaami Rezan pyhätön työntekijät kantoivat ydintutkija Mohsen Fakhrizadehin arkkua šiialaisten pyhässä Mašhadin kaupungissa sunnuntaina.­

Sen jälkeen, kun Trump irtautui ydinsopimuksesta, Iran on alkanut hiljalleen kasvattaa kykyään rikastaa ydinasekelpoista uraania. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi runsaat kaksi viikkoa sitten Iranin kasvattaneen rikastetun uraanin varastojaan ainakin 12-kertaisiksi verrattuna määrään, jonka vuoden 2015 sopimus sallii.

Maalla on materiaalia mahdollisesti kahden ydinpommin tarpeiksi. Päivä IAEA:n ilmoituksen jälkeen Trumpin kerrottiin kysyneen neuvonantajiltaan, pitäisikö Yhdysvaltain iskeä Iraniin. Uutisraporttien mukaan varapresidentti Mike Pence ja muut saivat Trumpin perääntymään iskuaikeestaan, jota pidettiin hyvin riskialttiina Yhdysvaltain vallanvaihdon keskellä.

Nyt eletään todellisia piinaviikkoja, sillä sekä Trump että Netanjahu ovat osoittaneet, että sotilaallisen voiman käyttö Irania vastaan on heillä jatkuvan harkinnan alla. Siitä on saatu näyttöä jo useasti tänä vuonna.

Viime tammikuussa Trump määräsi ohjusiskun, jolla surmattiin Iranin toiseksi vaikutusvaltaisin mies, vallankumouskaartin Quds-joukkoja komentanut Qassim Suleimani. Viime heinäkuussa taas sattui mystinen räjähdys ja tulipalo Natanzin kaupungin alueella sijaitsevassa uraanin rikastuslaitoksessa.

Räjähdyksen todennäköisin selitys oli Israel ja sen tiedustelupalvelu. Vuosina 2009 ja 2010 Yhdysvallat ja Israel iskivät yhdessä samalle Natanzin laitokselle Stuxnet-haittaohjelmalla, jonka uskotaan tuhonneen laitoksen tuotantokapasiteettia merkittävästi.

Vaikka Iran on yksi Lähi-idän suurvalloista, tämän vuoden aikana se on näyttänyt hyvin haavoittuvalta Israelin ja Yhdysvaltain edessä. Vaikutelmaa vahvisti entisestään Teheranissa tehty elokuinen hyökkäys, jossa Israelin agentit ilmeisesti Yhdysvaltain pyynnöstä tappoivat toiseksi tärkeimpänä pidetyn al-Qaida-terroristiverkoston johtajan Abdullah Ahmed Abdullahin.

Nöyryytysten sarja kaventaa diplomatiaan taipuvaisten maltillisten poliitikkojen elintilaa Iranin johdossa. Jos perjantain salamurhaan ei reagoitaisi millään tavalla, se voisi rohkaista Israelin ja Yhdysvaltain lisäksi maan monia alueellisia vihollisia.

Iranin talouskurimuksesta alkaneissa mielenosoituksissa ja mellakoissa tuhoutunut kauppa Shahriarin kaupungissa 20. marraskuuta 2019.­

Maltin puolesta voisi puhua kuitenkin se, että Yhdysvaltain pakotteet ovat vahingoittaneet Iranin talouskehitystä viime vuosina, ja tänä vuonna koronapandemia on kurjistanut tilannetta entisestään.

Koronavirus ja sotilaalliset tapahtumat ovat haudanneet vain hetkeksi alleen sen tosiasian, että vuosi sitten jopa yli sadassa Iranin kaupungissa järjestettiin vallanpitäjien vastaisia mielenosoituksia. Ne saivat alkunsa, kun hallitus nosti bensiinin hintaa 50 prosentilla.

Mielenosoituksissa vaadittiin loppua islamilaiselle tasavallalle ja poltettiin maan korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein kuvia. Turvallisuusviranomaiset hyökkäsivät mielenosoittajia vastaan, ja satojen kerrottiin kuolleen ”veriseksi marraskuuksi” kutsuttujen tapahtumien aikana.

Iranin sotilas-poliittis-uskonnollinen johto joutuu siis luovimaan sekä ulkoisen että sisäisen paineen keskellä. Se tekee tilanteesta vaarallisen, ja kuten usein Iranin tapauksessa, pelilaudalla on koko Lähi-idän vakaus.

Vaikka presidentti Rouhani lupasi lauantaina kostoa salamurhan toteuttajille, hän vihjasi myös siitä, ettei Iran aio hätiköidä ja ampua reaktiollaan omaan jalkaansa.

Hän sanoi, että salamurha osoitti, kuinka Iranin-vastaisilla voimilla on meneillään “stressintäyteiset viikot”, mikä oli ilmiselvä viittaus Israelin hallituksen sydänystävän Trumpin kauden loppumiseen.

”Iranin kansakunnalla on viisautta olla astumatta siionistien virittämään salaliiton ansaan”, Rouhani totesi tv-puheessaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat