Unkari ja Puola ajoivat EU:n vakavan kriisin partaalle: Mikä oli sovun hinta? - Ulkomaat | HS.fi

Unkari ja Puola ajoivat EU:n vakavan kriisin partaalle: Mikä oli sovun hinta?

Unkari ja Puola suostuivat keskiviikkona alustavaan kompromissiin oikeusvaltiomekanismista. Tämä avaa myös EU-budjettia ja elpymisrahoitusta koskeneen umpisolmun.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán tapaamisensa yhteydessä Budapestissä 26. marraskuuta.­

10.12.2020 2:00 | Päivitetty 10.12.2020 6:40

Bryssel/Berliini

Puola ja Unkari taipuivat keskiviikkona EU-puheenjohtajamaa Saksan neuvottelemaan kompromissiesitykseen oikeusvaltiokiistassa. Kompromissi mahdollistaa myös etenemisen EU:n tulevien vuosien budjetissa ja 750 miljardin euron elpymispaketissa.

Kompromissineuvottelut jatkuivat keskiviikkona myöhään, kun Saksa haki esitykselle vih­reää valoa muilta EU-mailta.

Unkari ja Puola jarruttivat budjetti- ja elpymispakettineuvotteluita, koska ne olivat tyytymättömiä niin kutsuttuun oikeusvaltiomekanismiin.

Mekanismi kytketään EU-budjettiin ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoitus on suojella EU-varojen käyttöä oikeusvaltiorikkomuksilta.

Saksan kompromissiesityksessä ei avata itse mekanismia, vaan EU-johtajien torstaisen huippukokouksen päätelmissä täsmennetään sen käyttöä. HS:n tietojen mukaan EU-maat ja Suomi ovat alustavasti valmiita hyväksymään esityksen. Päätelmäluonnoksessa todetaan muun muassa, että mekanismi on tasapuolinen ja reilu. Lisäksi jäsenmaita muistutetaan mahdollisuudesta hakea mekanismista EU-tuomioistuimen oikeudellinen arvio. Mikäli Puola tai Unkari hakevat arviota, se viivästyttää mekanismin täytäntöönpanoa.

Lisäksi päätelmäluonnoksessa selvennetään, että mekanismi koskee vain uuden budjettikauden rahoitusta ja koskee rikkomuksia ensi vuodesta alkaen.

Puola ja Unkari ovat pitäneet mekanismia niihin kohdistettuna hyökkäyksenä ja arvostelleet sitä poliittisista tarkoitusperistä.

Jäsenmaiden neuvosto ja EU-parlamentti saavuttivat mekanismista alustavan sovun marraskuussa. Laki tulee olemaan sama kaikille jäsenmaille. Mikäli jäsenvaltio tuntee itsensä kaltoin kohdelluksi, asian voi viedä EU-tuomioistuimeen.

Suomi piti oikeusvaltiokysymyksiä esillä EU-puheenjohtajakaudellaan 2019. Silloin oikeusvaltiomekanismia myytiin yleisenä työkaluna, jonka perusteella EU:n arvoja rikkovilta jäsenvaltioilta voisi viedä EU-rahoituksen.

Aivan näin laajasta työkalusta ei ole kysymys. Mekanismia käytetään, jos EU-maa vaarantaa systemaattisesti varojen käytön valvonnan tai niiden väärinkäytösten tutkinnan.

Ongelmia voi olla esimerkiksi kansallisissa laeissa tai tuomioistuinten toiminnassa. Jos esimerkiksi EU-varojen käyttöön liittyvien petosten tai korruption tutkinta ei onnistu syyttäjien tai viranomaisten puolueellisuuden takia, kyseessä voisi olla juuri mekanismin kuvaama systemaattinen oikeusvaltiorikkomus.

Ei ole vaikea arvata, että esimerkiksi Puola voi olla mekanismin sovelluskohde. Puolan tuomioistuinten riippumattomuus on jo pitkään ollut Euroopan komission huolen kohteena, ja EU-tuomioistuin on tuominnut esimerkiksi tuomareita eläkkeelle pakottavan lainsäädännön.

Puola ja Unkari huomauttavat usein, että myös muissa maissa on oikeusvaltiorikkomuksia. Se on totta, eikä mikään estä EU-komissiota ehdottamasta mekanismin täytäntöönpanoa muidenkaan jäsenmaiden osalta. Kyseeseen tulevat silti aina vain systemaattiset ja laajamittaiset rikkomukset, joihin komission on löydettävä kattava todistusaineisto.

Mikäli jäsenmaassa tutkitaan yksittäisen maanviljelijän EU-tukien väärinkäyttöä ja tutkinnassa on ongelmia, ei asiaa todennäköisesti aleta puida EU-tasolla. Jäsenmaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena.

Mekanismiin on rakennettu myös hätäjarru. Tutkinnan kohteena oleva jäsenmaa voi nostaa asian vielä käsiteltäväksi EU-johtajien huippukokouksessa.

Mikäli oikeusvaltiorikkomukset todetaan, EU-jäsenmaa voi menettää EU-tukia, lainaa ja mahdollisuuden solmia uusia ohjelmasopimuksia. Oikeusvaltiomekanismin alustavan sovun mukaan EU haluaa varmistaa, että yksittäinen avunsaaja ei kärsisi. On kuitenkin vielä epäselvää, miten tukien saaja voisi jatkaa rahojen nostamista, jos iso rahahana on suljettu.

Yksi mekanismin tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että sen käyttämiseen riittää jäsenmaiden määräenemmistön päätös. Aiemmin oikeusvaltiorikkomuksista ei ole voinut rangaista EU-prosesseissa, koska yksimielisyyspäätöksissä Puola ja Unkari tukevat toisiaan.

EU-johtajien torstaisen huippukokouksen alkuun saatu kompromissiesitys on helpotus. Tärkeintä Suomelle ja lopuille EU-maille on, ettei jo sovittuun mekanismiin kosketa. Viimeistään se olisi ollut kuolinisku uskottavuuden kanssa taistelevalle unionille.

Keskiviikon päätöslauselmaehdotuksen kanssa Unkari ja Puola voivat marssia kotiin voittajina. Unkarille oli tärkeää myös pelata hieman aikaa, minkä se voi saada pyytämällä EU-tuomioistuimen arviota. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei halua EU:n syyniä ennen vaaleja vuonna 2022.

Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui Saksan parlamentissa EU-johtajien huippukokouksen alkua edeltävänä päivänä keskiviikkona.­

Puola ja Unkari veivät EU:n vakavan kriisin partaalle, josta ulospääsy vaati Saksalta taitavaa diplomaattista silmää. Liittokansleri Angela Merkel näyttää onnistuneen tehtävässä jälleen kerran.

Merkel on EU:n pitkäaikaisin ja vaikutusvaltaisin johtaja. Saksan EU-puheenjohtajuusvuoro lankesi Merkelin mittavan uran loppupuolelle. Ensi vuoden vaaleissa hän jättää asemansa.

Merkel laati koronakriisipaketin suuntaviivat kesällä yhdessä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Kaksikko halusi torjua riskin siitä, että koronaviruskriisi hajottaa EU:n. Kriisi­avulla haluttiin pysäyttää epäluottamuksen kasvu etelän ja pohjoisen välillä.

Etelän luottamus pohjoiseen on jo valmiiksi ollut heikoissa kantimissa euroalueen talouskriisin ja pakolaiskriisin takia.

Eteläiset EU-maat ottivat koronavirusepidemian ensimmäisessä aallossa paljon kovemman iskun kuin Pohjoismaat tai esimerkiksi Saksa. Italia koki jääneensä yksin, mitä EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi siltä jopa anteeksi.

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen 5. joulukuuta tiedotustilaisuudessa.­

Merkelin johtama Saksa ei olisi mitenkään voinut jättää EU:hun repeämää, joka olisi syntynyt, jos elpymispaketti olisi kaatunut tai tehty ilman kahta jäsenvaltiota.

Euroopan komissio edisti viime hetkellä vaihtoehtoista mallia, jossa elpymispaketti olisi koottu ilman Puolaa ja Unkaria. Erillinen paketti olisi avannut hallitsemattoman hajaannuksen unioniin, ja se olisi ollut Saksalle poliittinen katastrofi.

Ratkaisu oikeusvaltiokiistaan oli Saksalle ja Merkelille tärkeä osoitus siitä, että Saksa pystyy yhä pitämään kiinni EU:n yhtenäisyydestä ainakin joiltain osin. Merkel on taistellut EU:n jakaantumista vastaan aina, kun sen uhka on ollut ilmassa.

Saksassa hän korostaa sitä, miten tärkeä EU on Saksalle. Kyse on ideologiasta mutta myös käytännön asioista: vakaudesta ja ennustettavuudesta – sen pohjan pitämisestä paikallaan, jolle EU-maiden hyvinvointia rakennetaan.

Kompromissin aikaansaamisella Merkelin johtama Saksa ei poista olemassa olevia oikeusvaltioperiaatteen ongelmia, eikä maailma muutu kertaheitolla ruusuiseksi.

Sen sijaan nyt saatiin sammutetuksi kriittinen tulipalo, joka olisi levitessään voinut tuhota EU:n idean ja sitä myötä kääntää historian lehden. Se olisi vienyt EU:n yhä vaikeampaan tilanteeseen.

Sopu syntyi, koska EU:sta on enemmän hyötyä yhdessä kuin erikseen. Varsinkin Puolassa oli kasvava paine EU-rahoituksen turvaamiseksi. Puola ja Unkari ovat molemmat suuria hyötyjiä sekä EU-budjetissa että elpymisrahoituksessa.

Sovun todellinen hinta selviää vasta tulevaisuudessa. Veivätkö Unkari ja Puola kiristyksensä niin pitkälle, ettei uskottava perääntyminen ole enää mahdollista?

Brysselin huippukokous

EU-johtajat kokoontuvat torstaina ja perjantaina paikan päälle Brysseliin huippukokoukseen.

Suomesta kokoukseen osallistuu pääministeri Sanna Marin (sd).

Kokouksen asialistalla on muun muassa päätös vuoden 2030 päästötavoitteesta. Suomi ajaa vähintään 55 prosentin päästövähennystä.

Johtajat puhuvat myös Turkista ja EU:n sekä Yhdysvaltojen tulevasta suhteesta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat