Todisteet Venäjän valtiosta Navalnyin murha­yritysten takana saivat loputkin suomalais­mepit pakotteiden kannalle: ”Uudet tiedot ovat tyrmistyttäviä” - Ulkomaat | HS.fi

Todisteet Venäjän valtiosta Navalnyin murha­yritysten takana saivat loputkin suomalais­mepit pakotteiden kannalle: ”Uudet tiedot ovat tyrmistyttäviä”

Eero Heinäluoma tunnistaa neuvostoaikojen kaikuja tavassa, jolla Venäjä on yrittänyt kiistää ilmeisiä asioita.

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi Moskovassa elokuussa 2019.­

16.12.2020 2:00 | Päivitetty 16.12.2020 11:19

Selvitysryhmä Bellingcat paljasti maanantaina, että venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin on yrittänyt murhata Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, jonka erityinen myrkyttäjäryhmä seurasi häntä jo vuonna 2017.

Tuolloin Navalnyi pyrki Vladimir Putinin vastaehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Lue lisää: Tutkiva ryhmä Bellingcat: Aleksei Navalnyin yritti murhata Venäjän turvallisuuspalvelun myrkky-yksikkö

Video näyttää, miten Navalnyi on jo pitkään ollut viranomaisten hampaissa Venäjällä:

Viime elokuun murhayritys on toistaiseksi vakavin. Navalnyi sairastui lentokoneessa, joka teki siksi hätälaskun Omskiin. Hän vajosi tai hänet vaivutettiin koomaan, ja kansainvälisen paineen saattelemana hänet lennätettiin Saksaan asianmukaiseen hoitoon.

Navalnyi oli sairaalassa yli kuukauden. Tuona aikana hänestä löytyi kemiallista asetta nimeltä novitšok.

Novitšokin ja kenties muidenkin myrkkyjen käyttämiseen on Venäjän turvallisuuspalvelussa oma yksikkönsä – se sama, jonka työntekijät seurasivat Navalnyita jo vuonna 2017. Bellingcat nimesi yksikön työntekijöistä kahdeksan.

Voivatko muut valtiot painaa tällaista villaisella?

Kun EU-pakotteista äänestettiin EU-parlamentissa Navalnyin murhayritykseen liittyen syyskuussa, päätöslauselma vaati paljon: Venäjä pitäisi eristää, kaasuputkihanke Nordstream 2 keskeyttää ja EU-alueelle perustaa oma yliopisto venäläisille.

Kolme suomalaista europarlamenttiedustajaa äänesti tyhjää. He olivat Mauri Pekkarinen (kesk), Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Eero Heinäluoma (sd). Kaikki muut Suomen 11 edustajaa äänestivät päätöslauselman puolesta.

Nyt nämä kaikki kolme tyhjää äänestänyttä kannattavat pakotteita ja jopa niiden lisäämistä.

Mauri Pekkarinen­

”Kansainvälisesti tunnustetun Bellingcatin tiedot vaikuttavat luotettavilta. Ne eivät ole se virallinen selvitys, mitä Suomikin on edellyttänyt, mutta ei ole kahta puhettakaan siitä, etteikö Venäjän hallinnolla olisi sormensa pelissä”, Mauri Pekkarinen sanoo nyt.

Pekkarisen mielestä aineksia Venäjä-pakotteiden laajentamiselle on nyt olemassa. Mutta jos päätöslauselma olisi samanlainen kuin syyskuussa, hän ei edelleenkään kannattaisi esimerkiksi Nordstream 2 -hankkeen keskeyttämistä.

”Regiimin syyllisyys on nyt entistä selvempi. Mutta päätöslauselmassa vaadittiin tuolloin Venäjän eristämistä. Se ei ole Suomen linjan mukaista. Ymmärrän pakotteiden laajentaminen tarpeen. Kyse on siitä, miten ne rajataan.”

Eero Heinäluoma kertoo puhelimitse kannattavansa asiallisia suhteita Venäjään, mikä ei tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi tai voisi hyväksyä.

Eero Heinäluoma­

Heinäluoma tunnistaa neuvostoaikojen kaikuja tavassa, jolla Venäjä on yrittänyt kiistää ilmeisiä asioita. Hän muistelee syksyllä 2018 kaksoisagentti Sergei Skripalin murhayrityksestä paljastettuja sotilastiedustelu GRU:n agentteja, jotka selittivät tv-kanava RT:n haastattelussa menneensä Britannian Salisburyyn muka turisteina ihastelemaan katedraalia.

”Se kiisto oli suoraan NKP:n maailmasta”, Heinäluoma käyttää Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta tunnettua lyhennettä.

Syyskuun päätöslauselmaäänestyksestä Heinäluoma on samaa mieltä kuin Pekkarinen. Kaasuputki, eristäminen, vaatimus uusista talouspakotteista ja se, ettei parlamentin Venäjä-valiokunta ollut mukana pikaisesti muotoillun lauselman kirjoittamisessa, olivat syitä äänestää jyrkälle lauselmalle tyhjää.

Pakotteet määrättiin lokakuussa henkilöpakotteina. Tunnetuimmat ja korkea-arvoisimmat pakotelistalle nimetyt henkilöt ovat presidentinhallinnon ensimmäinen varajohtaja Sergei Kirijenko ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov.

Heinäluoma on lokakuun pakotteisiin tyytyväinen. Hän sanoo seisovansa näiden pakotteiden takana ”täysin”, niin kuin on seisonut aiemminkin.

Tämä tosin ei taida riittää, sillä Heinäluoma on vakuuttunut, että pakotekeskustelua käydään pian uudelleen.

”Uudet tiedot ovat tyrmistyttäviä. Mikä on venäläisten selitys tälle?” Heinäluoma kysyy. ”Nyt kun tiedossa on lisää nimiä, myös henkilöpakotteiden listalle tulee lisää nimiä.”

Heinäluoma muistuttaa, että EU hyväksyi joulukuun alussa mekanismin, jolla henkilöpakotteita voidaan määrätä myös ihmisoikeusrikkomuksista. Magnitski-menettelyksi kutsuttua instrumenttiakin voi ehkä käyttää.

”Saksalla on ollut iso rooli tässä Navalnyin tapauksessa. Saksa on EU-puheenjohtajamaa. Miten he etenevät?”

Venäjä on kieltäytynyt selvittämästä Navalnyin murhayritystä. Rikostutkintoja on aloitettu ja lopetettu heti alkuunsa. Vielä marraskuussakin FSB:n tutkintayksikkö kieltäytyi aloittamasta tapauksesta omaa tutkintaa.

Miapetra Kumpula-Natri­

Syyskuussa tyhjää äänestänyt Miapetra Kumpula-Natri on joulukuussa suora. Venäjä sai tilaisuutensa ja jätti sen käyttämättä.

”Venäjän viranomaisilla on ollut neljä kuukautta aikaa aloittaa tutkinta Navalnyin myrkytyksestä, mutta edelleenkään tutkintaa ei ole aloitettu”, Kumpula-Natri kirjoittaa HS:lle sähköpostitse.

”Mielestäni EU:n olisi nyt reagoitava, esimerkiksi ottamalla uusia sanktioita käyttöön. Toivon, että jäsenmaat päättävät näistä mahdollisimman pian.”

Venäjällä vaikutti tiistaina siltä, että uudet tiedot Navalnyin murhayrityksestä vaietaan. Venäjän presidentinhallinto perui tiistaina päivittäisen lehdistötilaisuutensa vedoten siihen, että presidentti Putin pitää joka tapauksessa torstaina jo aiemmin suunnitellun tiedotustilaisuutensa.

Lue lisää: Venäjällä valtamedia vaikenee Bellingcatin uutisesta Aleksei Navalnyin myrkyttäjistä, myöskään Kreml ei ole kommentoinut

Palataan vielä vuoteen 2017, jolloin Navalnyi teki vaalikampanjaansa Venäjällä ja FSB:n myrkytysryhmä seurasi häntä ainakin 20 matkalla.

Vuoden lopulla Suomen puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea oli tilannut asiantuntijaraadiltaan mietinnön, jossa pohdittiin erilaisia vaalivaikuttamisen keinoja. Kyse oli Suomen vaaleista, mutta pohdinnassa oli Venäjän keinovalikoima. Suomessa presidentinvaalit käytiin tammikuussa 2018 ja Venäjällä maaliskuussa 2018.

Mietinnössä todettiin, että vaikuttamiskeinona voisi olla ”ääritapauksessa salamurha tai terrori-isku”.

Kun mietintö ilmestyi, vaalikampanjointi oli Suomessakin täydessä vauhdissa. Presidentti Sauli Niinistö ei ilahtunut alkuunkaan.

”Asiantuntijaverkosto on huolissaan trollaamisesta ja trollaa itse. Uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”, Niinistö sanoi. Hänet valittiin vaaleissa jatkokaudelle.

Venäjällä Navalnyin presidenttiehdokkuus hylättiin. Vaalit voitti Putin.

Maaliskuun 2018 alussa entisen Venäjän ja Britannian kaksoisagentin Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julian elimistöön päätyi samankaltaista kemiallista asetta novitšokia kuin Navalnyin elimistöön viime kesänä. Novitšok on kehitetty Neuvostoliitossa, ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä sitoutui kansainväliseen sopimukseen, joka kieltää kemialliset aseet.

Skripalin tapaus raivostutti Britannian. Diplomaatteja karkotettiin. Asianosaisia määrättiin pakotelistoille.

Noin puoli vuotta Skripalin myrkyttämisen jälkeen kansainvälinen selvitysverkosto Bellingcat paljasti, että myrkkyä olivat käyneet levittämässä Venäjän sotilastiedustelun GRU:n työntekijät.

Viime elokuussa myrkytettiin Navalnyi. Myös presidentti Niinistö suhtautui asiaan vakavasti. Hän kertoi ehdottaneensa Putinille Navalnyin siirtämistä hoitoon Saksaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat