EU-johtajat pääsivät sopuun päästöjen leikkaamisesta vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä – Ympäristöjärjestö: EU turvautuu vippaskonstiin - Ulkomaat | HS.fi

EU-johtajat pääsivät sopuun päästöjen leikkaamisesta vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä – Ympäristöjärjestö: EU turvautuu vippaskonstiin

Pohja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan uudelle suunnalle hyväksyttiin, vaikka Puolan kerrottiin jarruttaneen neuvotteluja.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskustelivat torstaina Brysselissä.­

10.12.2020 19:49 | Päivitetty 11.12.2020 9:28

Bryssel/Berliini

Euroopan unionin johtajat pääsivät perjantaiaamuna sopuun EU:n lähivuosikymmenien merkittävästä päätöksestä: vuoden 2030 päästörajatavoitteesta. Tavoite kiristyy vähintään 55 prosenttiin.

EU-johtajien neuvottelut ovat jatkuneet Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa koko yön läpi.

EU päätti vuonna 2014, että se vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Silloin puhuttiin ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen. Vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen jälkeen EU on siirtynyt puhumaan 1,5 asteen lämpenemisrajasta.

EU:n komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin esittelemien vihreän kasvun ohjelman ja ilmastolakiehdotuksen jälkeen EU:ssa vahvistui myös sisäinen paine tiukentaa rajoituskriteereitään.

”Lähtökohta on, että tavoite pitää saavuttaa päästöjä vähentämällä ja päästökaupan sisällä. Suomi suhtautuu avoimesti päästökaupan laajentamiseen tietyiltä osin”, torstaina huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin sanoi ennen kokouksen alkua.

Laziskan lämpövoimalan piippu Puolassa.­

Vastahankaisia jäsenmaita ovat olleet esimerkiksi Puola ja muut Visegrad-maat eli Tšekki, Unkari ja Slovakia. Myös Bulgaria on vastustanut tavoitteen kiristämistä, sillä tähän mennessä taakanjako on huomioinut jäsenmaiden bruttokansantuotteen. Köyhä Bulgaria on päässyt päästörajoituksissa vähällä.

EU-johtajat ovat jo päättäneet, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mihin Puola jätti eriävän kantansa. Nyt tarkoitus on reivata myös välietappia.

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Marjo Nummelinin mukaan nyt tehtävä vuoden 2030 päästötavoitteen kiristäminen näyttää suuntaa EU:n suurelle energia- ja ilmastolainsäädännön mylläykselle. Euroopan komissiolta odotetaan ensi kesänä isoa ehdotuspakettia keskeisen lainsäädännön uudistamiseksi.

”Päästökauppa, jäsenmaiden välinen taakanjako, maankäyttöä ja metsiä koskeva lainsäädäntö, autojen päästöstandardit ja energiatehokkuus”, Nummelin poimii esimerkeiksi.

Päästövähennystavoitteen vaikutukset riippuvat siitä, miten lainsäädäntö muuttuu. Suomi on ajanut erityisesti päästökauppasektorin vahvistamista, jolloin vaikutukset koskisivat teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia.

Komissio on linjannut, että se tutkii mahdollisuuksia laajentaa päästökauppaa myös tieliikenteeseen, rakennusten lämmitykseen ja meriliikenteeseen. Nämä vaativat myös Suomessa enemmän toimenpiteitä.

Yksi Suomelle tärkeistä EU:n ilmastopolitiikan aihealueista on se, miten hiilinielut ja metsien ja maankäytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan. Laskentasäännöistä on saavutettu kompromissi, mutta uuden 2030 päästötavoitteen myötä myös maankäyttöön ja metsiin liittyvä ilmastolainsäädäntö voi päätyä uudestaan tarkasteluun.

Nummelin ei odota näihin laskentasäädöksiin nopeaa ja isoa remonttia, mutta pidemmällä aikavälillä myös maankäyttöön ja metsiin liittyvään lainsäädäntöön voi tulla suurempia muutoksia.

Nummelinin mukaan Suomen kannalta EU:n yleisen päästötavoitteen kiristäminen on hyvä asia, sillä yleinen kunnianhimon taso EU:ssa nousee. Suomen oma tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä on yksi EU:n kunnianhimoisimmista.

Nummelinin mukaan Suomen kannalta EU:n yleisen päästötavoitteen ja ilmastokunnianhimon kiristäminen on hyvä asia. Suomen oma tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä on yksi EU:n kunnianhimoisimmista.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen pitää EU:n 55 prosentin tavoitetta osittain silmänlumeena. Alustavissa päätelmissä tavoite on merkitty nettopäästövähennystavoitteeksi, jolloin osa päästövähennyksistä voitaisiin korvata nielulisäyksillä. Niihin liittyy suuria epävarmuuksia.

Kosonen viittaa komission vaikutusarvioon, joka arvioi päästövähennysten ilman nieluja jäävän toteutustavasta riippuen alimmillaan 50,5 prosenttiin.

”On kiusallista, että EU-johtajat turvautuvat vippaskonstiin tavoitteensa määrittelyssä. Nettotavoitteena todelliset päästövähennykset jäävät paperille kirjattua pienemmiksi”, Kosonen kommentoi.

Kosonen painottaa myös, että ”uusi ilmastotavoite jää yhä vajaaksi siitä, mitä ilmastotieteen ja Pariisin sopimuksen valossa tarvittaisiin. Vauhtia pitää tästä vielä lisätä.”

Esimerkiksi Britannia kertoi joulukuun alussa vähentävänsä päästöjään 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Pariisin ilmastosopimuksen vuoden 2030 päästötavoitteita päivitetään tämän vuoden loppuun mennessä.

EU-johtajat kokoontuivat Brysseliin torstaina. Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskusteli Eurooppa-neuvoston johtajan Charles Michelin kanssa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat