Unkari sallii armeijan käytön kansaa vastaan ja valtion varojen syytämisen säätiöille - Ulkomaat | HS.fi

Unkari sallii armeijan käytön kansaa vastaan ja valtion varojen syytämisen säätiöille

Pääministeri Viktor Orbán vastasi EU-sopimukseen muuttamalla perustuslakia. Tutkijan mukaan unioni on aseeton.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán poistui EU:n huippukokouksesta Brysselissä viime viikon perjantaina.­

18.12.2020 12:10 | Päivitetty 18.12.2020 12:35

Unkarin parlamentti hyväksyi viime tiistaina äänin 134–45 perustuslain muutokset, joilla maata kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti johtanut pääministeri Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa valmistautuvat EU:n tukiehtojen muutoksiin ja kevään 2022 parlamenttivaaleihin.

Viisi edustajaa äänesti tyhjää ja 15 oli poissa istunnosta, osa koronatartunnan vuoksi.

Uusi perustuslaki antaa hallitukselle valtuudet määrätä armeija käyttämään aseita Unkarin kansalaisia vastaan poikkeustilan aikana. Samalla lakiin lisättiin pykälät valtiollisten säätiöiden itsemääräämisoikeuden lisäämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät esimerkiksi valtiolliset kulttuuri- ja urheilusäätiöt ole enää rahankäytössään tilivelvollisia valtiolle.

Oppositiossa oleva sosialistipuolue MSZP tuomitsi lausunnossaan ”julkisten varojen varastamisen nostamisen perustuslailliselle tasolle”, kertoo uutissivusto Hungary Today.

Kyseessä oli yhdeksäs kerta, kun Unkarin parlamentti muutti valtapuolue Fideszin kymmenen vuoden takaisen vaalivoittonsa jälkeen hahmottelemaa perustuslakia. Suurinta huomiota herättivät tuoreeltaan muutokset määritelmään perheestä, joka julistettiin miehen ja naisen liitoksi. Samalla homoparien adoptio-oikeudet käytännössä poistettiin.

Lue lisää: Unkarin parlamentti hyväksyi lain, joka estää samaa sukupuolta olevia pareja adoptoimasta lapsia.

Lakimuutosten myötä poikkeustilaa koskevia määräyksiä yksinkertaistettiin, kertoo Daily News Hungary. Aiemmin laissa oli kuusi erilaista poikkeustilaa, nyt niitä on kolme: sotatila, hätätila ja valmiustila. Valmiustila on itse asiassa koronaepidemian vuoksi voimassa koko ajan.

Poikkeustilaa koskevat muutokset tulevat voimaan vasta heinäkuussa 2023. Toisaalta Fidesz pystyy parlamenttienemmistöllään muuttamaan aikataulua koska haluaa esimerkiksi pandemiatilanteeseen vedoten.

Hätätilan aikana hallitus saa valtuudet käyttää valtaa säädöksin, presidentti saa lainsäädäntövaltaa ja parlamentti lakkaa toimimasta.

Samalla säädettiin, että poikkeusoloissa puolustusvoimat voi käyttää asevoimaa maan omia kansalaisia vastaan, kertoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy.

”Aiemmin armeijaa voitiin käyttää vain ulkoista uhkaa vastaan”, Miklóssy sanoo. ”Aika radikaalia näin EU-oloissa.”

”Sotilaat ovat kyllä olleet pandemian aikana johtavassa asemassa sairaaloissa ja partioivat kaduilla valvomassa ulkonaliikkumiskieltoa”, Miklóssy kertoo. ”Covid-valmiustila tuli voimaan heti keväällä ja uusi valmiuslaki marraskuussa.”

”Marraskuun äänestyksessä oppositio oli samaa mieltä hallituksen kanssa, että valmiuslait ovat tarpeen. Seuraavana päivänä hallitus toi pöydälle 40 lain paketin, joka ei liittynyt millään tavalla koronan vastaiseen taisteluun. Eli koronapandemiaa on käytetty hyväksi.”

Euroopan unioni kävi pitkän kiistan Unkarin ja Puolan kanssa niin sanotusta oikeusvaltiomekanismista, joka hyväksyttiin myönnytysten jälkeen runsas viikko sitten. Sopu syntyi Unkarin ja Puolan uhattua kaataa EU:n ensi vuoden budjetin ja unionin koronaepidemian vuoksi laaditun 750 miljardin euron hätärahoitusohjelman.

Oikeusvaltiomekanismi koskee nimenomaan budjettivarojen ja elpymisrahoituksen valvontaa. Rahoitus voidaan evätä, jos esimerkiksi korruption tutkinta ei edisty tuomioistuimien ja viranomaisten epäitsenäisen toiminnan vuoksi.

Arvostelijoiden mukaan nyt sovitun mekanismin toimeenpano voi kestää EU-byrokratiassa pahimmillaan kaksi vuotta. Unkarin valtiollisten säätiöiden itsenäisyyden lisääminen perustuslaissa liittyy Miklóssyn mukaan juuri tähän.

”Lain ansiosta rahaa voidaan kanavoida säätiöiden kautta mihin tahansa”, Miklóssy sanoo. ”Tarkoitus on sinetöidä, ettei varastettua rahaa voida enää periä takaisin.”

Suurin osa Unkarin tiedotusvälineistä on valtapuolue Fideszin hyppysissä ja pääministeri Orbánilla on vuoden 2022 vaaleissa vastassaan hajanainen oppositio. Lisäksi vaalilakia muutettiin viimeksi torstaina niin, että valtapuolueen haastaminen on entistä vaikeampaa. Pelkääkö Orbán silti menettävänsä valtansa?

”Pelkää”, Miklóssy sanoo.

”Hän pelkää, että jos EU:n kanssa sovittua oikeusvaltiomekanismia aletaan soveltaa ennen vaaleja ja rahan tulo katkeaa, se haavoittaa hänen ja puolueen imagoa kansalaisten silmissä. Eli onko hänellä varaa jakaa sosiaaliavustuksia ja muita tukia ennen vaaleja ja siten varmistaa voittoaan.”

EU:n kykyyn vaikuttaa suoraan sen paremmin Unkarin ja Puolan kuin Romanian tai Bulgariankaan demokratiaan Miklóssy ei juuri usko.

”EU:n toiminta on jähmeää ja hidasta. Unkarin hallinto on vahva ja yhtenäinen mutta toisaalta joustava reagoimaan tarpeen mukaan. Ja näillä mailla on neuvostokokemusta 40 vuoden ajalta siitä, kuinka kierretään Moskovan vaatimuksia.”

”Väitän, että EU ei pysty vaikuttamaan Unkarin demokratiakehitykseen ollenkaan. Kansan pitää herätä kuten tapahtui Valko-Venäjällä, muuten ei mikään muutu.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat