Koronavirukseen kuolee Euroopassa jo enemmän ihmisiä kuin keväällä pahimmillaan – grafiikat näyttävät tilanteen Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa - Ulkomaat | HS.fi

Koronavirukseen kuolee Euroopassa jo enemmän ihmisiä kuin keväällä pahimmillaan – grafiikat näyttävät tilanteen Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Marraskuun lopulla Euroopan maat raportoivat yhteensä yli 5 000 kuolemaa päivässä.

Kreikkalaisen Thessalonikin kaupungin hautausmaata on jouduttu laajentamaan lisääntyneiden koronakuolemien vuoksi. Keskiviikkona kaksi hautaa oli avoinna odottamassa uusia vainajia.­

5.12.2020 14:13

Koronaviruksen päivittäin raportoidut kuolinluvut ovat jo ylittäneet sen, mitä ne olivat keväällä pahimmillaan huhtikuun alkupuolella.

Huhtikuun huippupäivinä Euroopan maat raportoivat yhteensä noin 4 200 kuolemaa päivässä. Marraskuun viimeisinä päivinä kuolemia raportoitiin yli 5 000 päivässä.

Eri maiden tilanteet eroavat toisistaan paljon: osa on toistaiseksi välttynyt uudelta jyrkältä nousulta kuolemissa, kuten vaikkapa Suomi ja Irlanti, osaan pandemia levisi kunnolla vasta syksyllä. Esimerkiksi Sloveniassa, Romaniassa ja Virossa on kuollut syksyllä enemmän ihmisiä. Italiassa kuolemia on yhtä paljon kuin keväällä, vaikkei se enää ole maailman huomion keskipiste.

Kokonaiskuva on joka tapauksessa synkkä: Marraskuussa Euroopassa raportoitiin enemmän kuolemia kuin huhtikuussa.

Suomessa koronavirustapaukset ovat lähteneet nousuun, ja alueet kiristävät rajoituksiaan. Myös kuolemat ovat nousussa, mutta kevään huippulukuihin on vielä matkaa.

Jos Yhdysvaltoja tarkastelee yhtenä maana, sen kuolleisuusluvut ovat erittäin korkeita. Kenties järkevämpi vertailukohta on kuitenkin koko Eurooppa.

Käyriä tutkaillessa on hyvä muistaa, että kuolemien raportoitu kokonaismäärä on vain yksi mittari ja tilasto muiden joukossa.

Vaikka ihmisiä on kuollut syksyn aikana määrällisesti enemmän, se ei tarkoita, että virus olisi nyt aiempaa vaarallisempi.

Todennäköisesti virus on vain päässyt leviämään laajemmalle kuin keväällä, arvelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

”Kaikkein todennäköisin selitys on, että nyt on sairastunut enemmän ihmisiä. Keväällähän oli useampi maa, joissa epidemia ei ennen kesää oikein ehtinyt vauhtiin, ja sitten kesällä se vaimeni voimakkaasti”, hän sanoo.

”Kyllä se on selvää, että Euroopassa epidemia on nyt kevättä laajempi. Tapauskuolleisuushan on kyllä keväästä huomattavasti laskenut, vaikka erityisesti ikääntyneillä korkea onkin.”

Kevään aalto ehti keskimäärin kestää lyhyemmän aikaa kuin syksyn, Salminen muistuttaa.

”Kevään aalto kesti 3–4 kuukautta ja nyt ollaan jo viiden kuukauden aallossa useassa maassa.”

Salmisen mukaan kuolleiden kokonaismäärä ei kerro suoraan mitään viruksen tappavuudesta, eli siitä, kuinka vakavan taudin virus aiheuttaa.

”Ei ole todennäköistä, että virus olisi muuttunut ärhäkämmäksi, kuten ei myöskään lievemmäksi, niin kuin aiemmin syksyllä jotkut ajattelivat.”

Vertailuja vaikeuttaa sekin, että kevään tilastoissa on paljon puutteita, joiden vuoksi koronaan kuolleiden lukumäärästä ei ole täyttä varmuutta. Salmisen mukaan kaikkia kevään koronakuolleita ei esimerkiksi ole välttämättä testattu ja tilastoitu. Testikapasiteettia oli vähän, ja sitä tarvittiin muualla.

Jos sairaalaan tultiin vasta kovin huonossa kunnossa, saattoi osa tapauksista jäädä testissä negatiivisiksi. Tämä kuitenkin lienee silti vähemmistö, Salminen sanoo.

Sveitsin Geneven lähistöllä sijaitsevassa Carougessa oli hautaustoimisto joutunut pystyttämään väliaikaisia telttoja, jotta omaiset pääsisivät nopeammin jättämään jäähyväisiä läheisilleen. Asiakasmäärät olivat lisääntyneet koronaviruksen aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi marraskuun lopussa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat