Koronaviruspandemia on lisännyt miesten väkivaltaa naisia kohtaan – ”Hallitusten covid-tukipaketeissa ei ole huomioitu naisia”, moittii YK:n naisjärjestön johtaja - Ulkomaat | HS.fi

Koronaviruspandemia on lisännyt miesten väkivaltaa naisia kohtaan – ”Hallitusten covid-tukipaketeissa ei ole huomioitu naisia”, moittii YK:n naisjärjestön johtaja

YK:n naisjärjestön johtaja Åsa Regner vaatii maiden hallituksilta lisää rahaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

YK:n naisjärjestön UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regner.­

1.12.2020 2:00 | Päivitetty 1.12.2020 6:18

Koronavirusepidemia on saanut hallitukset määräämään kansalaisia koteihinsa, mutta monia naisia on odottanut siellä jopa virustartuntaakin vakavampi uhka.

Korona-aikana miesten väkivalta heille läheisiä naisia kohtaan on kasvanut maailmanlaajuisesti keskimäärin 30 prosenttia, sanoo YK:n naisjärjestön UN Womenin varapääjohtaja Åsa Regner.

Jo ennen korona-aikaa joka kolmas nainen oli kokenut fyysistä väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalista väkivaltaa, jonkin läheisen miehen, kuten puolison, poikaystävän tai perheenjäsenen taholta. Koronavirusepidemia on lisännyt ja koventanut väkivaltaa.

”Maat ovat vastanneet covidiin eri tavoin, esimerkiksi kansallisilla sulkutiloilla. Joissain maissa väkivaltaisten puolisoiden kanssa eläneet naiset on nyt lukittu koteihin pahantekijöidensä kanssa”, Regner sanoo HS:lle videohaastattelussa New Yorkista.

Erityisen vaarallisena Regner pitää naisten tilannetta maissa, joissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ole kriminalisoitu. Tällainen maa on esimerkiksi Venäjä, jossa perheväkivalta poistettiin muutama vuosi sitten rikoslaista.

”Se panee naiset hyvin vaaralliseen tilanteeseen, kun edes lainsäädäntö ei tarjoa tukea”, Regner sanoo.

Pohjoismaat ylpeilevät sukupuolten välisellä tasa-arvollaan, mutta Regnerin mukaan lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt niissäkin. Tarkkoja lukuja eri maiden tilanteista UN Womenilla ei ole antaa. Lähisuhdeväkivallasta usein vaietaan, eikä läheskään kaikkea väkivaltaa ilmoiteta viranomaisille.

”Pohjoismailla on omat versionsa patriarkaalisista yhteiskunnista”, Regner huomauttaa.

Ruotsalaiselle Regnerille Pohjoismaat ovat tuttuja. Hän toimi pääministeri Stefan Löfvenin hallituksessa lapsista, vanhuksista ja tasa-arvosta vastaavana ministerinä 2014–2018, kunnes siirtyi YK:n naisjärjestön johtoon New Yorkiin.

Suomi on tullut kuuluisaksi naisvaltaisesta hallituksestaan, mutta ainakaan vielä se ei juuri heijastu naisten asemaan ruohonjuuritasolla.

Osviittaa Suomen väkivaltaisuudesta antaa tuorein, vuodelta 2014 peräisin oleva EU:n laajuinen tutkimus, jonka mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

Tilastokeskuksen mukaan lähisuhdeväkivalta on ollut sen jälkeen kasvussa. Viime vuonna lähisuhdeväkivaltarikokset lisääntyivät seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Suomalaisviranomaisten tietoon tulleissa tapauksissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhriksi joutui 10 600 ihmistä. Aikuisista uhreista lähes 77 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä yli 78 prosenttia oli miehiä.

YK huolestui jo hyvissä ajoin perheväkivallan lisääntymisestä epidemian aikana. Järjestön pääsihteeri António Guterres vaati huhtikuun alussa rauhaa myös koteihin ja julisti niihin ”tulitauon”.

YK:n hätärahastosta jaetaan 25 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria naisten johtamille järjestöille, jotka yrittävät ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa humanitaarisista kriiseistä kärsivissä maissa. Marraskuussa UN Women lanseerasi kampanjan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Regner muistuttaa, että useista eri aloitteista huolimatta YK:n mahdollisuudet vähentää väkivaltaa ovat rajalliset.

”UN Women voi tehdä asialle jotain, mutta yleisesti ottaen maiden hallitusten täytyy itse toimia ja asettaa naiset etusijalle.”

Koronakevään aikana eri maissa on vastattu naisten hätään muun muassa perustamalla turvakoteja, tukipuhelinlinjoja ja muokkaamalla lainsäädäntöä. Erityisen hyvinä esimerkkeinä Regner mainitsee lakimiesten koulutuksen Ugandassa ja miesten asennekasvatuksen Latinalaisessa Amerikassa.

Ongelmana on, että liian monet hyvää tarkoittavat toimet jäävät väliaikaisiksi ja ovat alirahoitettuja.

”Mailla ei ole riittävästi rahoitusta ja poliittista tahtoa. Niiltä puuttuu systemaattinen lähestymistapa. Naisten oikeudet eivät ole halpoja. Niihin täytyy investoida”, Regner sanoo.

Naisia ei ole huomioitu esimerkiksi hallitusten tukipaketeissa koronavirusepidemian aikana, Regner huomauttaa. Tukea ei ole UN Womenin selvityksen mukaan suunnattu tarpeeksi naisille.

”Tukipaketeissa vain 16 prosenttia hallitusten aloittamista toimista on kohdistettu naisiin. Luvussa on mukana myös lähisuhdeväkivalta, mutta ennen kaikkea huolena on naisten sosio-ekonominen asema.”

Naisten huomiotta jättäminen on Regneristä erityisen väärin, kun muistaa, miten naiset ovat pelastaneet henkiä ja pitäneet pandemian aikana huolta muista usein pienipalkkaisilla aloilla terveydenhuollossa, kaupoissa ja puhtaanapidossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat