Eurolle pohjan luonut Ranskan entinen presidentti Giscard d’Estaing on kuollut 94-vuotiaana koronaviruksen aiheuttamaan tautiin - Ulkomaat | HS.fi

Eurolle pohjan luonut Ranskan entinen presidentti Giscard d’Estaing on kuollut 94-vuotiaana koronaviruksen aiheuttamaan tautiin

Giscard d’Estaing edisti useita radikaaliksi koettuja uudistuksia.

Giscard d'Estaing puhui Euroopan parlamentille vuoden 2009 tammikuussa.­

3.12.2020 5:12

Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d’Estaing on kuollut 94-vuotiaana, kertoo hänen lähipiirinsä uutistoimisto AFP:lle. Entisen presidentin perhe kertoo uutistoimistolle Giscard d’Estaingin kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Entinen presidentti kuoli keskiviikkoiltana maan keskiosassa sijaitsevassa kodissaan perheensä ympäröimänä.

”Hänen terveydentilansa oli huonontunut, ja hän kuoli covid-19-taudin seurauksena”, hänen perheensä sanoi AFP:lle annetussa lausunnossa.

Perheen mukaan entisen valtionpäämiehen hautajaiset järjestetään edesmenneen toiveiden mukaisesti yksityistilaisuutena.

Entinen presidentti oli joutunut viime kuukausina useasti sairaalahoitoon.

Ranskalaislehti Le Figaron mukaan hän joutui marraskuun puolivälin jälkeen sairaalaan sydänvaivojen vuoksi. Tätä ennen hän oli joutunut sairaalaan ainakin myös syyskuussa, jolloin syynä oli lehden mukaan keuhkoissa ollut lievä tulehdus.

Giscard d’Estaing oli Ranskan presidenttinä vuodesta 1974 vuoteen 1981, jolloin hän hävisi vaaleissa François Mitterrandille. Giscard d’Estaing oli ennen kuolemaansa Ranskan vanhin edelleen elossa oleva presidentti.

Le Figaron mukaan Giscard d’Estaing oli maan nuorin presidentti, kun hänet valittiin tehtävään 70-luvulla. Tuolloinkin hän oli kuitenkin jo lähemmäs 50-vuotias.

ETYKin huippukokouksen päätösasiakirjan allekirjoitus Helsingissä vuonna 1975. Carlos Arias Navarro (vas.), Urho Kekkonen, Valery Giscard d’estaing.­

Yksi d’Estaingin viimeisistä julkisista esiintymisistä nähtiin viime vuoden syyskuun lopulla. Hän oli tuolloin saattamassa hautaan maata vuosina 1995–2007 presidenttinä luotsannutta Jacques Chiracia, joka oli ollut keskiviikkona kuolleen kollegansa hallituksessa pääministerinä.

Presidenttikautensa aikaan hän edisti maassa useita radikaaliksi koettuja uudistuksia. Hän muun muassa laski äänestysiän 18 ikävuoteen ja laillisti abortin. Brittilehti The Guardianin mukaan Giscard d’Estaing myös salli muun muassa maassa avioeron yhteisestä ilmoituksesta.

Valery Giscard dEstaing ja Jacques Chirac Pariisissa 26. huhtikuuta 1988.­

Hän solmi Euroopassa läheisen suhteen muun muassa Länsi-Saksan tuolloiseen liittokansleriin Helmut Schmidtiin. He loivat yhdessä pohjan Euroopan yhteiselle rahaliitolle ja eurolle.

AFP:n mukaan Giscard d’Estaingin johtamistyyli oli rentoutuneempi kuin edeltäjillään. Hänet saattoi toisinaan nähdä julkisella paikalla pelaamassa jalkapalloa tai soittamassa haitaria. Hän kutsui itsensä myös tavallisten kansalaisten koteihin illalliselle ja isännöi jäteauton kuljettajia aamiaisen merkeissä.

Politicon mukaan ranskalaisjohtaja tuli nuoremmille sukupolville tutuksi puheestaan, jolla hän myönsi tappionsa Mitterrandille. Tuolloin hän hyvästeli kansan sanoen ”au revoir”, jonka jälkeen hän poistui työpöytänsä äärestä teatraalisesti.

Ennen kuolemaansa Giscard d’Estaing toimi Ranskan perustuslakineuvoston jäsenenä.

Giscard d’Estaing sai elinaikanaan myös osansa skandaalinkäryisistä otsikoista. Vuonna 1979 hänen maineensa ja uransa koki kovan kolauksen, kun hänen syytettiin ottaneen aiemmin talousministerinä toimiessaan vastaan timantteja Jean-Bédel Bokassalta, joka oli keisariksi julistautunut Keski-Afrikan tasavallan presidentti.

Bokassa syrjäytettiin Ranskan tuella vuonna 1979, ja hän kuoli vuonna 1996. Häntä on pidetty yhtenä Afrikan julmimmista diktaattoreista. Häntä syytettiin poliittisten vastustajiensa murhaamisesta, ja hurjimpien väitteiden mukaan hän valmistutti ruumiinosista ruokaa ja syötti sitä ulkomaisille vierailleen.

Giscard d’Estaingin kiistelyistä huolimatta skandaali varjosti hänen presidentinvaalikampanjaansa, kun hän tavoitteli jatkokautta. Hän hävisi sosialisti Mitterrandille yli miljoonalla äänellä.

Giscard d’Estaing lopetti aktiiviuransa politiikassa vuonna 2004. Eläkepäivinään hän keräsi mainetta kirjoittamalla rohkeita romaaneja. Näistä esimerkkinä mainittakoon vuoden 2009 teos Prinsessa ja presidentti, joka kuvasi ranskalaisjohtajan ja brittiprinsessan välistä romanssia.

Kirjan koettiin olevan niin elävä kuvaus edesmenneestä prinsessa Dianasta, että julkaisu johti myös spekulaatioihin kirjassa kuvattujen tapahtumien todenmukaisuudesta.

Brittilehti Daily Mailin mukaan Giscard d’Estaing on kuitenkin vakuutellut teoksen olleen täyttä fiktiota, vaikka Diana toimikin kirjan inspiraationa.

Entisen presidentin viimeistä vuotta tahrasi seksuaalirikostutkinta. Ikääntyneestä presidentistä aloitettiin keväällä tutkinta, joka liittyi tähän kohdistettuihin seksuaalirikossyytöksiin.

Tutkinta liittyi saksalaisen toimittajan syytöksiin, joiden mukaan Giscard d’Estaing olisi ahdistellut häntä toistuvasti presidentin toimistossa Pariisissa tehdyn haastattelun jälkeen, kertoivat viranomaiset uutistoimisto AFP:lle. Toimittajan kuvailemien tapahtumien aikoihin Giscard d’Estaing oli 92-vuotias.

Giscard d’Estaingista rikosilmoituksen tehnyt Ann-Kathrin Stracke kertoi yrittäneensä työntää ex-presidenttiä pois luotaan, mutta ei onnistunut siinä.

Hänen onnistui kertomansa mukaan saada kameramies avukseen. Kuvaaja oli Stracken mukaan kaatanut lampunvarjostimen harhauttaakseen Giscard d’Estaingia sillä aikaa, kun hän asetti toimittajan ja presidentin väliin tuolin. D’Estaing kiisti syytökset.

Giscard d’Estaing oli avioitunut vuonna 1952, ja hänellä oli vaimonsa kanssa neljä lasta: kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat