Maailman ilmastopäästöt ovat jo palanneet koronaa edeltävälle tasolle: Miten se on mahdollista? - Ulkomaat | HS.fi

Maailman ilmastopäästöt ovat jo palanneet koronaa edeltävälle tasolle: Miten se on mahdollista?

Päästöt ovat palanneet maailmanlaajuisesti lähes entiselleen koronapandemiasta huolimatta.

Satelliittikuvassa maaliskuulta näkyy, miten lumi alkaa sulaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Muutos kevään ja talven välillä oli kuitenkin vähemmän dramaattinen kuin monina aiempina vuosina. Esimerkiksi Oslo, Tukholma ja Helsinki olivat suuren osan viime talvesta lähes lumettomia.­

12.12.2020 2:00 | Päivitetty 12.12.2020 6:55

Pariisin ilmastosopimus täyttää lauantaina viisi vuotta. Sen kunniaksi päättäjät kokoontuvat YK:n ja Britannian järjestämään virtuaaliseen ilmastohuippukokoukseen.

Periaatteessa suurvallat ovat ennen kokousta luvanneet vähentää päästöjä yhteistuumin ja kunnianhimoisemmin kuin koskaan.

EU-maat päättivät aivan ilmastokokouksen alla perjantaina uudesta yhteisestä tavoitteesta vähentää päästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Britannia puolestaan ilmoitti joulukuun alussa vielä kunnianhimoisemmasta tavoitteesta. Se aikoo vähentää päästöjä 68 prosentilla 90-luvun tasosta samassa ajassa. Britannian pääministerin kanslian mukaan Britannia on päätöksen myötä kaikista suurista talouksista kunnianhimoisin.

EU, Britannia, Japani ja useat pienemmät maat ovat sitoutuneet nollaamaan nettopäästönsä vuoteen 2050 mennessä. Kiina ja Brasilia ovat lisäksi asettaneet tavoitteen nollapäästöistä vuoteen 2060.

Pariisin sopimuksesta irrottautunut Yhdysvallat on takamatkalla, mutta presidentinvaalit voittanut Joe Biden on luvannut liittää maan takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja tavoitella hiilipäästöjen nollaamista.

Nämä ovat kuitenkin vain tavoitteita, eikä tällä hetkellä vallitseva myönteinen poliittinen tahto yksinään riitä, totesi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas ympäristöministeriön tilaisuudessa, joka järjestettiin Pariisin sopimuksen viisivuotisjuhlan kunniaksi.

”Se, mikä loppukädessä ratkaisee, on mitä ilmakehässä tapahtuu”, Taalas sanoi.

Taalaan mukaan osa valtioiden ilmastolupauksista on selvästi silmänlumetta. Yli sata maata on esimerkiksi luvannut kehittää hiilinieluja, mutta tällaisia lupauksia voi yrittää käyttää perusteena sille, että päästöjä leikataankin vähemmän.

”Siinä on pikkuisen petoksen makua.”

Konkreettisten muutosten saralla ei mene läheskään yhtä hyvin kuin lupauksissa.

Pariisin ilmastosopimuksen laskelmat perustuvat siihen, että maailman yhteenlasketut päästöt olisivat pienentyneet yli seitsemän prosenttia joka vuosi jo vuodesta 2016 lähtien. Sen sijaan ne ovat kasvaneet tähän vuoteen asti, selviää muun muassa YK:n tuoreesta Emissions Gap 2020 -raportista.

”Hiilidioksidissa mitataan edelleen ennätyksiä. Maailmassa ainoastaan Yhdysvallat ja EU ovat saaneet päästöjä vähennettyä”, Taalas sanoo.

Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähteen mukaan tarvittavien välittömien muutosten mittakaava on jo ”huima” ja kasvaa koko ajan. Lähde työskentelee monitieteisessä Bios-ryhmässä, joka tutkii ympäristön vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Koska tässä on hukattu aikaa, Pariisin laskelma ei pidä enää paikkaansa. Kaikkien edistyksellistenkin maiden tavoitteet ovat olleet riittämättömiä”, hän sanoo.

Globaali hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on Lähteen mielestä periaatteessa hyvä tavoite, mutta siihen päästään vain, jos korkeiden päästöjen kehittyneet taloudet nollaavat päästönsä jo paljon nopeammin.

”Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa muissa maissa, länsimaiden tulisi päästä tavoitteeseen paljon aiemmin.”

Koronaviruspandemiasta toivottiin hetken vedenjakajaa päästöissä, mutta toisin kävi.

Pandemian huipulla huhtikuussa päästöt laskivat kyllä tutkijoiden mukaan hetkellisesti 17 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Siihen vaadittiin kuitenkin kasa kansallisia ulkonaliikkumiskieltoja ja kansainvälisen lentoliikenteen lähes täydellinen romahdus.

Pudotus oli ennennäkemätön mutta samalla lyhytikäinen. Päivittäiset hiilipäästöt olivat jo kesäkuussa viiden prosentin sisällä tavanomaisesta tasosta, raportoi WMO syksyllä. Koko vuoden päästöt jäänevät noin seitsemän prosenttia edellisvuotta alemmas.

Pandemia siis vähensi päästöjä yhteensä juuri ja juuri Pariisin sopimuksessa lasketun vuosittaisen tavoitteen verran. Ilmastonmuutoksen isossa kuvassa yksittäinen pudotus näkyy hädin tuskin lommona eteenpäin kiihdyttävän auton kyljessä.

”Päästöjen lasku pandemian takia ei muuta isoa kuvaa. Meidän pitäisi nähdä samanlaisia muutoksia joka vuosi”, Taalas tiivistää.

Päästöjen palautumisesta kasvukäyrälle kielivät myös päästöjä tuottavien yritysten ennusteet. Esimerkiksi öljy-yhtiö Petrogas laskee tuotantonsa palaavaan ensi vuonna normaaliksi ja lentoyhtiöt ennakoivat paluuta pandemiaa edeltäneisiin matkustajamääriin pian koronarajoitusten hellitettyä.

”Ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt pandemian vuoksi”, WMO kirjoittaa raportissaan.

Miten on mahdollista, ettei edes maailmanlaajuinen pandemia pysäyttänyt päästöjä?

Lähteen mielestä tällainen ajatus oli alun perinkin väärinymmärrys. Keväällä käynnistyneet puheet ”luonnon hengähdystauosta” pandemiassa kertovat hänestä siitä, etteivät ilmaston lämpenemisen perusasiat ole vieläkään hallussa.

”Oli virhe puhua pandemian päästölaskusta hengähdystaukona, ei yhden vuoden vähennys sellaista anna.”

Tärkeintä olisi ymmärtää, että vuosittaiset päästöt ovat yksi asia, ilmakehään kertyneet päästöt toinen, Lähde sanoo.

”Olen havainnollistanut sitä näin: Yhtäällä ovat hiilidioksidipäästöt, toisaalla paikat, joihin ne menevät – maaperän ja kasvillisuuden nielu, valtamerten nielu ja kolmantena ilmakehä. Joka vuosi kaikki se, mikä ei mene maahan ja mereen, menee ilmakehään ja kasvattaa kasvihuonekaasujen pitoisuutta. Se on ilmastonmuutos.”

Niin kauan kuin päästöt ovat nieluja suuremmat, ilmakehään kertyy lisää kasvihuonekaasuja, vaikka vuosittaiset päästöt olisivat laskeneet. Kuin amme, johon päästetään vettä nopeammin kuin sitä lasketaan pois.

”Vaikka päästöt nyt tasaantuisivat tai laskisivat muutaman prosentin, ne ylittävät silti hiilinielut.”

Pandemia vaikutti ennen kaikkea liikkumiseen, jonka päästöt ovat YK:n laskelmien mukaan vain noin 14 prosenttia kaikista päästöistä. Esimerkiksi maatalous ja asuminen aiheuttavat suuremmat päästöt, eivätkä ihmiset asu tai syö karanteenissa yhtään sen vähempää kuin muulloinkaan.

Nykyiset yhteiskunnalliset järjestelmämme asumisesta ruoantuotantoon perustuvat ilmaston kannalta kestämättömiin fossiilisiin polttoaineisiin. Jotta päästösaldoa voidaan muuttaa dramaattisesti, myös järjestelmän logiikan on muututtava dramaattisesti, painottaa WMO raportissaan.

Koronakriisi ei siis ole vastaus ilmastonmuutokseen, Lähde sanoo, mutta siihen varatut elvytysrahat voisivat parhaimmillaan sitä olla.

”Ehdottomasti kestävää päästövähennystä ei voi tehdä nopealla alasajolla. Koronakriisi on esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikkaa ei voi tehdä”, hän sanoo.

”Isompi kysymys on, suunnataanko elvytysrahoja ekologiseen jälleenrakennukseen eli esimerkiksi energia- ja ruokajärjestelmien muuttamiseen. Kaikista vauraista ja ylikuluttavista valtioista kuten Suomi tai Yhdysvallat löytyy matalalla roikkuvia hedelmiä, joissa voitaisiin saada nopeasti käyntiin isoa muutosta. Turve on hyvä esimerkki. Näin ostetaan aikaa vaikeammille muutoksille, jotka vaikuttavat hitaammin.”

Saadaan vähennykset aikaan tai ei, lämpeneminen ei lopu vuosikymmeniin. Tälläkin hetkellä nähtävän lämpenemisen taustalla vaikuttavat yhä vuosikymmeniä sitten ilmakehään päästetyt kasvihuonekaasut.

Taalas on arvioinut, että ilmakehässä jo olevien kaasujen ansiosta kärsimme pahoista luonnonkatastrofeista kuten metsäpaloista ja hirmumyrskyistä joka tapauksessa ainakin 2060-luvulle asti.

Maailman keskilämpötila on jo noussut noin asteen esiteollisesta ajasta, ja WMO antaa noin 20 prosentin todennäköisyyden sille, että 1,5 asteen raja menee rikki seuraavien viiden vuoden aikana. Monen alan tutkijan mielestä lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on jo menetetty tavoite. Nykyisillä päästöillä lähestymme käytännössä yli kolmen asteen lämpenemistä.

Pariisin ilmastosopimus

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä sopimus hyväksyttiin Pariisissa tasan viisi vuotta sitten 12.12.2015. Sopimus tuli voimaan vuonna 2016, kun riittävän moni maa oli sitoutunut siihen.

Mukanaolijat sitoutuvat rajaamaan ilmakehän lämpötilan nousun alle kahteen ja mieluiten alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla sovittiin ilmastorahoituksesta kehitysmaille.

Sopimus on oikeudellisesti sitova, mutta osallistujat saavat itse määrittää omat päästötavoitteensa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vuonna 2017 Yhdysvaltojen vetäytyvän sopimuksesta. Virallisesti irtautuminen tapahtui viime marraskuussa. Tammikuussa kautensa aloittava uusi presidentti Joe Biden on kuitenkin luvannut liittää Yhdysvallat takaisin sopimukseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat