Uusi laki antaisi Venäjän viranomaisille mahdollisuuden estää pääsyn sosiaalisen median palveluihin - Ulkomaat | HS.fi

Uusi laki antaisi Venäjän viranomaisille mahdollisuuden estää pääsyn sosiaalisen median palveluihin

Venäjän parlamentin eli duuman lakiesityksen taustalla on venäläinen käsitys siitä, että Venäjän valtiollisen vaikuttamisen rajoittaminen rajoittaa venäläisten itsensä oikeutta vastaanottaa ja jakaa tietoa.

Laki mahdollistaisi sosiaalisen median yhtiöille erilaisia rangaistuksia siitä, että ne ”rajoittavat venäläisten ilmaisunvapautta”.­

23.12.2020 18:44

Venäjän parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi keskiviikkona lakiesityksen, joka mahdollistaisi sosiaalisen median yhtiöille erilaisia rangaistuksia siitä, että ne ”rajoittavat venäläisten ilmaisunvapautta”. Voimaan astuessaan laki antaisi Venäjän verkkovalvontaviranomaiselle mahdollisuuden estää pääsy osittain tai kokonaan sosiaalisen median palveluihin kuten Twitteriin tai Facebookiin tai Youtubeen.

Asiasta kertovat esimerkiksi venäläinen uutistoimisto Tass ja kansainvälinen uutistoimisto Reuters.

Perusteluna lakiesityksessä on se, että sosiaalisen median palvelujen poistaessa venäläisten julkaisemaa sisältöä tai esimerkiksi rajoittaessaan Venäjän valtioon liittyvien medioiden julkaisujen näkyvyyttä somepalvelut puuttuvat Venäjän kansalaisten sananvapauteen, oikeuteen julkaista ja vastaanottaa tietoa.

Yhdysvalloissa sosiaalisen median jätit Twitter ja Facebook kertoivat elokuussa uusista toimista, joilla ne pyrkivät kitkemään ulkopuolista vaalivaikuttamista marraskuun presidentinvaalien edellä.

Twitter otti käyttöön merkinnän sellaisille tileille, jotka ovat valtiollisen median omistuksessa tai niihin kytköksissä. Valtiollista poliittista agendaa edistävien tilien jakamaa sisältöä karsittiin myös algoritmien määrittämien suositeltujen sisältöjen yhteydestä, mikä todennäköisesti on vähentänyt näiden medioiden näkyvyyttä ja niihin kohdistuvia kävijämääriä.

Tällaiset merkinnät saivat Twitterissä esimerkiksi Venäjällä toimivat mediat Sputnik ja RT sekä Kiinan Xinhua ja Global Times.

Myös Facebook teki aiemmin samantyyppisen ratkaisun merkitä valtiolliset uutislähteet.

Sekä Twitter että Facebook ovat säännöllisesti kertoneet poistaneensa milloin tuhansia, milloin kymmeniätuhansia eri valtioihin liittyneitä disinformaatioverkostoja. Esimerkiksi kesäkuussa Twitter kertoi poistaneensa yli 32 000 tiliä, joista reilut 1 100 liittyi Venäjän valtiolliseen vaikuttamiseen, reilut 7 000 Turkin harjoittamaan vastaavaan toimintaan ja loput yli 20 000 tiliä Kiinan valtioon liittyneeseen verkostoon.

Duuman hyväksymän lakiesityksen mukaan venäläisten tiedonsaantioikeutta internetissä rajoittava alusta saa ensin varoituksen, että rajoitus pitää poistaa. Jos alustan omistaja tai johto ei poista rajoitusta tai rajoituksia, jotka uhkaavat venäläisten tiedonsaantivapautta, voi verkkovalvonnasta vastaava viranomainen käyttää erilaisia tietoteknisiä tapoja palvelun toiminnan estämiseksi.

Käytännössä verkkovalvontaviranomainen Roskomnadzor saa siis oikeuden estää pääsy esimerkiksi Twitteriin, Facebookiin tai Youtubeen, jossa viihtyy varsinkin Venäjän oppositio.

Kun lakiesitys marraskuussa esiteltiin, Roskomnadzor kommentoi sitä venäläiselle uutistoimisto Interfaxille toteamalla, ettei Venäjän alueella Venäjän lakia voi korvata nettiyhtiöiden säännöillä. Roskomnadzorin mielestä yhtiöiden sääntöjen pitää olla Venäjän lainsäädännön mukaisia.

Roskomnadzor oli oman ilmoituksensa mukaan marraskuussa havainnut 24 tapausta, joiden se katsoi sensuroivan venäläisiä viestimiä.

Duuma hyväksyi keskiviikkona myös toisen lakiesityksen, jonka turvin Venäjän viranomaisten poistettavaksi edellyttämän sisällön poistamatta jättämisestä voisi jatkossa seurata verkon palveluntarjoajille aiempaa tuntuvampia sakkoja. Määräyksen noudattamatta jättämisestä voisi seurata sakko, joka vastaisi 10–20 prosenttia rikkojan Venäjällä tehdystä edeltävän vuoden liikevaihdosta. Ensimmäisestä rikkomuksesta sakko voisi olla kuitenkin korkeintaan kahdeksan miljoonaa ruplaa eli noin 79 000 euroa.

Molempien lakien odotetaan astuvan voimaan. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut ne.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat